Yhteenvetoa

Kurssin loppu häämöttää, projekti saatiin tehtyä ja esiteltyä. Viimeiseen blogikirjoitukseen päätimme kaikki suorittaa vähän itsearviointia sekä oman että ryhmän työskentelyn ja projektin etenemisen osalta. Vaikuttaa siltä, että projekti oli kaikille ryhmäläisille hektinen mutta positiivinen ja opettavainen kokemus. –Roope, Emilia, Lassi ja Johannes

Omalta osaltani työ tuntui melko haastavalta. Tarkan informaation löytämisessä tuntui olevan hieman vaikeuksia. Onneksi saimme apua henkilöiltä, jotka olivat aikasemmin perehtyneet aiheeseen. Ryhmätöiden tekeminen etäyhteyksien välityksellä on aina hieman haastavaa, mutta tälläisissä projekteissa oppii nopeasti ja tuntuu, että olen vihdoin pääsemässä jyvälle parhaimmista keinoista.

En pääse lopullisen power point-esitelmän pitämiseen mukaan, joten oma työpanokseni tuntui ehkä vähän epäreilun pieneltä verrattuna muihin ryhmäläisiini. Lopputulos näytti mielestäni selkeältä kokonaisuudelta ja uskon esityksen olevan hyvin mielenkiintoinen. Alussa oli pientä haparointia, mutta muuten pysyimme hyvin aikataulussa ja ryhmämme toimi hyvin yhdessä. Aiheemme oli mielenkiintoinen ja opin paljon uutta, erityisesti ekotoksikologian saralla tuli paljon uutta informaatiota.

-Johannes

Kurssi tuntui alusta asti jotenkin etäiseltä ja olemattomalta kun luentoja ei ollut ja ohjeita projektityöhönkin oli mielestäni kovin vähän. Saimme kuitenkin ryhmän kasaan ja projektin aluille melko nopeasti. Ongelmia projektin tekemisessä tuotti mielestäni eniten pitkät välimatkat ryhmän jäsenten välillä. Saimme kuitenkin olosuhteista huolimatta aikaan todella hyvän esityksen seminaariin. Voin sanoa olevani todella tyytyväinen omaan ja ryhmäni työskentelyyn.

-Lassi

Aluksi projektityön alkuun saaminen tuntui aika haastavalta. Kevät on kiireistä aikaa monille, joten erityisesti aikataulutuksen kanssa oli ongelmia. Mielestäni lopputulos olisikin voinut olla hiukan parempi, jos kurssille olisi varattu enemmän aikaa.

Alun jälkeen kaikki sujui kuitenkin hyvin, ja saimme hyvän projektityön kasaan. Opin paljon uutta erityisesti ekotoksikologiasta. Oli myös hienoa huomata, kuinka aiheen asiantuntijat tarjosivat mielellään apua sitä pyydettäessä. Kurssista on varmasti hyötyä tulevia projektityökursseja ajatellen.

-Emilia

Projektityön aloittaminen oli vähän hankalaa. Ei vielä oltu ihan perillä siitä, mitä olisi tarkoitus tehdä, ja aihekin rajattiin uudestaan pariin otteeseen. Lisäksi pitkät välimatkat ryhmäläisten välillä sekä aikatauluongelmat toivat omat haasteensa. Onnistuttiin kuitenkin lopulta jakamaan kaikille omat tehtävänsä, ja projekti alkoi edetä hyvää vauhtia. Aihe oli haastava ja ainakin minulle siinä oli paljon uutta omaksuttavaa tietoa. Saimme kuitenkin paljon hyvää materiaalia kerättyä, ja apua aina pyydettäessä. Olen tyytyväinen lopputulokseen ja muiden ryhmäläisten työpanokseen.

-Roope

Projekti etenee

Aika kiirettä on ollut projektin kanssa, mutta alkaa näyttää jo aika hyvältä. Olemme saaneet paljon apua aiheeseen perehtyneiltä henkilöiltä, eikä materiaali ainakaan lopu kesken. Ongelmana onkin saada niistä muodostettua hyvä kokonaisuus.

Tapasin Olli-Pekka Penttisen muutama päivä sitten, ja häneltä saimme hyviä ideoita ja ajatuksia aiheen käsittelyyn. Hän osasi myös selventää hankalammalta tuntuvia asioita. Hän neuvoi ottamaan yhteyttä Vuokko Malikiin ja Jani Häkkiseen. Saimme tutkailtavaksi RIMA-raportin, joka on jatkoa ChemRisk-raportille, sekä muutamia linkkejä, mm. Jani Häkkisen tutkimuksiin. Häneltä löytyi paljon tutkimusta erityisesti polttoaineiden kulkeutumisesta.

Aihe ainakin tuntuu erittäin mielenkiintoiselta, vaikkakin hiukan haastavalta. Kukaan ryhmämme jäsenistä ei ole vielä perehtynyt ekotoksikologiaan, joten uutta tietoa ja asiaa tulee paljon, mikä toisaalta auttaa pitämään mielenkiintoa yllä.

Terveisin Emilia, Lassi, Johannes ja Roope

Skypepalaverointia

Pidimme ryhmämme kanssa tänään skypepalaverin, jossa kävimme läpi tähän asti keräämäämme aineistoa ja ryhmämme työnjakoa. Päätimme vielä rajata ja tarkentaa projektimme aihetta niin, että keskitymme nyt vain pohjavesiin kohdistuviin riskeihin ja jätämme muun radanvarren ympäristön ongelmat pienemmälle painoarvolle.

                  Ajatuksena meillä on nyt lähteä pohtimaan, mitkä kemikaalit ovat pohjavesille kaikkein haitallisimpia ja miten niiden kulkeutumista pohjavesiin radanvarrelta voitaisiin ennaltaehkäistä. Selvitämme, mitä kemikaaleja ja kuinka suuria määriä Lahden läpi rautateitä pitkin kuljetetaan, ja minkälaisiin toimenpiteisiin mahdollisen onnettomuuden sattuessa tulisi ryhtyä.

                  Jaoimme jokaiselle ryhmäläiselle oman osa-alueen, jota kukin lähtee tutkimaan. Pyrimme myös tapaamaan ensi viikolla kasvotusten Olli-Pekka Penttistä, jolta toivon mukaan saamme vielä lisätietoa kemikaalien vaikutuksista ja niiden aiheuttamista riskeistä Lahden alueen arvokkaisiin pohjavesiin. Projektimme etenee hyvää vauhtia ja varsinkin tämän päivän skypepalaverin jälkeen tunnemme olevamme paljon paremmin kartalla omasta aiheestamme ja siitä mitä oikeasti alamme tutkia.

 

Iloisin terveisin, Lassi, Johannes, Roope ja Emilia 🙂

Kemikaalikuljetusten riskit ja vaikutukset pohjavesiin

 

Ryhmämme jäsenet ovat Emilia Tuomaala, Johannes Niemi, Lassi karvonen, Roope korpisalo ja Vili Marttila, joka toimii tuutorinamme. Muutamaa ryhmätapaamista lukuunottamatta kommunikointi tapahtuu verkossa, joka luo hieman haastavat olosuhteet tiiville ryhmätyölle. Opiskelemme kaikki ympäristötieteitä, joten on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon ideamme ja mielipiteemme eroavat toisistaan yhteisestä koulusta huolimatta.

          Ensimmäisessä tapaamisessamme puhuimme aiheen laajuudesta ja pyrimme rajaamaan sitä tarkemmin. Mihin toimintoihin keskitymme ja mistä löydämme eniten informaatiota? Päätimme hieman muuttaa aiheemme rajausta. Pohjavesien kemikalisoitumisesta yleiseen radanvarren ympäristön kemikalisoitumiseen, koska aiheestä löytyi luotettavempia lähteitä. Kysymyksesi jäi, kuinka tarkkaan haluamme käsitellä aihetta ja mistä näkökulmasta. Pureudummeko varsinaiseen aineiden kemiaan ja mekaniikkaan vai pysyttelemmekö kemikaalien ympäristövaikutuksissa ja riskeissä jotka altistavat onnettomuuksille.

          Saimme käsiimme Helsingin yliopiston teettämän ChemRisk hankkeen loppuraportin. Hankkeessa selvitettiin Kymenlaaksossa tärkeimpien kemikaalien maantie- ja rautatiekuljetusten ympäristöriskejä. Noin 100-sivuisesta raportista löytyy pähkäiltävää pidemmäksikin aikaa.

           Seuraavassa tapaamisessa tulemme käsittelemään mm. Kemikaalien kuljetusonnetomuuksia, kemikaalien käyttäytymistä onnettomuuksissa ja kemikaalien pilaamien alueiden kunnostusta. Eliöiden altistuminen ja riskien minimointi ovat todennäköisesti kantavina puheenaiheina.

Blogipostaukset tulevat olemaan eri jäsenten kirjoittamia, joten kaikkien ryhmään kuuluvien mielipiteet ja ideat tulevat varmasti esille tulevissa päivityksissä.

 

Terveisin Johannes, Roope, Emilia ja Lassi!