Pöytäjuhlissa

Pöytäjärjestys ja ruokailu

Juhlasaliin siirrytään mahdollisen alkumaljan jälkeen tavallisesti toiminnanjohtajan tai vuosijuhlamestarin esittämästä kutsusta. Istumapaikka kannattaa tarkastaa etukäteen pöytäkartasta. Istumajärjestyksessä pyritään nais-mies-vuorotteluun, eikä istumapaikkoja tule vaihtaa. Ilmoittautumisen yhteydessä voi tavallisesti esittää toiveita pöytäseuran suhteen. Pöydän ääressä odotetaan seisten, kunnes kaikki ovat paikalla, jolloin voidaan istuutua. Yleensä pöytäjuhlissa miestä vastapäätä istuu hänen avecinsa ja oikealla puolella ns. pöytä-avec, jota mies auttaa tuolin yms. kanssa. HYK:n ja muidenkin järjestöjen pöytäjuhlissa istumajärjestys riippuu plaseerauksen tekijästä, eli avec saattaa istua miehen oikealla puolella ja on silloin myös pöytä-avec. Jos pöytäseurassa on tuntemattomia ihmisiä, on hyvä esittäytyä.

Ruokailun aloittamisesta esiintyy erilaisia versioita, mutta yleensä on kohteliasta odottaa, kunnes lähimmät ovat saaneet ruoan tai jos omaa ruokaa ei kuulu, antaa toisille lupa aloittaa ruokailu. Muusta ruokailuun liittyvästä etiketistä kannattaa lukea etikettikirjoista.

Varsinkin virallisemmissa juhlissa pöydästä poistuminen on suotavaa vasta pääruoan jälkeen. Pöytäjuhlissa ei olla niin tarkkoja, mutta on hyvä muistaa tarpeettoman salista ravaamisen, varsinkin suurella joukolla, aiheuttavan ikävää hälinää. Myös omista taskumateista nauttiminen (ns. konferenssit) on syytä jättää pääruoan jälkeen ja salin ulkopuolelle.

Laulut, puheet ja tervehdykset

Pöytäjuhlissa on tapana laulaa vähemmän tai enemmän, yleensä enemmän. Laulujen sanat löytyvät joko HYK:n hienosta laulukirjasta tai lautasen vieressä olevasta ”laululärpäkkeestä”. Kemisteillä ei ole varsinaista laulunjohtajaa, jonka olemassaolosta on kuitenkin hyvä olla tietoinen muun muassa vuosijuhlissa ja teekkareiden kanssa juhliessa. Lauluja voi ehdottaa jokainen, mutta laulujen kutsumisessa kannattaa käyttää tiettyä harkintaa, sillä mikä tahansa laulu ei välttämättä sovi mihin tahansa juhlien vaiheeseen. Kokeneemmat vierustoverit neuvovat yleensä mielellään näissä asioissa, vaikka heidänkin keskuudessaan saattaa esiintyä erimielisyyksiä laulutavoista.

Huomiota pyydetään kilistämällä lasia tai pulloa, jolloin muut hiljenevät kuuntelemaan kilistäjää. Laulujen ja muun ohjelman aikana ei siis ole sopivaa keskustella tai syödä. Laulamisen aikana ei kuljeta salista ulos tai sisään, joten salin ulkopuolella olevat odottavat laulun loppumista ovella. Lauluja ei myöskään aloiteta ilman yleistä kutsua muutamien pöytäseuralaisten kesken.

Muutamiin lauluihin kuuluvat leikit, jotka oppii parhaiten tulemalla reippaasti mukaan. Jos laulun kutsuja ei esittele koreografiaa, voi häntä pyytää sen tekemään.

Laulun loputtua skoolataan. Miehet skoolaavat ensin pöytä-avecilleen eli oikealle, sitten vasemmalle ja eteen ja katsovat silmiin jokaisessa vaiheessa, joten lasia ei ole tarkoitus nostaa korkealle silmien eteen. Naiset skoolaavat vastakkaiseen suuntaan. Eteen skoolaamisen jälkeen päästään itse asiaan eli juoman nauttimiseen. Laseja ei kilistellä eikä koko snapsia tarvitse juoda kerralla. Käytännössä voi skoolata millä juomalla tahansa, mutta kemisteillä on toisinaan tapana esimerkiksi vedellä skoolaaminen tiettyjen laulujen jälkeen. HYK:n pöytäjuhlissa ei ole tapana purkaa skoolausta eli kohottaa maljoja juomisen jälkeen päinvastaiseen suuntaan.

Laulun jälkeen on hyvä pitää pieni hengähdystauko, vaikka toisinaan innokkaimmat kutsuvat seuraavan laulun ennen kuin juhlaväki on ehtinyt edes haarukkaan koskea.

Vuosijuhlissa ohjelmaan kuuluvat myös puheet ja kutsuvieraiden tervehdykset, joita kunnioitetaan laulujen tapaan hiljaisuudella. Puheenvuorot tulee yleensä pyytää etukäteen vuosijuhlamestarilta.