Heikki Ylikankaan tuotantoa

– 1) Seinäjoen linja-autoliikenteen kehityksestä. Kytösavut IX, Seinäjoki 1961, s. 107 – 116

– 2) Maanlain ensimmäinen suomentaja. Historiallinen Aikakauskirja 1963, s. 26 – 30

– 3) Suomalaisten osuus levottomuuksiin vuosien 1755-1756 valtiopäivillä. Historiallinen Arkisto 59, Turku 1964, s. 175 – 276

– 4) Huomenlahja Ruotsin keskiaikaisten lakien valossa. Historiallinen Aikakauskirja 1967, s. 14 – 25

– 5) Suomalaisen Sven Leijonmarckin osuus vuoden 1734 lain naimiskaaren laadinnassa. Kaaren tärkeimpien säännösten muokkautuminen 1689-1694. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 71, Lahti 1967, siv. 333.

– 6) Käräjäpukarista valtiopäivämieheksi – värikäs lohjalaishahmo 1600-luvulla. Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen 47, s. 3 – 11

– 7) Oikeushistorian tutkimuksesta ja metodeista. Tidskrift utgiven av den Juridiska Föreningen i Finland 1968, s. 369 – 378

– 8) Oikeushistorioitsija nojaa lähteisiin. Tidskrift utgiven av det Juridiska Föreningen i Finland 1968, s. 589 – 590

– 9) Puolisonvalintaan vaikuttaneista tekijöistä sääty-yhteiskunnan aikana. Historiallinen Aikakauskirja 1968, s. 20 – 30

– 10) Äktenskapsförordsförordningen av år 1868 ur rättshistoriskt perpektiv. Tidskrift utgiven av det Juridiska Föreningen i Finland 1968, s. 127 – 141

– 11) Härmän häät. Yleisradion julkaisusarja 2/1969, s. 12-25

– 12) Paikallishistoria – kirjoitettua vai numeeris-graafista esitystä. Historiantutkimus ja paikallishistoria, julk. Paikallishistoriallinen Toimisto 1970, 8 s.

– 13) Om skattmark och bondemark i Västra Nyland. Historisk Tidskrift för Finland 1970, s. 81 – 95

– 14) (& Antero Heikkinen) Suunnitelmallisuutta meriittitutkimuksen rinnalle. Aika 1970, s. 362 – 366

– 15) (& Antero Heikkinen) Tutkimusten arvostelusta. Aika 1970, s. 175 – 176

– 16) (& Antero Heikkinen) Kaksi historiaa. Historiallinen Aikakauskirja 1971, s. 53 – 59

– 17) (& Antero Heikkinen) Aina kaksi yhden voittaa. Historiallinen Aikakauskirja 1971, s. 355 – 361

– 18) Om skattemark ännu en gång. Historisk Tidskrift för Finland 1971

– 19) Väkivaltarikosten motivaatiopohja 1500-luvulla Suomessa. Historiallinen Arkisto 1965, s. 86 – 205

– 20) Lohjalaisten historia 1. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät r.y. Helsinki 1973, siv. 520

– 21) Väkivallanaallon synty. Puukkojunkkarikauden alku Etelä-Pohjanmaalla. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja 3/1973, siv. 348

– 22) Väkivallan nousukaudet Suomen historiassa. Yleisradion julkaisusarja 2/1973, s. 10 – 19

– 23) Härmän häjyt ja Kauhavan herra. Kuvaus puukkojunkkareitten ja virkavallan välisestä yhteenotosta 1860-luvulla. Otava. Keuruu 1974 (toinen painos 1974), siv. 220

– 24) (& Esko Koivusalo), Oletko minun miehiäni? Kotiseutu 1974, s. 62-70

– 25) Våldsbrottslighetens utveckling i Finland. Tidskrift utgiven av Juridiska Föreningen i Finland 1974, s. 252 – 260

– 26) Väkivaltarikollisuuden suuret vaihtelut. Kanava 1974, s. 523 – 525

– 27) Våldsbrottsligheten i historiskt perspektiv. Nordisk Tidskrift for Kriminalvidenskap 1974, s. 285 – 292

– 28) Det finländska samhällets strukturella problem och deras inverkan på individernas målsättningsvål under våren 1750-1914. Historisk Tidskrift för Finland 1975, s. 61 – 63

– 29) Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Kaksi aspektia kansanviisauteen. Parnasso 1975, s. 516 – 522

– 30) Mistä puukko puukkojunkkarin käteen. Historiallinen Aikakauskirja 1975, s. 109 – 121

– 31) Receptionen av romersk rätt i Sverige. Historisk Tidskrift för Finland 1975, s. 239-252

– 32) Henkirikos keskiajan lopun ja uuden ajan alun Suomessa. Oikeustiede VIII/1976, s. 88 – 140

– 33) Historiantutkimuksen yleisestä merkityksestä. Monisteraportti Suomen Akatemian humanistisen toimikunnan humanistisen tutkimuksen merkitystä käsittelevästä seminaarista 3.4.1976, s. 68 – 75

– 34) Major Fluctuations in Crimes of Violence in Finland. A Historical Analysis. Scandinavian Journal of History 1976, s. 81 – 103

– 35) Puukkojunkkareitten esiinmarssi. Väkivaltarikollisuus Etelä-Pohjanmaalla 1790-1825. Otava. Keuruu 1976, 416 s.

– 36) Tutkija ja virkaura. Monisteraportti Suomen Akatemian ja Suomen Akatemian tutkijainyhdistyksen tutkijain asemaa pohtivasta seminaarista 13.5.1976, s. 19 – 23

– 37) Väkivaltarikollisuuden suuret muutokset Suomen historiassa I-II. Medisiinari 1976, 15 s.

– 38) Väkivaltarikollisuuden vaihtelut Suomen historiassa (Mitä-Missä-Milloin 1976), 6 s.

– 39) Nuijasota. Otava. Keuruu 1977 (toinen painos 1978, kolmas ajanmukaistettu painos 1996), siv. 336

– 40) Oikeushistorian lähteistä. Oikeus 1977, 4 s.

-41) (& Sami Mahkonen) Perheoikeuden historia Suomessa. Oikeushistoriallisia tutkielmia I. Turun yliopiston yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja A:5, 25 s.

– 42) Tasavallan käännekohdat. Suomen Kuvalehti 2.12.1977, 4 s.

– 43) Väkivaltamyytit ja kansanluonne. Katsaus 5/1977, s. 9-10

– 44) Klubbekrigets utbrott. Historisk tidskrift för Finland 1977, s. 1-17.

– 45) Jaakko Ilkan ensimmäinen kapina. Kotiseutu 1978, s. 148-153.

– 46) Nuijasota anakronistisen nationalismin peruutuspeilistä. Historiallinen Aikakauskirja 1978, s. 169-178

– 47) Nuijasota – vainko suomalainen ilmiö? Kanava 2/1978, 1 s.

– 48) Några rättelser och påpekanden beträffande klubbekriget. Historisk tidskrift för Finland 1978, s. 449-451

– 49) Oikeus historiallisena ilmiönä. Lakimiesten Kustannus Oy. Helsinki 1978, siv. 191

– 50) Rautalammin kapina. Parnasso 1978, s. 316-360

– 51) Suomen historiaa vai kansallista historiankirjoitusta. Miksi historiaa? Toim. Kari Immonen. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 4/1978, s. 13-20

– 52) Upproret i Rautalampi. Historisk Tidskrift för Finland 1978, s. 325-339

– 53) Historiska och rättshistoriska uppsatser. Oikeuden yleis¬tieteiden laitoksen julkaisuja 1/1979. Helsingin yliopisto 1979, siv. 156

– 54) Körttiläiset tuomiolla. Massaoikeudenkäynnit he¬rän¬neitä vastaan Etelä-Pohjanmaalla 1830- ja 1840-lukujen taitteessa. Otava. Keuruu 1979, siv. 320

– 55) Linnaleiri autioitumisen ja sisältä säästymisen selittäjänä. Historiallinen Aikakauskirja 1979, s. 230-235

– 56) Näkökulmia historiantutkimukseen. Oikeuden yleistieteiden laitoksen julkaisuja 2/1979. Helsingin yliopisto 1979, siv. 140

– 57) Pietismi kansallisen herätyksen esteenä. Parnasso 1979, s. 240-245

– 58) Psykologisen selityksen arvo historiantutkimuksessa. Psykologia 3/1979, s. 8-12

– 59) Puukkojunkkareitten väkivaltaisuuden taustatekijöitä. Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen vuosikirja 1979, s. 61-69

– 60) Autioitumisen selittämisestä. Historiallinen Aikakauskirja 1980, s. 74-75

– 61) Puhe uusille ylioppilaille. Pykälän uutiset 2/1980, s. 4 – 10

– 62) Edistyminen historiatieteessä. Tieteen edistyminen ja yhteiskuntatieteet. Kollokvioraportti. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja B:30. Tampere. 1980, s. 275-288 ja Poleemi 1/1980, s. 50 – 63

– 63) Essi-papin luopuminen. Ylihärmän joulu 1980, s. 10-11

– 64) Die langfristigen Entwicklungstrends der Verbrechen wider das Leben in Finnland. Comité International des Sciences Historiques. XV e Congrés International des Sciences Historiques Bucarest, 10 – 17 aout 1980. Rapports II, Bucarest 1982. 690-704

– 65) Millaiseksi Suomen historia on kirjoitettu? Yleisradion julkaisusarja 3/1980, s. 32-37

– 66) Nuijasota suomalaisena ja yleiseurooppalaisena ilmiönä. Historiallinen Aikakauskirja 1980, s. 99-111; Ilmajoen musiikkijuhlat 1980. Vuosikirja. Ilmajoki 1980, s. 13-25

– 67) Rautalammin kapina. Scripta Historica VI, Tornio 1980, s. 178-192

– 68) Bemerkungen auf die Problematik der Bauernkriege. Comité International des Sciences Historiques. XV e Congrés International des Sciences Historiques Bucarest, 10 – 17 aout 1980. Actes IV (1). Bucarest 1982, s. 678-679

– 68) Nuorison väkivalta ennen ja nyt. Hälläpyörä. Helsinki 1981:2, s. 30-36

– 69) Lausunto virallisen vastaväittäjän ominaisuudessa OTL Sami Mahkosen väitöskirjasta Avioero. Lakimies 1981, s. 192-200

– 70) Eteläpohjalaisten kansanliikkeitten selitysmahdollisuuksista. Kansanliikkeitten Pohjanmaa. Tutkielmia joukkoluonteisista liikkeistä Etelä-Pohjanmaalla Ylistaroa koskevan aineiston pohjalta. Toimittanut Kalervo Ilmanen. Oikeuden yleistieteiden laitoksen julkaisuja 2/1981, s. 255-236

– 71) (& Pia Letto-Vanamo) Hajapiirteitä laillisen vapaudenriiston ja sen toimeenpanon kehityksestä esiteollisena aikana. Suomen vankeinhoidon historiaa 1.
Helsinki 1981, s. 37 – 84

– 72) Mitä rikokset kertovat tutkijalle? Tiede 2000 6/1981, s. 39-42

– 73) Vankeinhoidon keskushallinto 100 vuotta. Vankeinhoito 1981, s. 200-202

– 74) Syventävien opintojen kehittäminen. Pykälän uutiset 2/1981, s. 12 – 13

– 75) Yliopisto ja ylioppilaat ennen ja jälkeen Vanhan valtauksen. Pykälän varjo-opinto-opas 1981-82, s. 16 – 22

– 76) Diskussionen om Klubbekriget. Finland 1-2/1981, s. 12 – 15

– 77) Jaakko Pentinpoika Ilkka. Jaakko Ilkka-näyttely Ilmajoen museossa 1981 (Moniste), s. 9 – 16

– 78) (& Kalervo Ilmanen), Miksi Suomi on urheilun suurvalta. Citius – Altius – Fortius. Suomen Olympiayhdistys ry 1907 – 1982. Toim. Helge Nygren. Helsinki 1982, s. 32-45

– 79) Herännäisyys ja nationalismi. Katsaus 2/1982, s. 11-14

– 79) Kolmekymmentä hopearahaa – näytelmän käsiohjelma. Suomen Kansallisteatteri. Suuri näyttämö 1982-1983. Helsinki 1982, 5 s.

– 80) Mikä mies oli nimismies? Lakimies 1982, s. 60 – 65

– 81) Nuorisoseuraliikkeen tehtävät. Pyrkijä 4/1982, s. 21-22

– 82) Olaus Petrin tuomarinohjeet. Markkinointi-instituutti. Helsinki 1982, siv. 97

– 83) Pohjalaiset ja muut suomalaiset. Helsingin Eteläpohjalainen 3/1982, s. 1 – 3

– 84) (& Pia Letto-Vanamo), Rikollisuutta valaisevien tilastojen synty ja varhaisin tutkimuksellinen hyväksikäyttö. Tutkijan tilastolliset tiedonlähteet. (toim. Marjatta Hietala ja Kari Myllys). Espoo 1982, s. 35 – 48

– 85) (& Jukka Kekkonen) Vapausrangaistuksen yleistymisen ja sen ankaruusasteen vaihteluiden selittämisestä. Lakimies 1982, s. 554-579

– 86) (& Jukka Kekkonen), Ankaran kriminaalipolitiikan syyt. Oikeus 1983, s. 189-190

– 87) Etelä-Pohjanmaan historiallinen perinne nykyajassa. Etelä-Pohjanmaan ominaispiirteet – Res Botnica 83.Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston julkaisusarja 8/1983, s. 16-23

– 88) Fantasin i författarens och historieforskarens arbete. Nya Argus 1983, s. 230-234

– 89) (& Jukka Kekkonen), Frihetsstraffets genombrott samt regionala och tidsmässiga variationer i bruket av frihetsstraff. Nordisk Tidskrift for Kriminalvi¬denskab 1983, s. 159-178

– 90) Perimmäinen selitys Renvallin historianfilosofiassa. Historiallinen Aikakauskirja 1983, s. 111-113

– 91) Oikeushistoria (kirjoitussarjassa Historiantutkimuksen asema ja tehtävät 1980-luvulla). Historiallinen Aikakauskirja 1983, s. 23-24

– 92) Historia ja tulevaisuuden tutkimus. Historia ja tulevaisuus. Toim. Kari Immonen. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 13/1983, s. 23-31

– 93) Kolmekymmentä hopearahaa. WSOY. Juva 1983, 105 s.

– 94) Liikuntahistoriallisen tutkimuksen edellytysten kehittäminen. Liikunta ja tiede 1983, 1 s.

– 95) Mielikuvitus kirjailijan ja historiantutkijan työssä. Parnasso 1983, s. 425-427

– 96) Naisoikeustutkimus. Oikeus 1983, s. 69-70

– 97) Oikeushistoriasta ja sen tutkimisesta. Helsingin yliopisto, Oikeuden yleistieteiden laitos 1983, 94 s.

– 98) Suomi urheilun suurvallasta liikuntatieteen suurvallaksi. Liikunta ja tiede 2/1983, 4 s.

– 99) Vaihtoehtoinen kriminaalipolitiikka. Oikeus 1983, s. 141-142

– 100) Vallan keskittäminen ja hajauttaminen. Oikeus 1983, s. 197-199

– 101) Miksi oikeus muuttuu. Laki ja oikeus historiallisen kehityksen osana. WSOY. Juva 1983 (useita painoksia), 222 s.

– 102) Varför förändras rätten. WSOY. Juva 1983, 239 s.

– 103) Ylihärmän talouselämästä sadan vuoden takaa. Ylihärmän joulu, 1983, 1 s.

– 104) Die aktuelle Diskussion in Finnland über den sogenannten Keulenkrieg. Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 18/1984, s. 53-66

– 105) Kampen mellan naturrätt och romersk rätt i Sverige. Rättshistoriska studier. Serien II, Band IX/ 1984 s. 145-159

– 106) Die Juristenausbildung in Finnland. Juristentagung von Humboldt-Stipendiaten über Rechtsunterricht vom 17.-19. Februar 1984 in Freiburg, 4 s.

– 107) 250-vuotiaan lakivanhuksemme syntytausta. Oikeus 1984, s. 184-186

– 108) (& Jussi Pajuoja) Keskuskauppakamari ja KHT-tilintarkastuksen kehitys. Tilintarkastus – revision. Laskentatoimi 4/1984, s. 178 – 180

109) Murtuva säätyvalta. WSOY. Porvoo 1984, 359 s.

– 110) Oikeushistorian tila ja tulevaisuus. Oikeustieteen päivät Helsingin yliopistossa 6.-7.9.1984, s. 20 – 21

– 111) Om skolorna och framåtskridandet i rättshistorien. Om äganderättens historia. Oikeuden yleistieteiden laitoksen julkaisuja 1984, s. 7-21

– 112) Pelko vallankäytön välineenä. Mielenterveys 4/1984, s. 11-12

– 113) Pohjalaisia-näytelmän taustasta. Kotiseutu 1984, s. 174-178

– 114) Popularisoinnin ongelmia. Yliopisto. Helsingin yliopiston tiedotuslehti n:o 29/1984, 1 s.

– 115) Sota ilman aseita. Liikunta ja tiede 1984, s. 171 – 173

– 116) Suuren lakikomission asettaminen 1686. Lakimies 1984, s. 1229 – 1347

– 117) Tieteen popularisointi ja sen vieroksuminen. Parnasso 1984, s. 502-505.

– 118) Ylihärmän nuorisoseuran alkuvuosilta. Ylihärmän joulu 1984, 1 s

– 119) Mikä mies on lakimies? Studia Juridica 1984-85. Toim. Jukka Kekkonen. Helsingin yliopiston oikeuden yleistieteiden laitoksen julkaisuja 1985, s. 51-59

– 120) Lausunto virallisen vastaväittäjän ominaisuudessa OTL Markku Tyynilän väitöskirjasta Lainvalmistelukunta. Lakimies 1985, s. 409-415

– 121) Aatehistoriallisen selitystavan riittävyys. Teologinen Aikakauskirja 4/1985.

– 122) Keskittyminen tehnyt aina lopun demokratiasta. Yrittäjäpolitiikka 4/1985, s. 9 – 12

– 123) Der Keulenkrieg – ein finnischer Bauernkrieg. Verlauf des Krieges und Anmerkungen zur aktuellen Diskussion in Finnland. Zeitschrift für Agrargeschichte und Agrarsoziologie 1985, Heft. 1 s. 27-36

– 124) Kommentteja oikeushistoriatyöryhmän työskentelystä. Oikeustieteen tila ja tulevaisuus. Raportti ensimmäisistä oikeustieteen päiviltä 1984. Vaasa 1985, s. 152-154

– 125) (& Jukka Kekkonen) Konsensusta kriminaalipolitiikassa. Uusi Kriminaalihuolto, 4/1985, s. 29-30

– 126) Knivjunkarna. Våldskriminalitetetn i Sydösterbotten 1790-1825. Till svenska av Eva Stenius. Söderström & C:o. Borgå 1985 (på engelska 1998), 339 s.

– 127) Mitä historiankirjoitus on. Viisari. Oulun Historiaseuran Tiedotuksia, 1/1985, s. 5 – 11

– 128) Die Probleme der Popularisierung – einige persönliche Erfahrungen. Alexander von Humboldt Stiftung/Mitteilungen. Heft 45/1985, s. 9 – 12

– 129) Radikalismi ja konservatismi Etelä-Pohjanmaan historiassa. Etelä-Pohjanmaan poliittishistoriallinen rakenne. Res Botnica 1984. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston julkaisusarja 10/1985, s. 43 – 50

– 130) Rauhallakin on hintansa. Suomen Kuvalehti 42/85, 1 s.

– 131) Sota, jonka syttymiseen ei uskottu. Suomen Kuvalehti 48/85, 1 s

– 132) Suomalaisen väkivallan maantiede. Alkoholipolitiikka 1985, s. 263-265

– 133) Tuomarin ja hallintomiehen rooli yhteiskunnallisen muutoksen muovaajana. XXIX lakimiespäivä. Mänttä 1985, s. 47-54

– 134) Yrittäjäkulttuurin synty ja merkitys. Oikeus 1985, s. 226 – 232

– 135) Nuorison väkivaltaisista alakulttuureista – historiallinen katsaus. Nuorisotutkimus 2/1985, s. 3 – 9

– 136) Käännekohdat Suomen historiassa. WSOY. Juva 1986 (useita myöhempiä painoksia), 307 s.

– 137) (& Jukka Kekkonen, Kaisa Korpijaakko), Oikeudellisen sääntelyn kehityslinjoja. Gaudeamus. Juva 1986, 114 s.

– 138) Onko suurmiehiä vai tehdäänkö heitä? Historian päivät 1985. Historiallinen Arkisto 88. Vammala 1986, s. 251 – 254

– 139) Perinteinen pohjoismainen vapaus. Suomen Kuvalehti 5/1986, 1 s.

– 140) Popularisoiminen henkitieteissä. Kotiseutu 1986, s. 4 – 5

– 141) (& Jukka Kekkonen), Sekoilevaa selittämistä 1 – 2. Oikeus 1986, s. 41-45 ja 270-272

– 142) Selitysperusta väkivallan perinteiseen yleisyyteen Suomessa. Historian päivät 1985. Historiallinen arkisto 88. Vammala 1986, s. 333 – 347

– 143) Kaupunki – sivilisaation elinvoiman mittari? Suomen Kunnallislehti 16/1987. s. 18-19

– 144) Lausunto virallisen vastaväittäjän ominaisuudessa OTL Jukka Kekkosen väitöskirjasta Merkantilismista liberalismiin. Lakimies 1987, s. 590-596

– 145) (& Jussi Pajuoja), Lauri Kivekäs – aikansa ajaton radikaali. WSOY. Juva 1987, 153 s.

– 146) Onko hallinnon hajauttaminen aina vallan kehittämistä? Hallinto 1/87, s. 10-15

– 147) Poliittisen kannustimen vaiko uuden tiedon etsintää? Tiede & edistys 1/1987, s. 71-72

– 148) Tarvitaanko naisnäkökulmaa? Liikkuva nainen. Tieteen näkemyksiä naisten liikuntaharrastuksesta. Lappeenranta 1987

– 149) Tilaustyöt. Suomen Historiallinen Seura, jäsenlehti 3/1987, s. 3 – 4

– 150) Österbotten i Finlands historia. Finland – folk – nation – stat. Historisk tidskrift för Finland 3/1987, s. 397-411

– 151) Epäisänmaallisuus ammattihyveenä. Suomi, minun maani. Sodanjälkeisen sukupolven tuntoja tämän päivän Suomessa. Keuruu 1987, s. 213 – 217

– 152) Rikollisuus Etelä-Pohjanmaalla autonomian aikana. Etelä-Pohjanmaan historia VI. Autonomian kausi 1809-1917. Vaasa 1987, s. 647-740

– 153) Riittääkö aikalaisjustifikaatio selitykseksi historiassa. Historiallinen Aikakauskirja 1987, s. 317-319

– 154) Evaluaatio – hyväksi vai pahaksi. Oikeus 1988, s. 285-286

– 155) F.E. Sillanpää ja kansalaissota. Oikeus 1988, s. 137 – 142

– 156) Förklaringar inom de humanistiska vetenskaperna. Historisk Tidskrift för Finland 1988, s. 194 – 202

– 157) Herännäisyyden levinneisyys Etelä-Pohjanmaalla 1800-luvulla. Malperi. Nils Gustaf Malmbergin sukuseura ry:n jäsenlehti 2/88, 3 s.

– 158) Mielikuvitus kirjailijan ja historiantutkijan työssä. Toisen tasavallan kirjallisuus. Keskustelua Pentinkulman päivillä 1978-1987. Toimittanut Iris Tenhunen. Juva 1988, s. 89-99

– 159) Onko Suomella kansallista päämäärää? Itsenäinen Suomi rauhan Euroopassa. Helsinki 1988, s. 11 – 20

– 160) Selittäminen henkitieteissä. Parnasso 1988, s. 177-180

– 161) Suomalaisten väkivaltaisuus – muuttumaton muuttuvaisessa. Televisio ja väkivalta – suomalaisia näkökulmia. Toimittaneet Juhani Kytömäki ja Seppo Paananen. Oy Yleisradio Ab:n tutkimusraportit B 5/1988, s. 11 – 34

– 162) Suomi ja suomalaiset muutoksen maailmassa. Kotiseutu 1988, s. 133-136.

– 163) Urheilu – sotaa ilman aseita. YK – tiedote 3/88, 1 s.

– 164) Valta ja väkivalta keski- ja uudenajan taitteen Suomessa. WSOY. Juva 1988, siv. 198

– 165) Viikatteen varresta näyttöpäätteen näppäilyyn. Kotiseutu 1988, s. 5 – 10

– 166) Väkivallasta ja vähän muustakin. Historiallinen Aikakauskirja 1988, s. 147-148

– 167) Herännäisyyden levinneisyys Etelä-Pohjanmaalla 1800-lu¬vul¬la. Hengellinen kuukausilehti 6/1989, s. 194-196

– 168) Tie talvisotaan. Dokumenttinäytelmä. Käsikirjoitusmoniste. Suomen Kansallisteatteri, siv. 70.

– 169) Minun tieni talvisotaan. Suomen Kansallisteatteri. Tie talvisotaan – näytelmän käsiohjelma. Suuri näyttämö 1988-1989. Helsinki 1989, 3 s.

– 170) Kaupunki – sivilisaation elinvoiman mittari? Elias, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsenlehti 1989, s. 2-7

– 171) Lausunto virallisen vastaväittäjän ominaisuudessa OTL Pia Letto-Vanamon väitöskirjasta Suomalaisen asianajajalaitoksen synty ja varhaiskehitys. Lakimies 1989, s. 711-716

– 172) Lausunto virallisen vastaväittäjän ominaisuudessa OTL Kaisa Korpijaakon väitöskirjasta Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa. Lakimies 1989, s. 1163-1169

– 173) F.E. Sillanpää ja kansalaissota. Sillanpää Suomen kirjallisuudessa. F.E. Sillanpään juhlakirja. Toimittaneet Aarne Laurila ja Panu Rajala. Keuruu 1989, s. 213-223

– 174) Über den gesellschaftlichen Hintergrund der finni¬schen nationalen Bewegung. Finns and Hungarians between East and West. European Nationalism and Nations in Crisis during the 19th and 20th Centuries. Studia Historica 32. Societas Historica Finlandie. Helsinki 1989, s. 85 – 92

– 175) Tulevaisuuden liikuntapolitiikka arvojen puntarissa. Suomalaisen liikuntapolitiikan vaihtoehdot. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja n:o 116, Helsinki 1989, s. 46 – 51

– 176) Aatteelliset virtaukset Etelä-Pohjanmaalla ennen ja nyt. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston julkaisusarja 12/1989, s. 63-68

– 177) Eurooppalaisten talonpoikaiskapinain historialliset yhteydet. Vapaus, veljeys ja vallankäyttö. Juhlakirja professori Paavo Uusitalon 50-vuotispäivänä 12.7.1989. Helsinki 1989, s. 54 – 74

– 178) Ostrobothnia in Finnish History. From Finland -People, Nation, State. Edited by Max Engman & David Kirby. London 1989, s. 73 – 84

– 179) Sotilaspoika. Kieliposti 3/1989, s. 18-22.

– 180) How Finns Have Adapted to Their Environment. Cold Climate Research in Finland. Jarmo Heinonen (editor). Ministry of Foreign Affairs. Helsinki 1989, s. 1-2

– 181) Ylihärmän historian punainen lanka. Plari. Helsingin Eteläpohjalaiset ry:n jäsenlehti 4/1989, s. 6-7

– 182) Österbotten i Finlands historia. Joukahainen XVIII. Helsinki 1989, s. 99-109

– 183) Tervasta teollisuuteen. Ylihärmän kehitys varhaisista ajoista nykypäiviin. Vaasa Oy. Vaasa 1989,siv. 621

– 184) Onko kriittinen suomalainen nykyajan myytti? Oletko valmis? Seitsemän puheenvuoroa suomalaisten kriittisyydestä. EVA 1989, s. 84-100

– 185) Kyläoriginelli-ilmiö historian näkökulmasta. Hullun kirjoissa. Näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen. SKS:n toim. 508. Jyväskylä 1989, s. 49 – 54

– 186) Koulukuntakritiikin puuttuminen takaa pysähtyneisyyden tilan. Tiedepolitiikka 4/1989, s. 49-51

– 187) Jaakko Forsman – lainlaatija ja poliitikko. Rikosoikeudellisia kirjoitelmia VI rikosoikeuden juhlavuonna 1989. Toim. Raimo Lahti. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja A: 185. Vammala 1989, s. 3 – 37

– 188) Osuustoiminta – kovan kaupallisuuden ainoa vaihtoehto. Kotiseutu 1989, s. 141-147

– 189) Jaakko Ilkan ensimmäinen kapina. Valoa kansalle. Artikkeleita Kotiseutu-lehden kahdeksalta vuosikymmeneltä 1909 – 1989, Forssa 1989, s. 255-258

– 190) Suomi ja suomalaiset muutoksen maailmassa. Valoa kansalle. Artikkeleita Kotiseutu-lehden kahdeksalta vuosikymmeneltä 1909 – 1989, Forssa 1989, s. 316-318

– 191) Mikä meitä liikuttaa? Tiede 2000, 8/1989, s. 52

– 192) Eurooppalaisten talonpoikaiskapinain historialliset yhteydet. Onko vallankumous mahdollinen? Toimittaneet Kimmo Ketonen ja Veli-Matti Ruotsalainen. Turun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisuja. Turku 1990, s. 35 – 50

– 193) Modernisoituva ja monipuolistuva kotiseututyö. Kotiseutu 1990, s. 52

– 194) Vaikeneva suomalainen. Kotiseutu 1990, s. 51-58

– 195) Karja, meri ja Pohjanmaa. Maitojaloste 3/1990, s. 7-8.

– 196) Markat miljooniksi. Puoli vuosisataa suomalaista veikkausta. Oy Veikkaus Ab. Jyväskylä 1990, siv. 253

– 197) Matti Edvard Takala (1869-1961). Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin jouluviesti 1990, s. 93.

– 198) Suomalaisen kansanvallan tila ja tulevaisuus. Yliopisto, Helsingin yliopiston tiedotuslehti 28/1990, s. 7 – 12

– 199) Mennyt meissä. Suomalaisen kansanvallan historiallinen analyysi. WSOY. Porvoo 1990, siv. 369

– 200) Kaksi kuvaa menneisyydestä. Kotiseutu 3/1990, s. 114-115

– 201) Herätysliikkeiden pohjasta ja perustasta. Kirkko ja politiikka. Juhlakirja professori Eino Murtorinteen täyttäessä 60 vuotta 25.11.1990. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 153. Helsinki 1990, s. 320-344

– 202) Siionin Wirsien alkumenestys Suomessa. Anna uusi rohkeus. Herättäjä-Yhdistyksen vuosikirja 1990, s. 68 – 78

– 203) Väkivaltarikollisuus Suomen historiassa. Turvallisuustieteellisen tutkimuskeskuksen vuosikirja II. Jyväskylä 1990, s. 24-40

– 204) Kuoleeko kylä? Kotiseutu 4/1990, s. 162

– 205) A Historical Review of Violent Crime in Finland. Criminal Violence in Scandinavia. Scandinavian Studies in Criminology, Vol. 11. Norwegian University Press. Oslo 1990, s. 46-64

– 206) Domaren i Olaus Petris vågskål. Retfaerd n:r 52 (1991), s. 95-108

– 207) Die Gewaltkriminalität in der finnischen Geschichte. Theatres of Power. Social Control and Criminality in Historical Perspektive. Ed. Heikki Pihlajamäki. Publications of Matthias Calaonius Society I. Jyväskylä 1991, s. 41-54

– 208) Keskushallinnon virkamiesten rekrytointi Suomessa ajanjaksolla 1809-1984. Väliraportti. Hallinto-historiakomitean monistesarja 1991, siv. 268.

– 209) Den historiska kunskapens betydelse. Historisk Tidskrift för Finland 1991, s. 264-267

– 210) The Historical Connections of European Peasant Revolts. Scandinavian Journal of History 16/1991, s. 85-104

– 211) Kommentar til Eva Österberg. Historisk tidskrift (Norge) 2/1991, s. 176 – 178

– 212) Paikallisen itsehallinnon kehityksestä Suomessa. Suomen oikeushistorian pääpiirteet sukuvallasta moderniin oikeuteen. Toim. Pia Letto-Vanamo. Gaudeamus. Jyväskylä 1991, s. 111-128

– 213) Nimismiesten historian lähteistä. Suomen Nimismiesyhdistys r.y. 1921-1991, s. 30-31

– 214) Itsehallinnon luova voima. Kotiseutu 1991, s. 104 – 107

– 215) Maailman muuttuminen ja kotiseututyö. Kotiseutu 1991, s. 98

– 216) Suomi idän ja lännen välissä. Ulkopolitiikka 3/91, s. 40-421

– 217) Miten Suomi kohtaa Euroopan. Kleio (erikoisnumero) 1991, s. 53-56

– 218) Kaupunki ja maaseutu. Kotiseutu 1991, s. 50

– 219) Euroopan yhdentyminen ja paikalliskulttuurit. Kotiseutu 1/1991, s. 5-7

– 220) Suomen Kotiseutuliiton ympäristöpoliittinen tavoiteohjelma. Kotiseutu 1/1991, s. 2

– 221) Tieteen Skylla ja Kharybdis. Yliopisto. Acta Universitatis Helsingiensis 10/91, s. 12-14

– 222) Tuhat vuotta idän ja lännen välissä. Opettaja 3 /1991, s. 18 – 20

– 223) Rekka ajaa Suomea yhdentyvään Eurooppaan. Ydin 7-8/1991, s. 46-47

– 224) Miten Suomi kohtaa Euroopan? Eurooppa. Historian päivät 1991. Kleio, Erkoisnumero 1991, s. 53-56

– 225) Valta ja väkivalta. Duodecim 3/1992, s. 217-218

– 226) Raamatun vaikutus yhteiskunnalliseen ja oikeudelliseen ajatteluun. Biblia 350. Suomalainen raamattu ja Suomen kulttuuri. Toim. Jussi Nuorteva. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toim. 556. Hämeenlinna 1992, s. 110-115

– 227) Miten Suomi kohtaa Euroopan. Opettaja 17-18/1992, s. 13-14

– 228) Keskustelun kahleet. Parnasso 1/1992, s. 5-8

– 229) Valtiovalta ja kansakunta. Suuri muutos – suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä. Toim. Marjatta Rahikainen. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus 1992, s. 25-34

– 230) Suomalaisen kansanvallan tila ja tulevaisuus. Eduskunnan ja Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlaseminaari. Helsinki 1992, s. 17 – 27

– 231) Kommentti Rovert Hérinin esitelmään Maaseutualueet, kulttuuri ja koulutus. Maaseutu Euroopan kulttuurievoluutiossa. Toimittanut Juha Kuisma. Seminaari Majvikissä Kirkkonummella 15.5.1991. Raahe 1992, s. 27-28

– 232) Vaivihkaa vallan kahvaan. Tiede 2.000 4/1992, s. 44-47

– 233) Valtio ja kansalaiset suomalaisen yhteiskunnan kehityshistoriassa teoksessa Suojatyö ennen suojatyötä ja jälkeen. Toim. Pentti Kananen ja Veikko Niemi. Sosiaali- ja terveyshallituksen raportteja 50 / 1992. Helsinki 1992, s. 1-6.

– 234) Väinö Linna in memoriam. Parnasso 2/1992, s. 257-258

– 235) Juuret Suomessa. Kotiseutu 2/1992, s. 34

– 236) Toista tietä omalle maalle. Kotiseutu 1992, s. 82

– 237) (& Kari Kantakoksi, Matti Lukkari, Matti Niemivuo, Jan Törnqvist), Asekätkentätyöryhmän selvitys. Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto 1992, siv. 37 + 5 liitettä.

– 238) Passivoiva valta. Oikeus 1992, s. 326-328.

– 239) (& Seppo Tiihonen), Virka – valta – kulttuuri. Suomalaisen hallintokulttuurin kehitys. Helsinki 1992, siv. 297

– 240) Kun kansa nousi lakia vastaan. Lakimies 8/1992, s. 1269-1274

– 241) Historia alhaalta käsin. Kotiseutu 1993, s. 2

– 242) Miks ôigus muutub? Seadus ja ôigus ajaloolise arengu osana. Tôlkinud Jaan Isotamm. Fontes Iuris. Tartu 1993, siv. 240.

– 243) Lehtemme (Kotiseudun) uudet kuviot. Kotiseutu 1993, s. 43

– 244) Tieteen uudistuminen. Esimiehen puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1993. Elias 2/1993, s. 2-4

– 245) Euroopan kasvot. Kotiseutu 1993, s. 66

– 246) Euroopan valtiollisen kehityksen perustekijät. Kotiseutu 1993, s. 68-71

– 247) Tie Tampereelle. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista taisteluista Suomen sisällissodassa 1918. Juva 1993 (toinen ja kolmas painos 1993), siv. 569

– 248) Käännekohdat Suomen historiassa. WSOY. Neljäs (tasku)painos. Juva 1993. 307 siv.

– 249) Sisällissota. Historiallinen Aikakauskirja 1993, s. 110-114

– 250) Kohalik omavalitsus Soomes teoksessa Soome óigusajaloo póhijooned. Toimittanut Pia Letto Vanamo. Tartu 1993, s. 113-132.

– 251) Poliittisten nimitysten varhaisvaiheista. Juhlajulkaisussa Antero Jyrängin täyttäessä 60 vuotta. Turku 1993, s. 369-378

– 252) The Goverment and the Nation teoksessa Marjatta Rahikainen (Ed), Austerity and Prosperity. Perspectives on Finnish Society. Vammala 1993, s. 31-44

– 253) Ylimmän tuomiovallan kehitys. (Juhlaesitelmä Korkeimman oikeuden 75-vuotisjuhlissa 1.10.1993). Lakimies 1993, s.

– 254) Vaikea totuus. Vuosi 1918 ja kansallinen tiede. Toim. Heikki Ylikangas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tampere 1993, siv. 117

– 255) Från ättemedlem till konungens undersåte. Finska bönder under svenskt välde. Tänka, tycka, tro. Svensk historia underifrån. Redaktion: Gunnar Broberg, Ulla Wikander, Klas Åmark. Ordfronts förlag. Stockholm 1993, s. 31-54

– 256) Tie Tampereelle. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista taisteluista Suomen sisällissodassa 1918. Neljäs painos. Juva 1994, siv. 569

– 257) Historiantutkija törmää eläviin myytteihin. Hiidenkivi 1/ 1994, s. 37-39

– 258) (& Esko Koivusalo) Keskustelun tarpeellisuudesta. Hiidenkivi 1/1994, s. 2-3

– 259) (& Esko Koivusalo) Tutkimuksen pelko. Hiidenkivi 2/1994, s. 2-3

– 260) (& Esko Koivusalo) Älyköt ja urheilu. Hiidenkivi 3/1994, s. 2-3

– 261) (& Esko Koivusalo) Suomi idän ja lännen siltana. Hiidenkivi 3/1994, s. 3

– 262) Suorapuheiset pohjalaiset ja hitaat hämäläiset. Hiidenkivi 2/1994, s. 18

– 263) Myytti ei ole tutkimustuloksen väärtti. Hiidenkivi 2/1994, s. 42-43

– 264) Onko Suomella kansallista päämäärää? Pohjoinen Suomen politiikassa. Lapin yliopiston hallintoviraston julkaisuja 27. Rovaniemi 1994, s. 39-46

– 265) Linna aja loost. Tampere raamat. Raamatu koostas Maarja Pärl-Lôhmus. Tartu 1994, s. 10-12

– 266) Ätten och våldet. Våldsbrottsligheten i Norden vid övergången till nya tiden. Historisk Tidskrift för Finland 1/1994, s. 3-25

– 267) (& Esko Koivusalo) Lainvalmistelun kieli. Hiidenkivi 1994/4, s. 2

– 268) (& Esko Koivusalo) Työtön työelämään. Hiidenkivi 4/1994, s. 2

– 269) (& Esko Koivusalo) Imperiumit ja kulttuuri. Hiidenkivi 4/1994, s. 3

– 270) Vuosi 1968 ja maan parhaat aivot. Hiidenkivi 4/1994, s. 36

– 271) Den omedvetna och den medvetna protesten. Vad våldet har skapat – nio uppsatser om brott och straff i svensk och europeisk historia. Anders Björnsson (red.). Carlssons Bokförlag. Stockholm 1994, s. 73-82

– 272) Rauha vai rieha. Joulun ristiriitainen traditio. Hiidenkivi 6/1994, s. 10-13

– 273) Yllätys ja yllätysten syy. Hiidenkivi 1/1995, s. 34

– 274) Kaupungit Suomen historiassa. Hiidenkivi 1/1995, s. 2

– 275) Miten Suomi joutui Ruotsin valtaan. Hiidenkivi 2/1995, s. 24-25

– 276) Virkamiesvaltio – mihin sitä tarvittiin. Uudenaikaisen valtion keskeiset kehitysvaiheet teoksessa Virkanyrkit ja muita hallintohistorian tutkielmia. Hallintohistoriallisia tutkimuksia 16. Toimittaneet Jorma Selovuori ja Lotta Saastamoinen. Helsinki 1995, s. 29-37

– 277) Suuret ja pienet kertomukset. Hiidenkivi 2/1995, s. 29

– 278) Harkintaa suurhankkeiden rahoitukseen. Hiidenkivi 3/1995, s. 2

– 279) (& Esko Koivusalo), Ulkomaat ja Suomi-kuva. Hiidenkivi 2/1995, s. 2.

– 280) (& Esko Koivusalo), Sinivalkoisen rahan kohtalo. Hiidenkivi 2/1995, s. 2.

– 281) Suomi Ruotsin vallan alla. Hiidenkivi 3/1995, s. 24-25

– 282) Siperia opettaa. Hiidenkivi 4/1995, s. 2

– 283) (& Esko Koivusalo), Keskittämistäkö edelleen? Hiidenkivi 4/1995, s. 2

– 284) (& Esko Koivusalo), Eroamattomuusperiaate. Hiidenkivi 4/1955, s. 3.

– 285) Sattuma vaiko selviö. Miksi Suomen kirjastolaitos sai alkunsa Vaasassa 1794? Vaasan luku-kirjasto 1794-1845. Vaasa 1995, s. 7 – 11

– 286) Jääviydestä. Hiidenkivi 4/1995, s. 47.

– 287) Autonomia Suomelle 1809 – lahja vai välttämätön paha. Hiidenkivi 4/1995, s. 22-25

– 288) Vilppi tieteenteossa. Hiidenkivi 5/1955, s. 2

– 289) Itsenäisyys itsenäisyydessä. Hiidenkivi 5/1955, s. 20-21

– 290) Tarvitaanko tiedekuntia? Hiidenkivi 5/1955, s. 43-44

– 291) Vägen till Tammerfors. Striden mellan röda och vita i finska inbördeskriget 1918. I översättning från finskan av Nils Torvalds & Sara Torvalds. Atlantis AB. Stockholm 1995, 504 siv.

– 292) (& Aulis Aarnio, Vesa Kanniainen, Jukka Kekkonen), Professori – virka- vai yliopistomies. Yliopisto 16/1995, s. 31-32

– 293) (& Aulis Aarnio, Vesa Kanniainen, Jukka Kekkonen), Tutkimustyön arvioiminen on mahdollista. Yliopisto 19/1995, s. 26-27

– 294) Virkavaltion luominen autonomian suojissa. Byrokratia ja autonomia Suomessa Venäjän vallan aikana. Pontes novi. Eesti Üliôpilaste Seltsin ja pohjalaisten osakuntien yhteisjulkaisu. Saarijärvi 1995, s. 56-67

– 295) Ametiriigi loomine autonoomia kaitsekilbi all. Pontes novi. Pohjalaiste osakondade ja Eesti Üliôpilaste Seltsi ühisväljaanne. Tartu 1995, s. 56-68.

– 296) Finlands administrativa ställning inom det ryska riket. Historisk Tidskrift för Finland 3/1995, s. 289-308

– 297) (& Esko Koivusalo), Työttömien järjestäytyminen välttämätöntä. Hiidenkivi 6/1995, s. 2

– 298) Väinö Linna und die historische Wahrheit des Bürgerkriegs. Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen. Nr. 27/1995. Mitteilungen aus der Deutschen Bibliothek. Herausgegeben von Hans Fromm ua. Helsinki 1995, s. 45-48.

– 299) Murroksen käsitteestä. Teoksessa Murroksia. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien vuosikirja XXIII. Toimittaneet Mika Kantola ym. Pieksämäki 1995, s. 6 – 11

– 300) Kannattaako nuijasotaa muistaa? Hiidenkivi 1/1996, s. 17

– 301) Ongelmakohtia väkivaltarikollisuuden kehityksessä Suomessa. Teoksessa Laittomuuden laitatiellä. Rikos Suomessa 1500-luvulta nykypäiviin. Toimittanut Sari Forström. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja 1/1996. Helsinki 1996, s. 5 – 11

– 302) Metsä suomalaisen mentaliteetin kasvualustana. Teoksessa Olkaamme siis suomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirja 75-76. Toimittaneen Pekka Laaksonen – Sirkka Mettomäki. SKS. Pieksämäki 1996, s. 35-42

– 303) Jyrääkö ne meitin? Hiidenkivi 2/1996, s. 3

– 304) (& Esko Koivusalo, Kalevala ja eeposten tutkimus esille. Hiidenkivi 2/1966, s. 2

– 305) Olemmeko tappajakansaa? Hiidenkivi 2/1996, s. 10-14

– 306) Kettutyttöjen teot. Hiidenkivi 2/1996, s. 19

– 307) Miten päästä älyköksi. Hiidenkivi 3/1996, s. 17

– 308) (& Esko Koivusalo), Yhden kortin koulukieli. Hiidenkivi 3/1996, s. 2

– 309) (& Esko Koivusalo), Vastuu ympäristöstä. Hiidenkivi 3/1996, s. 3

– 310) Wallesmanni. Kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. Suomen Nimismiesyhdistys r.y. Jyväskylä 1996, siv. 363

– 311) Mielikuvitus kirjailijan ja historiantutkijan työssä. Historia ja fiktio. Opiskeluopas. Toim. Ismo Nikander ja Totti Tuhkanen. Turun yliopiston täydennys-koulutuskeskuksen julkaisuja A: 49. 2. uudistettu painos.Turun yliopiston täydennys-koulutuskeskus 1996, s. 23-30.

– 312) (& Esko Koivusalo), Rajankäyntiä plagiointiin. Hiidenkivi 4/1996, s. 2

– 313) (& Esko Koivusalo), Tukehtuvatko olympialaiset? Hiidenkivi 4/1996, s. 2

– 314) (& Esko Koivusalo), Kotiseututyön uudet ideat julki. Hiidenkivi 4/1996, s. 3

– 315) Ribbentrop-sopimus on voimassa yhä. Hiidenkivi 4/1996, s. 15

– 316) (& Esko Koivusalo), Kansalaisyhteiskunta ei riitä. Hiidenkivi 5/1996, s. 2

– 317) (& Esko Koivusalo), Suomettuminen ja rähmällään olo. Hiidenkivi 5/1996, s. 3

– 318) Ilkkaisen sota. Romaani. WSOY. Juva 1996, siv. 376

– 319) Nuijasota. Kolmas ajanmukaistettu painos. Otava. Keuruu 1996, siv. 363

– 320) Autonomisen Suomen virkamieseliitti. Suomen keskushallinnon historia 1809-1996. Toimittaneet Raimo Savolainen ym. Helsinki 1996, s. 423-516

– 321) Suomen tasavallan virkamieseliitti. Suomen keskushallinnon historia 1809-1996. Toimittaneet Raimo Savolainen ym. Helsinki 1996, s. 805-931

– 322) Die administrative Stellung Finnlands im russischen Staatsverband. Reformen im Russland des 19. und 20. Jahrhunderts. Westliche Modelle und russische Erfahrungen. Herausgegeben von Dietrich Beyrau, Igor Cicurov und Michael Stolleis. Ius Commune. Veröffentlichungen des Max-Planck-Instituts für Europäische Rechtsgeschichte Frankfurt am Main. Sonderhefte. Studien zur Europäischen Rechtsgeschichte 86. Frankfurt am Main 1996, s. 37-53

– 323) Kirjastokorvaukset oikeudenmukaisiksi. Hiidenkivi 6/1996, s. 2

– 324) (& Esko Koivusalo), Pohjoismainen yhteistyö ja kieli. Hiidenkivi 6/1996, s. 2

– 325) (& Esko Koivusalo), Aloitusosuuden miehet maalissa. Hiidenkivi 6/1996, s. 3

– 326) Kestääkö EU? Hiidenkivi 6/1996, s. 15.

– 327) Mitä menneisyydessä on soveliasta tutkia. Hiidenkivi 1/1997, s. 31

– 328) Ilmaislainoja ei ole. Hiidenkivi 1/1997, s. 45

– 329) Nuijasota. Neljäs painos. Keuruu 1997, siv. 363

– 330) Myrsky vai päivänpaiste? Hiidenkivi 2/1997, s. 15

– 331) Miksi poliittiset virkanimitykset ovat tavallisempia Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa? Hallinnon historiasta hallinnon kehittämiseen. Toim. Jorma Selovuori. Pääministeri Paavo Lipposen asiantuntijaseminaari 28.2.1997 Säätytalolla. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 23/1997. Helsinki 1997, s. 82-85.

– 332) Rikollisuuden muuttuminen – suvusta valtioon. Suomalainen Tiedeakatemia. Academia Scientiarum Fennica. Vuosikirja 1996. Toimittanut Pentti Kauranen. Helsinki 1997, s. 87-93

– 333) Suomalainen mentaliteetti. Maailmalle, maailmalta. Kulttuurisia katsauksia. Toimittaneet Annaliisa Syrjänen ja Irmeli Westermarck. Juva 1997, s. 22-29

– 334) Suomen historian solmukohdat avautuneet onnellisesti. Suomalaisuuden juhlakirja. Helsinki 1997, s. 4-13

– 335) Puukkojunkkarit – moottoripyörägängien edeltäjiäkö? Nuorisotutkimus 3/1997, s. 41-42

– 336) Winter War. Finland a cultural encyclopedia. Ed. Olli Alho. Finnish Literature Society Editions 684. Vammala 1997, s. 327-329

– 337) Constitution. Finland a cultural encyclopedia. Ed. Olli Alho. Finnish Literature Society Editions 684. Vammala 1997, s. 62-63

– 338) Euroopan synty. Matti, tässä nämä. Onnittelukirja Matti Suurpäälle 3.11.1997. Toimittanut Kai Nieminen ym. Saarijärvi 1997, s. 144-152

– 339) Tieteen merkitys kansakunnan historiassa (lyhennelmä juhlapuheesta akateemikkojuhlassa 14.11.1997). Suomen Akatemian julkaisu, s. 4-8 (sama ruotsiksi, Vetenskapens betydelse i nationens historia, s. 12-16 ja englanniksi, The Importance of Science for the History of the Nation, s. 20 – 24)

– 340) Tieteen merkitys kansakunnan historiassa (em. esitelmä kokonaisuudessaan). Suomen Akatemia tiedottaa 12/1997, s. 5-9

– 341) Joukkoliikkeitten lakeus. Teoksessa lakeuden kirkot (Toim. Jaakko Elenius). Jyväskylä 1997, s. 14-19

– 342) Suomen historia. Teoksessa Historian opiskelu Suomessa. Toimittaneet Touko Berry ja Heidi Huuhtanen. Historian Opiskelijain Liitto HOL 1998, s. 12-13

– 343) Käännekohdat Suomen historiassa. WSOY. Viides (tasku)painos. Juva 1993. 307 siv.

– 344) About Violence. Publikations of the History of Criminality Research Project 1. Helsingin Yliopisto 1998, siv. 147

– 345) What happened to violence? An analysis of the development of violence from medieval times to the early modern era based on Finnish source material. In the book Fife centuries of Violence in Finland and the Baltic Area. Ed. by Mirkka Lappalainen. Publications of The History of Criminality Research Project. Helsinki 1998 (Ohio University Press 2000), p. 131.

– 346) Totuuden selvittäminen oikeudessa ja historiantutkimuksessa. Teoksessa Miten meistä tuli historian tohtoreita. Toim. Päiviö Tommila. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1998, s. 180-183

– 347) Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa ”… vaikka voissa paistais”. Venäjän rooli Suomessa. Juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998. Toimittanut Jorma Selovuori. Porvoo 1998, s. 449-461.

– 348) Liberation or suppression? Books from Finland 2/1998, s. 96-99

– 349) Kapinat Suomessa historiallisesta perspektiivistä. Muistovuosiseminaari Tammisaaressa. Tie Tammisaareen – muistotapahtuma 13.6.1998 (Vägen till Ekenäs – minnestillställning. Julkaissut Suomen Metallityöväen Liitto. Helsinki 1998, s. 10-11.

– 350) Das zweigeteilte Finnland in historischer Betrachtung teoksessa Eero Kuparinen (toim.), Am Rande der Ostsee. Aufsätze vom IV. Symposium deutscher und finnischer Historiker in Turku 4.-7. September 1996. Turku 1988, s. 9 – 28.

– 351) Jälkiviisaus lääketieteen(kin) historian tulkinnassa. Suomen Lääkärilehti 31/1.11.1998, s. 3537

– 352) The Knife Fighters. Violent Crime in Southern Ostrobothnia 1790-1825. Annales Academiae Scientiarum Fennicaer. Humaniora ser. B. Jyväskylä 1998. siv. 296

– 353) Ostrobothnia in the History of Finland teoksessa Exploring Ostrobothnia. Edited by Börje Vähämäki. Special Issue of Joural of Finnish Studies. Volume 2, Number 2. December 1998, s. 10-19.

– 354) Valttiässä jota ei käytetty. Juhlakirja Veijo Meren täyttäessä 70 vuotta 31.12.1998. Helsinki 1998, s. 278-305

– 355) Mikä on mennyt vikaan. Suomen Kuvalehti 5/1999, s. 75.

– 356) Vallan käyttäjästä tien etsijäksi. Suomen Kuvalehti 10/1999, s. 72.

– 357) Reasons for the Reduction of Violence in Finland in the 17th Century. Teoksessa Mirkka Lappalainen – Pekka Hirvonen (ed.), Crime and Control in the Europe from the Past to the Present. Publications of the History of Criminality Research Project. Helsinki 1999, s. 165-173

– 358) Väkivallasta sanan valtaan. Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY. Juva 1999, siv. 399

– 359) Klubbekriget. Det blodiga bondekriget i Finland 1596-97. Översättning Matts Huldén. Atlantis. Lund 1999, sid. 421

– 360) Finland i skuggan av stormakten i öst. Teoksessa Det hotade landet och det skyddade. Sverige och Finland från 1500-talet till våra dagar. Historiska och säkerhetspolitiska betraktelser. Red. Tapani Suominen och Anders Björnsson. Atlantis. Södertälje 1999, s. 43-50

– 361) Valta ja älymystö. Suomen Kuvalehti 16/1999, s. 93

– 362) Oma vastuu – vai muiden syyllistäminen. Suomen Kuvalehti 21/1999, s. 86

– 363) The Main Historical Features in the Recruitment of Senior Civil Servants. Power and Bureaucracy in Finland 1809-1998. Edited by Jorma Selovuori. Helsinki 1999, p. 205-226

– 364) Zentrale Entwicklungslinien bei der Rekrutierung der Beamtenelite. Macht und Bürokratie in Finnland 1809-1998. Herausgegeben von Jorma Selovuori. Helsinki 1999, S. 211-233

– 365) L’évolution des des critères de recrutement de l’élite des fonctionnaires. Le pouvoir et la bureaucratie en Finlande 1809-1998. Rédigé sous la direction de Jorma Selovuori. Helsinki 1999, p. 203-224

– 366) Mooseksen laki ja Balkan. Suomen Kuvalehti 27/1999, s. 58.

– 367) De centrala dragen vid rekryteringen av tjänstemannaeliten. Makt och byråkrati i Finland. Red. Jorma Selovuori. Helsinki 1999, s. 187-206

– 368) Sotasurmaprokjektin nykytila. Suomen Kuvalehti 33/1999, s. 49

– 369) Kuka suojelee ketä ja mitä? Suomen Kuvalehti 38/1999, s. 70

– 370) Mihin sotaan eteläpohjalaiset 1918? Kanava 8/1999, s. 513-516

– 371) Koulu estämään maaltapakoa. Suomen Kuvalehti 44/1999, s. 80

– 372) Menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus. Tuleva tuhat. Toimittanut Maija Metsä. Tilastokeskus. Jyväskylä 1999, s. 43-53

– 373) Menneisyydenhallinta suomalaisessa historiankirjoituksessa. Ulkopolitiikka 4/1999, s. 6-10

– 374) Eriarvoistumisen seuraukset. Suomen Kuvalehti 49/1999, s. 75

– 375) Oikeuttaako keskiluokan neuvottomuus passiivisuuden? Suomen Kuvalehti 5/2000, s. 70

– 376) Mihin katosivat kaksintaistelut? Suomen Kuvalehti 9/2000, s. 49

– 377) Dealing With the Past in Finnish History. Northern Dimensions. The Finnish Institute of International Affairs. Yearbook 2000, s. 102-109

– 378) Varför försvann duellen? Historisk tidskrift för Finland 1/2000, s. 65-69

– 379) Rebels of the War of the Cudgels. The Social Origins of the Finnisch Peasants’s war 1596-1597. ”Se rakkain kotipolku”. Erkki Kouri ja yleinen historia. Toimittaneet Kustaa Multamäki ym. Helsingin yliopiston Historian laitoksen julkaisuja 15. Helsinki 2000, s. 233-242

– 380) Miksi raskas rauha länsiavun sijasta 1940? Suomen Kuvalehti 13/2000, s. 70

– 381) Maakunnalliset mentaliteetit. Teoksessa Kulttuurin kääntöpiiri. Toimitus Merja Lahti – Raija Partanen. Joensuu 2000, s. 13-14.

– 382) Mikä muuttaa historiallista tulkintaa? Suomen Kuvalehti 18/2000, s. 70

– 383) Jossittelu historiassa. Suomen Kuvalehti 22/2000, s. 70

– 384) Varför kom Österbotten att spela en central roll i klubbekriget. Extremt Österbotten. Historicus r.f:s skriftserie vol 14. Vanda 2000, s. 9-27

– 385) The Finnish Civil War. Liberation or Suppression? New World Finn. April 2000, s. 12

– 386) Ensimmäinen ja siksi suurin. Suomen Kuvalehti 28/2000, s. 60

– 387) Vanhentunut vaalijärjestelmä. Suomen Kuvalehti 33/2000, s. 58

– 388) Demokratia on heikoissa väkevä. Suomen Kuvalehti 38/2000, s. 58

– 389) Valtio, huippu-urheilu ja viihde. Suomen Kuvalehti 43/2000, s. 58

– 390) Aikansa rikos – historiallisen kehityksen valaisijana. WSOY. Juva 2000, siv. 365

– 391) (& Jens Christian V. Johansen, Kenneth Johansson and Hans Eyvind Naess), Family, State and Patterns of Criminality: Major Tendencies in the Work of the Court, 1550-1850. Eva Österberg – Sölvi Bauge Sogner (eds.), People meet the law. Control and Conflict-handling in the Courts. Universitetsforlaget 2000, p. 57-149 (myös ruotsiksi)

– 392) Esteetön vastaväittäjä – hyvä vai huono asia. Jäljillä, kirjoituksia historian ongelmista. Osa 1. Juhlakirja Jorma Kalelalle hänen 60-vuotispäivänään 12.11.2000. Toimittaneet Pauli Kettunen ym. Turku 2000, s. 203-210

– 393) Miksi kansa äänestäisi? Suomen Kuvalehti 48/2000, s. 68

– 394) Kaarle kiihottaa jälleen. Historiallinen Aikakauskirja 3/2000, s.

– 395) Kun Summa petti. Näytelmä. Ensi-ilta Suomen Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 3.3.2000. Ohjaaja Kalle Holmberg. Aiheen esittely käsiohjelmassa.

– 396) Monarkialla kuorrutettu tasavalta. Suomen Kuvalehti 3/2001, s. 62

– 397) Varkaan ja väkivallantekijän oikeudellinen kohtelu historian valossa. Ihmisiä, ilmiöitä ja rakenteita historian virrassa. Professori Antero Heikkiselle 60-vuotispäivänä omistettu juhlakirja. Toimittaneet Jukka Korpela ym. Studia Carelia Humanistica 16. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta 2001, s. 99 – 110

– 398) Onko historia sattuman satoa. Suomen Kuvalehti 8/2001, s. 60

– 399) Suomalaisuuden varjoisa puoli. Suomen Kuvalehti 13/2001, s. 82

– 400) Tulkintani talvisodasta. (Tie talvisotaan, Kun Summa petti, Suomi ja Saksa talvisodasta välirauhaan). WSOY. Porvoo 2001, siv. 254

– 401) Historiallinen näytelmä ja historiallinen totuus. Historiallinen Aikakauskirja 1/2001, s. 12-17

– 402) Kun Suomi valitsi puolensa 1940. Suomen Kuvalehti 19/2001, s. 62

– 403) Suurten historiallisten prosessien selittämisestä. Historiallinen Aikakauskirja 2001, s. 87-88

– 404) Järjestäytynyt ja ammattirikollisuus historiassa. Suomen Poliisilehti 2/2001, s. 55-57

– 405) Raja yhteiskuntarauhan edistäjänä. Oikeustieteen rajoja etsimässä. Juhlajulkaisu Juha Toloselle 15.4.2001. Toimittaneet Vesa Annola ja Brita Herler. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Kokoomateosten sarja, juhlajulkaisut A:9. Turku 2001, s. 279-294

– 406) Pellonraivauksesta siirtolaisuuteen, tervanpoltosta noituuteen. Sanomalehtiyliopisto 1999. Tuhat vuotta Pohjanmaan historiaa. Vaasan yliopiston julkaisuja 20/2001, s. 26-32

– 407) Tulevat sukupolvet ja me. Suomen Kuvalehti 24/2001, s. 56

– 408) Käsitysten eroavuudesta. Historiallinen Aikakauskirja 2001, s. 194-195

– 409) Pahoinvointi hyvinvointiyhteiskunnassa. Suomen Kuvalehti 30/2001, s. 60

– 410) Länsikorttia käytettiin sittenkin – Saksan suuntaan! Sotilasaikakauslehti 8/2001, s. 25-30

– 411) Tuhansien lätäköiden maa. Suomen Kuvalehti 35/2001, s. 60

– 412) Miksei Suomeen tullut oikeistodiktatuuria? Suomen Kuvalehti 40/2001, s. 60.

– 413) Historia ja totuus. Suomen Akatemian Kulttuuri 2001. Uutislehti numero 4, s. 1

– 414) Yhteinen vihollinen yhdistää. Suomen Kuvalehti 45/2001, s. 60.

– 415) & Kari Tarkiainen, Kustaa Vaasa. Teoksessa Kuninkaallisia, keisarillisia, tasavaltalaisia. Suomen Valtionpäämiehet ja Heidän Puolisonsa. Toimittanut Risto Valjus. Studia Biographica 1:2. Vammala 2001, s. 221-229

– 416) Eerik XIV. Teoksessa Kuninkaallisia, keisarillisia, tasavaltalaisia. Suomen Valtionpäämiehet ja Heidän Puolisonsa. Toimittanut Risto Valjus. Studia Biographica 1:2. Vammala 2001, s. 242-247

– 417) Juhana III. Teoksessa Kuninkaallisia, keisarillisia, tasavaltalaisia. Suomen Valtionpäämiehet ja Heidän Puolisonsa. Toimittanut Risto Valjus. Studia Biographica 1:2. Vammala 2001, s. 255-262

– 418) Poliittiset virkanimitykset. Suomen Kuvalehti 50/2001, s. 58

– 419) Millainen on hyvä johtaja? Suomen Kuvalehti 4/2002, s. 56

– 420) Raha historian liikevoimana. Hiidenkivi 1/2002, s. 6-9

– 421) Kuinka paljon rahaa ihminen tarvitsee. Suomen Kuvalehti 9/2002, s. 80

– 422) Edes kansanedustajat eivät luota eduskuntaan. Suomen Kuvalehti 15/2002, s. 80

– 423) Der Weg nach Tampere. Die Niederlage der Roten im finnischen Bürgerkrieg 1918. Aus dem Finnischem übersetzt von Gabriele Schrey-Vasara. Berlin Verlag Arno Spitz GmbH. Berlin 2002, 428 Seiten

– 424) Yritystieto pakolliseksi oppiaineeksi. Suomen Kuvalehti 20/2002, s. 76

– 425) Tutkijain talvisota. Suomi 85. Itsenäisyyden puolustajat. Rintamalla. Toimittanut Lauri Haataja ym. Porvoo 2002, s. 106-111

– 426) Tutkijain talvisota kytee edelleen. Suomen Kuvalehti 25-26/2002, s. 78

– 427) Lasileukaiset valtiaat. Suomen Kuvalehti 31/2002, s. 56

– 428) Ei synninpäästöä hirmuvaltiaille. Suomen Kuvalehti 36/2002, s. 62

– 429) Vuoden 1918 sovitus. Hiidenkivi 4/2002, s. 12 – 15

– 430) Miksi me puhumme suomea? Suomen Kuvalehti 41/2002, s. 64

– 431) Hylkiöistä kansallisiksi esikuviksi. Historiallinen Aikakauskirja 2002, s. 317-319

– 432) Pätkätyöt. Suomen Kuvalehti 46/2002, s. 59

– 433) Jos olisin diktaattori. Suomen Kuvalehti 50/2002, s. 58

– 434) Geschichte auf der Bühne. Kosmos. Humboldt Mitteilungen der Alexander von Humboldt-Stiftung 80/2002, s. 16-17

– 434) From Witchcraft to Revivalist Movement. On the support for revivalist meetings and their background in Ostrobothnia in the 1830s and 1840s. Anu Koskivirta & Sari Forström (Eds.), Manslaughter, Fornication and Sectarianism. Norm-breaking in Finland and the Baltic Area from Medieval to Modern Times. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Humaniora B. Saarijärvi 2002, s. 9-46

– 435) Onko kontrafaktuaalinen tulkinta mahdollinen historiassa? Academia Scientiarum Fennica 2002, s. 169-177

– 436) Suomen historian kirjoituksen pitkä linja. Historiallinen Aikakauskirja 2003, s.

– 437) Norsunluutorni on hiljaa. Suomen Kuvalehti 23/2003, s. 74

– 438) Raamattu ja oikeus. Raamattu ja länsimainen kulttuuri. Vuosikirja 2003. Suomalaisen teologisen kirjallisuuden julkaisuja 237. Toimittanut Lassi Varjo. Helsinki 2003, s. 60-70

– 439) Nurmijärven rosvot. Maankuulun rikollissakin nousu ja tuho 1820-luvun Suomessa. WSOY. Juva 2003, siv. 494

– 440) Itsemurha-alttiuden alueellisista eroista. Itsemurhan tehneiden läheiset ry. Jäsentiedote 4/2003, siv. 3

– 441) Mistä ne 94 prosenttia? Suomen Kuvalehti 39/2003, s. 68

– 442) Välirauha – minkä sodan odotuksessa? Historiallinen Aikakauskirja 2003, s. 569-576

– 443) Heikki Ylikankaan selvitys valtioneuvoston kanslialle. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 5/2004, siv. 45 (koskee sittemmin Luovutetut-nimellä tunnettua projektia, sen tarpeellisuutta)

– 444) Onko Olemassa järjetöntä väkivaltaa? Suomen Kuvalehti 21/2004, s. 69

– 445) Kysymyksiä ja vastauksia koskien talvisodan rauhaa. Historiallinen Aikakauskirja 2/2004, s. 244-248

– 446) Erään hallitustason linjauksen pitkä varjo. Historiallinen Aikakauskirja 2/2004, s. 258-263

– 447) Muuttoliikettä suosittava kaikin tavoin. Suomen Kuvalehti 42/2004, s. 69

– 448) Kiista uudisasutuksesta isojaon syynä. Historiallinen Aikakauskirja 2004, s. 494-507

– 449) Tvisten om nybyggarerättigheter som orsak för storskiftet. Norden, rätten, historia. Festskrift till Lars Björne. Toim. Jukka Kekkonen ym. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja, E-sarja N:o 11. Saarijärvi 2004, s. 325-344

– 450) Ylihärmäläiset Ruoveden Mannisella 15.3.1918. Ruoveden Joulu 2004, s. 22-26

– 451) Mannisen taistelun yksityiskohtia. Ylihärmän Joulu 2004, s. 11-13

– 452) Meno Mäntsälään. Ylihärmän Joulu 2004, s. 33-34

– 453) Uhrilehdosta kirkkoon. Isonkyrön vanhan kirkon historia. Kristiinankaupunki 2004, s. 193-202

– 454) Nyckelkällan till vinterkrigets historia. Historisk Tidskrift för Finland 1/2005, s. 47-60

– 455) Rakennuksen viesti – vankila-arkkitehtuuri rikosten seuraamusjärjestelmän ilmentäjänä. Oikeus 2/2005 (Kirjallisuusessee), s. 196-198

– 456) Palon Perttu, kyröläinen nuijapäällikkö. Suur-Palon sukua. Pohjanmaalta maailmalle. Jyväskylä 2005, s. 21-36

– 457) Sattumaltako juutalaispakolaiset luovutettiin? Kanava 7/2005, s. 426-431

– 458) Meno Mäntsälään. Esittelykirjoitus Meno Mäntsälään – näytelmän ohjelmalehtiseen (ensi-ilta helmikuu 2005, Seinäjoen kaupunginteatterissa)

– 459) Ne kahdeksan valittua. Esittelykirjoitus Ne kahdeksan valittua – näytelmän ohjelmavihkoseen (ensi-ilta maaliskuussa 2005 Helsingin kaupunginteatterissa

– 460) ”Etisk” rättshistoria enligt Toomas Kotkas. Retfaerd, 2/113/2006

– 461) Lastuja lakian laidalta. Ylihärmän Kankaan ja Ikolan kylien asuttamisen varhaisvaiheista. Vaasa 2006, siv. 206

– 462) Miksi puhumme suomea? Hiidenkivi 4/2006, s. 36 – 39

– 463) Suomen historian solmukohdat. Juva 2007, siv. 389

– 464) Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944. Keuruu 2007, siv. 336

– 465) Kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Sotilasaikakauslehti 12/2007

– 466) Johtajan asema herätysliikkeessä. Armo kannattaa. Herättäjä-yhdistyksen vuosikirja 2007, s. 35-49; Malperi 1/2007, s. 15-25

– 467) Ratsurynnäkkö ratkaisi nuijasodan. Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä. Jyväskylä 2007, s. 68-78.

– 468) Varför ville J.V.Snellman tränga undan det svenska språket. Vänskap över gränser. En Festskrift till Eva Österberg. Red. Kenneth Johansson m. fl. Pozkal, Poland 2007, s. 333- 354.

– 469) Histan häät. (Historiallinen näytelmä). Lasipalatsi 2008, siv. 85

– 470) Palautetta Pasi Tuunaselle. Historiallinen Aikakauskirja 1/2008

– 471) Histan häät – näytelmän taustan esittely näytelmän käsiohjelmassa. Espoon kaupunginteatteri 2008

– 472) Historiallinen katsaus suomalaiseen väkivaltaan ja erityisesti joukkosurmiin Kosmopolis 4/2008.

– 473) Historia eilen ja tänään. Historiantutkimuksen ja arkeologian suunnat Suomessa 1908- 2008. Toimittaneet Sini Kangas, Marjatta Hietala ja Heikki Ylikangas. Suomen Tiedeseura. Helsinki 2009, siv. 149

– 474) Syyllistyikö sodanjohto traagiseen virheeseen? Sotapakoilijain kohtelu 1944. Kanava 1/2009, s. 19-22

– 475) Joukkovoimastako historiantutkimuksen tae? Kanava 2/2009

– 476) Pienet kansat suurten armoilla. Tieteessä tapahtuu 3/2009, s. 7-11

– 477) Yhden miehen jatkosota. Keuruu 2009, siv. 224

– 478) Sopusointu – näytelmän taustan esittely käsiohjelmassa. Seinäjoen kaupunginteatteri 2009

– 479) Hur Finska kriget påverkade folkets liv i Finland. Nationen växer fram – vi firar autonomin. Opetushallitus. Helsinki 2009, s. 44-51.

– 480) Ihminen on ihmiselle susi. Historiallinen Aikakauskirja 2009, s. 479-484

– 481) Yhden miehen jatkosota. Helsinki 2009, siv. 224.

– 481) Laihia toisena kotipitäjänä. Laihiaa molemmin pualin jokia. Perälä, Suorttila, Kumaala, Lyyskilä. Mustasaari 2012, s. 318-319

– 482) Aseveljen petos. Romaani. Hämeenlinna 2012, siv. 389

– 483) J.V. Snellmanin velka A.I. Arwidssonille. Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous. Markku Kuisman 60-vuotisjuhlakirja 2012. Toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen ym. Hämeenlinna 2012.

– 484) Rata Rautuun. Ratkaisutaistelu Karjalan Kannaksella 1918. WSOY. Painettu EU:ssa 2013, siv. 410.

– 485) Mitä sotaa Suomessa 1918 käytiin? Lakimies 4/2013.

– 486) Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen. Art House. Riika 2015, siv. 253.

– 487) Valmis kuin lukkari sotaan. Teoksessa Anna Kortelainen, Avojaloin, 20 tositarinaa Kannakselta. Latvia 2015, s. 83-98.

– 488) Lakisääntöinen ja vapaa harkinta oikeudellisessa todistelussa. Isännän ääni.
Juhlakirja Erkki Kustaa Rintala 1935 – 2015. Helsinki 2015, s. 307-322.

– 489) Arvostelu Jukka Kekkosen kirjasta ”Kun aseet puhuvat. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa”. Lakimies 5/2016, s. 860-867.

– 490) The crown and the aristocracy in co-operation in Denmark and Sweden (the ’aristocratic regime’). The Cambridge history of Scandinavia. Volume II 1520-1870. Edited by E.I. Kouri and Jense E. Olesen. Cambridge University Press 2016, p. 101-132.

– 491) Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomen sisällissodassa 1918 – De svenska frivilliga i Finlands inbördeskrig 1918. (Artikkeli on suomeksi ja ruotsiksi). Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen 3. Toimittaneet Jussi Nuorteva & Päivi Happonen & John Strömberg. Porvoo 2016, s. 473-487

– Lisäksi pienempiä kirjoituksia kuten, puheita, esitelmiä, kolumneja, puheenvuoroja, vastineita, pääkirjoituksia, arvosteluja, haastatteluja yms. Heikki Ylikankaan blogi-sivustossa, päivä- ja aikakauslehdissä sekä radiossa ja televisiossa

– TULOSSA: Aina se jokin naula vetää. Erityispiirteet Etelä-Pohjanmaan historiassa (työnimi). Art House. (Tulossa vuoden 1917 syksyllä)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *