Materiaaleja väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn, osa 2

HY+:n organisoiman ja Opetushallituksen rahoittaman ”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusjakson suorituksiin kuuluu ryhmässä toteutettava kehittämistehtävä.

Tavoitteena on, että koulutuksen päätyttyä osallistuja on ollut mukana työstämässä kehittämistehtävää, joka voi olla esimerkiksi käytännön kokeilu, konkreettisen materiaalipaketin kasaamista, uuden materiaalin tai menetelmän kehittämistä tai muuta työyhteisön toimintakulttuuria kehittävää toimintaa. Tavoitteena on myös, että kehittämistehtävä on mahdollista siirtää osaksi omaa/muiden opetusta/työtä.

Kehittämistehtävissä tuetaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin käsittelemistä ja ehkäisemistä laajasti (esim. yksittäisen ennaltaehkäisevän teeman kautta) omassa toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa laajemminkin, sekä tuodaan esille erilaisia keinoja kehittää koulun toimintakulttuuria väkivaltaista radikalisoitumista ehkäiseväksi.

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy kouluissa/oppilaitoksissa” koulutusjaksojen aikana on tähän mennessä toteutettu 26 erilaista kehittämistehtävää. Kehittämistehtävät on jaoteltu kolmeen pääluokkaan: 1) oppilaisiin/opiskelijoihin ja opetukseen liittyvät, 2) kouluyhteisöön liittyvät ja 3) oppilaitoshenkilöstöön ja hallintoon liittyvät.

”Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy oppilaitoksissa” koulutusten tähän mennessä valmistuneet kehittämistehtävät. Suluissa oleva numero tehtävän perässä kuvaa tässä tai edellisessä blogitekstissä julkaistun kehittämistehtävän numeroa. Osasta kehittämistehtäviä on ladattavissa lisämateriaalia tekstin sisältä löytyvistä linkeistä. Kehittämistehtävistä julkaistaan anonymisoituja versioita, mikäli työn luonne sitä vaatii.

Kehittämistehtävät pähkinänkuoressa ja lisämateriaaleja niihin liittyen:

16.)  Kukkonen kehitti kolmen opintopisteen laajuisen verkkokurssin: ”Väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismi – kohtaaminen käsittely ja ehkäiseminen,” joka on tarkoitettu ensisijaisesti ammatillisen opettajakorkeakoulun opetus- ja ohjaustyön koulutuksissa opiskeleville henkilöille (ammatillinen opettajankoulutus, ammatillinen erityisopettajan koulutus sekä ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus). Kurssi soveltuu myös erilaisten tuki- ja hallintopalvelujen henkilöstölle. Verkkokurssialusta on tarkoitettu pohjaksi, jonka sisältöä ohjaajat voivat muokata ja päivittää. Koska alusta on muokattavissa, sen sisältöjä voi soveltaa myös yleissivistävän opettajakoulutuksen puolella sekä korkeakoulujen ja ammatillisen tai yleissivistävän perusopetuksen opetuksessa.

Verkkokurssin logiikka perustuu käsitykselle, jonka mukaan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ymmärtämisessä, käsittelyssä ja ehkäisemisessä tarvitaan moninäkökulmaista ja monitasoista otetta. Asioita tulee tarkastella laajemmin kuin pelkästään yksilötasoisesti epätoivottavana kehityksenä tai uhkaavina puheina ja tekoina.

Kurssin pääteemoissa tulee esille yhteiskunnan rakenteisiin ja poliittisiin intresseihin, yhteisöjen toimintakulttuureihin ja yhteistyöhön sekä yksilön kokemusmaailmaan liittyviä näkökulmia.Kurssilla tuetaan myös osallistujien kokonaisvaltaisen opetus- ja ohjausalan identiteetin rakentumista ja pedagogisen orientaation kehittymistä. Kurssiin kuuluvana kehittämistehtävänä opiskelijat kokoavat oppaan oman työnsä tueksi. Kurssialusta sisältää myös kirjallisuusvinkkejä.

Verkkokurssi tutustuttaa väkivaltaisen ääriajattelun teemoihin monista eri näkökulmista ja pyrkii antamaan tietoa niistä asioista, prosesseista ja mekanismeista, jotka saattavat altistaa yksilön kiinnostumaan ja liittymään väkivaltaa tukeviin ääriliikkeisiin.

Reflektiota ja tietoa yhdistävillä sisällöillä, tehtävillä ja yhteistoiminnalla kurssi pyrkii laajentamaan osallistujien ymmärrystä oppilaitosten merkityksestä ennaltaehkäisevässä työssä sekä antamaan konkreettisia välineitä käsitellä ääriajatteluun liittyviä kysymyksiä omassa työssä ja koulutuksessa.

Kurssin työskentelytavat ovat itsessään ennaltaehkäiseviä työmuotoja, koska ne mallintavat erilaisia itsereflektioon ja yhteisöllisyyteen liittyviä työskentelytapoja. Näitä kurssin osallistujat voivat soveltaa edelleen omien opiskelijoidensa kanssa ja näin ennaltaehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä omassa työssään.

Kukkosen kurssikokonaisuus on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Lisätietoja kurssista voi kysellä suoraan Harrilta, osoitteesta: harript.kukkonen@gmail.com

 

17) Viinikainen ja Lähteenaro keskittyivät ryhmäytymiseen liittyviin teemoihin, jonka tiimoilta he kehittivät ryhmäytyksen vuosikellon vuosiluokille 1-4. Ryhmäytyksen yhteydessä esiin nostettiin erityisesti positiivisen minäkuvan tukeminen, ja ryhmäytyksen toteuttaminen läpäisyperiaatteella niin, että teema kulkee osana opetusta ja kasvatusta läpi koko lukuvuoden, yksittäisten teemapäivien sijaan.  Oppilaille tätä tuodaan esille pitämällä esillä kukin kuukausi erillistä ”kuukauden tähtitaitoa.”

 

18) Alhainen ja Hofström kehittivät työyhteisöihinsä tietopaketteja liittyen väkivaltaissen radikalisoitumisen ja ekstremismiin. Materiaalipakettien avulla he käynnistävät keskustelua aiheesta työyhteisöissään ja toteuttavat sisäistä kouluttamista. Höfströmin kehittämistehtävä toimii aiheeseen virittävänä faktapakettina, Alhaisen kokoama esitys osallistavana ja keskustelua herättävänä koulutuspakettina, johon sisällön tuottaa osallistujat.

Hofströmin tietopaketissa tarkastellaan aluksi ilmiötä ja sen tunnistamista, väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin puuttumista sekä monialaista yhteistyöstä ja tukitoimenpiteitä. Materiaalipaketti on sellaisenaan hyödynnettävissä ja sen kautta saa tiiviin kuvan ilmiöön tutustumiseksi.  Hofströmin työn voi ladata tästä

Alhaisen tietopaketissa ”Radikalisoituminen ja väkivaltainen ekstremismi – Mitä meidän oppilaitoksessa on hyvä tietää?” kannustetaan puhumaan vaikeista aiheista oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa ja kuvataan, miten ja mitä aiheeseen liittyvää keskustelua käydään.

Materiaalipaketti ohjaa muun muassa tarkastelemaan omia ennakkokäsityksiä ja -asenteita teemasta,  esittelee väkivaltaisen ääriajattelun muotoja ja historiaa, nostaa esiin keskeisiä tunnuksia, sekä kuvaa eri ääri-ideologioita. Materiaalipaketin lopussa on lisäksi ohjeita kyseisen oppilaitoksen toimintaan vaara- ja uhkatilanteessa, mutta on huomioitava, että nämä ohjeistukset saattavat vaihdella kunnan ja/tai yksikön mukaanAlhaisen tietopaketti ladattavissa tästä.

Alhainen ja Höfström kuvasivat lisäksi tiiviin toimintaohjeeen kuntaansa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin puuttumiseen. Tätä toimintaohjetta ei tässä yhteydessä esitellä, sillä ratkaisut, yhteyshenkilöt ja toimijatahot vaihtelevat kunnittain. Toimintaohjeessa esitellään niitä toimintamahdollisuuksia, joita työntekijällä on tilanteessa, joissa huoli oppilaan/opiskelijan/asiakkaan mahdollisesta väkivaltaisesta radikalisoitumisesta herää. Ohjeistuksessa viitataan ottamaan yhteyttä huolitilanteissa esimerkiksi alueelliseen Ankkuri-tiimiin, joka tarjoaa konsultatiivista neuvoa tilanteissa, joissa ei olla varmoja, mistä ilmiössä on kyse, ja haluaa keskustella itseään huolestuttavasta asiasta tai henkilöstä. Toimintaohjeessa on lisäksi kuvattu keskeiset yhteistyö- ja ohjaustahot, joilta työntekijä voi huolitilanteessaan saada tukea.

 

19) Mozaffari kehitti osaksi Omnian osaamiskeskuksen palveluita identiteettitietoisuuden kehittämisen pajan, jossa tuetaan maahanmuuttajataustaisten voimaantumista ja osallisuutta. Pajan tavoitteena on mm. kehittää maahanmuuttajan itseluottamusta, itsearvostusta ja itsetuntoa, auttaa kehittämään omaa realistista minäkuvaansa, auttaa asettamaan itselleen konkreettisen päämärän ja ohjata kantamaan vastuuta itselleen asetetun konkreettisen päämäärän toteuttamiseksi.

Kehittämispajan aikana jokaiselle osallistujalle  tehdään voimaantumiskaari, joka on osallisuuden rakentumisprosessin kehitysvaiheiden kokonaisuus ja jonka avulla pyritään vastaamaan kysymykseen: Mitä teen jos lannistun, miten pääsen eteenpäin?

Mozaffarin pajaan liittyvän materiaalin voi ladata tästä.

 

20) Jokinen kehitti lautapelin: ”Miten minun nyt käy?”, joka on rakennettu narratiivien pohjalle. Pelin miljöönä toimii koulua, ja erinäisten pelin edetessä esitettyjen faktojen avulla pyritään herättämään keskustelua, ja huomaamaan, että omat valinnat/ratkaisut vaikuttavat tulevaisuuteen.

Peliin liittyy valintatilanteita, ja niihin liittyviä taustatietoja. Esimerkkejä pelin valintatilanteista:

”Keskustelet kavereidesi kanssa mediakriittisyydestä. Et ole aivan varma, mitä se tarkoittaa. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa:  1. ) Päätät, ettet viitsi selvittää asiaa. Menetät kaksi tietopistettä. 2. )Toteat, ettei mediaan kannata suhtautua kriittisesti, koska joku on selvittänyt asiat ennen kuin ne julkaistaan. Menetät kaksi rohkeuspistettä.”

Kyseiseen korttiin liittyvä fakta keskustelun ohjaajalle:

  • ”Mediassa kerrottuun tulee aina suhtautua varauksella. Se on nopea ja arvaamaton koneisto, jonka käsittleyyn tarvitaan kykyä tarkastella asioista kriittisesti.”

Toinen pelin valintatilanne:

Luokkasi Whatsapp-ryhmän on alkanut tulla omituisia symboleita parilta luokkakaveriltasi. Lisäksi luokkakaverit kirjoittavat rasistisia viestejä symbolien oheen. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: 1) Kysyt opettajalta, mitä symbolit tarkoittavat. Saat kolme tietopistettä. 2) Sanot luokkakavereillesi, että rasismi ei ole okei. Saat kolme rohkeuspistettä.”

Kyseiseen korttiin liittyvä fakta keskustelun ohjaajalle:

”Erilaiset ryhmittymät käyttävät symboleita tunnistaakseen jäsenensä. Tunnettu symboli on esimerkiksi hakaristi.”

 Jokisen pelin materiaalit tulevat ladattavaksi myöhemmin.

 

21) Rantanen, Töyssy ja Maunuksela kehittivät materiaalia, jolla käsitellä ekstremismiin ja polarisaatioon liittyviä teemoja perusopetuksen henkilöstön kanssa. Tärkeinä teemoina he näkivät keskeisten käsitteiden avaamisen henkilöstölle, jotta teemoista puhuttaessa tiedettäisiin puhuttavan samoista asioista.

 

22) Wedman kehitti lukion syventävälle kulttuurimantieteen kurssille edularpin, jossa käsitellään aiheita kuten ”eriarvoinen maailma” ja ”muuttoliikkeet ja pakolaisuus.”

Edularpin kehyskertomus on seuraavanlainen:

” Eletään tätä aikaa Uleå-nimisessä kaupungissa. Tarinassa seurataan neljää kaupungissa elävää perhettä. Kolme perheistä on kaupungissa sukupolvien ajan vaikuttaneita ja yksi vastikään työttömyydestä seuranneen näköalattomuuden vuoksi muualta paikalle muuttanut perhe.”

Edularpille tyypilliseen tapaan myös tämä larppi alkaa alkukoukulla, joka virittää osallistujat ajatuksissa sukujen rooleihin:

”Tapahtuu se mitä on jo ennakoitu ja nähty tulevaksi. Fenniasta ja koko Kalottiseudusta tulee ilmastomuutoksen myötä asuinkelvoton. Ruokaa ei enää pysty kasvattamaan kuin harvassa paikassa, tulokaslajeina tulleet tuhohyönteiset syövät sadon, yhteiskunta romahtaa ja militanttiryhmät kisaavat vähistä resursseista. Idässä kuohuu ja levottomuudet leviävät.

Valtaosa väestöstä joutuu pakenemaan Fenniasta paremman elämän toivossa. Näihin perheisiin kuuluvat myös Ahåt, Mahtisaaret, Franzenit ja Lehtiset. He lähtevät siinä toivossa, että pystyisivät rakentamaan elämää uudessa maassa. He päätyvät maahan, jossa on vieras kieli ja vieras kulttuuri. Kaiken joutuu rakentamaan alusta asti. Kaikki eivät toivota uusia tulokkaita tervetulleeksi, vaikka osa yrittää auttaa. Rajat pyritään pitämään kiinni.

Kaiken aloittaminen uudestaan näytti mahdollisuudelta, mutta välillä se tuntuu painajaiselta. Uudessa maassa fennialaisia rekrytoidaan myös väkivaltaisiin liikkeisiin, joilla on omat agendansa. Joskus tämä elämä tuntuu helpommalta vaihtoehdolta kuin jatkuva kamppailu toimeentulosta.”

Materiaalin Wedmanin edularpin suunnitelmaan voit ladata täältä.

 

23) Viestilä ja Olli kehittivät materiaalia valmistavan luokan oppilaan yleisopetukseen integroitumisen tueksi. Kehittämistehtävää Viestilä ja Olli kuvasivat seuraavalla tavalla:

Luomme kehittämishankkeessa nykyisten käytänteiden pohjalta valmistavan luokan oppilaan opintopolkua tehokkaasti tukevan toimintamallin, joka alkaa oppilaan tullessa valmistavalle luokalle ja jatkuu hänen siirtyessään yleisopetukseen aina yleisopetuksen ensimmäisen vuoden loppuun. Kokoamme koulun henkilöstölle tietopankin. Perehdytämme henkilöstön uusiin käytänteisiin ja juurrutamme toimintamallin yläkouluun alkaen 2019. Tässä hankkeessa oppilaan siirtymistä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen kuvataan sanalla nivelvaihe.

Kehittämishankkeen tavoitteet

  • Mahdollistetaan koulutuksella sosiaalinen tasavertaisuus toisten opiskelijoiden kanssa.
  • Nostetaan sosiaalisten suhteiden tärkeys keskeiseen osaan koulumotivaation ja elämänhallinnan ylläpitämisessä.
  • Korostetaan oppilaan omaa vastuuta opiskelun hyvästä hoitamisesta ja kotoutumisesta.
  • Kehitetään moniammatillista yhteistyötä koulun eri ammattilaisten ja yhteistyökumppaneiden (esim. nuorisotoimi ja kirjastot) välillä.”

Intergroitumista tuetaan myös Buddy-school hankkeen avulla. Buddy School on osa Me-koulu -hanketta, jonka tavoitteena on osoittaa, että kouluyhteisön resurssien uudenlaisella suuntaamisella oppilaat voivat paremmin. Ohjelma sopii hienosti uuden opetussuunnitelman puitteisiin.”

Viestilä ja Ollin integroitumista tukevan materiaalipaketin tiedostot voi ladata tästä , tästä ja tästä

 

24) Vuorikoski kehitti kouluprojektin peruskouluryhmille ja maahanmuuttajien kotoryhmille. Tehtävän tarkoituksena on kehittää dialogitaitoja, auttaa ymmärtämään maahanmuuttokysymyksiä syvemmin sekä kulttuuritaustan vaikutuksia ihmisen arvoihin, ajatuksiin ja toimintaan.

Projektin avulla tutustutaan myös eri kulttuureihin, tapoihin puhua suomen kieltä sekä selkokieleen ja eri kieliin. Tavoitteena on myös, että maahanmuuttajaopiskelijat tutustuvat suomalaiseen kouluun ja näkevät, miten koulussa opetetaan ja mitä opiskellaan.

Vuorikosken kehittämistehtävässä kuvataan jaksosuunnitelman eri vaiheet ja niihin sisältyvät tehtävät ja harjoitteet. Materiaalin voi ladata tästä.

 

25) Laakso ja Kivioja kehittivät Suomeen kotoutumista ja sosiaalista kiinnittymistä koulussa/oppilaitoksissa tukevan materiaalin. Kehittämistehtäväänsä he kuvaavat näin:

”Kehittämistehtävä tarkastelee osallisuutta ja kouluun kuuluvuuden tunnetta niin maahanmuuttajaoppilaan, suomi toisena kielenä oppilaan kuin kantasuomalaisen oppilaan näkökulmasta. Vaikka osallisuuden tukeminen onkin monella tapaa samanlaista huolimatta oppilaan taustoista, on otettava huomioon, että maahanmuuttajaoppilas ei pyri olemaan osa vain luokkaansa/kouluaan vaan pyrkii omaksumaan täysin uutta kulttuuria ja tapoja toimia. Tarkoituksena on luodaan konkreettinen materiaalipankki, jonka tehtäviä ja harjoituksia koulun henkilökunta voi käyttää. Tehtävät ja harjoitukset ovat suunnattu pääsääntöisesti yläkoulun oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille. Puutteellinen kielitaito myös rajaa jotakin osallisuuteen kehitettyjä harjoituksia maahanmuuttajaoppilaiden ulkopuolelle. Tästä syystä maahanmuuttajaoppilaat ja suomessa syntyneet äidinkielenään suomea puhuvat oppilaat nähdään kehittämistehtävässä ainakin osittain erikseen käsiteltävinä kohteina.”

Materiaalipaketti sisältää taustatietoa ja -teoriaa esimerkiksi kotoutumisesta seuraavien teemojen kautta:

  • yhteiskunnan täysiarvoinen jäsen -kotoutumisen määritelmä
    • rakenteellinen kotoutuminen
    • kulttuurinen kotoutuminen
    • vuorovaikutuksellinen kotoutuminen
    • identifikaatiokotoutuminen
  • Osallistaminen ja sosiaalinen kiinnittyminen sekä niiden vahvistaminen
    • mitä osallisuus on?
    • mitä kiinnittyminen on?
  • Harjoituksia sosiaalisen kiinnittymisen tukemiseen ryhmätilanteissa.

Materiaalipaketti sisältää tehtäviä, joiden käyttöön tarvitaan osallisuuskortit (ladattavissa kokonaisuudessaan alla olevasta tiedostosta)

Materiaali sisältää myös esimerkiksi selkokielikukkasen, joka nostaa esille selkokielen käyttöön liittyviä keskeisiä ohjeita:

Laakson ja Kiviojan materiaalin voi ladata tästä

 

26) Rahkolan kehittämistehtävä sisältää suunnitelman konkreettisten työpajojen toteuttamiseksi kansainvälisyyskasvatuksen näkökulmasta. Työtään Rahkola kuvaa seuraavalla tavalla:

”Meillä on tapana heijastaa paitsi muiden tunteita myös tulkita niitä omien lähtökohtiemme kautta, etenkin henkilökohtaisella tai yhteiskunnan tasolla. Päätöksenteko asioista perustuu usein tunteiden ja kulttuuristen stereotypioiden varaan. Siksi empatiakyky ja kulttuurinen sensitiivisyys ja medianlukutaito (ajatuksia ja oletuksia suuntaavana) ovat keskeisistä tekijöitä, joiden tunnistaminen ja kehittäminen vaikuttaa paitsi yleiseen ilmapiiriin ja hyvinvointiin eri taustoista tulevien opiskelijoiden ja opettajien kesken, myös ehkäisee mahdollisesti ääriajattelua ja eriytyvää kanssakäymistä oppilaitostasolla.

 Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja maahanmuutto, niiden käytännön ilmentymät yhteiskunnassa ja niistä käytävät keskustelut mediassa ovat usein polarisoituneita. Kansainvälistyvät työyhteisöt ja erilaiset toimijat/työntekijät, jotka tulevat monista eri kulttuurisista lähtökohdista luovat lisää jännitteitä toimimalla mahdollisesti totutusta poiketen. Sekä nuoret että opettajat kokevat jännitteitä ja luovat mielikuvia joista keskusteleminen on joskus haastavaa.

Tässä kehitystyössä kerätään materiaalipakettia, johon etsitään konkreettisia keskustelu- ja työpajatyyppisiä lähestymistapoja, joilla voitaisiin kehittää tietoisuutta eri kulttuureista, luoda empatiaa, vuorovaikutustaitoja ja kulttuurisensitiivisyyttä sekä ehkäistä polarisoitumista, ääriliikkeiden vaikutusta ja vihapuheen merkitystä mielipiteiden ja asenteiden vaikuttajina X ammattiopistossa.  On tärkeää miettiä keinoja tukea oppilaitoksissa nuorten mutta myös työntekijöiden tarvetta keskustella kiistanalaisista aiheista ja niiden aiheuttamista tunteista rakentavasti.”

 

Kehittämistehtävistä koonnin kirjoitti

Katja Vallinkoski, väitöskirjatutkija

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.