Tekijä: Helsingin yliopisto HY+

Julkaistu

Visionäärinen johtajuus

Opetushallituksen rahoittama 12 op:n laajuinen koulutushanke järjestettiin 19.1.–12.11.2021. Hankkeen kolme koulutusryhmää sisälsivät 4 lähiopiskelupäivää.

Tutustu hankkeen aikana syntyneisiin ideoihin ja oivalluksiin sekä niistä kirjoitettuihin blogiteksteihin ryhmien omissa blogeissa:

Ryhmä 1 >>

Ryhmä 2 >>

Ryhmä 3 >>

Lisätietoa hankkeesta

Koulutushankkeen keskeiset tavoitteet

Hanke fokusoi monimutkaistuvan maailman johtajuustaitoihin:

1) Taito hyödyntää omaa älykästä intuitiota vaikeassa päätöksenteossa, ongelmanratkaisussa ja visioinnissa

2) Taito rakentaa innovointitaitojen opettamiselle ja siihen liittyvän pedagogiikan kehittämiselle turvallinen ja hedelmällinen ympäristö.

Koulutus antaa uusimpaan tutkimustietoon pohjaavat perustiedot intuition toiminnasta ja hyödyntämisen menetelmistä, valmiuden tukea työyhteisöä älykkään intuition käytössä ja rakentaa innovointitaitojen ja innovoinnin esitaitojen kehittymistä tukeva oppimisympäristö. Tähän tarvitaan myötätunnon ja myötäinnon taitoja, jotka tuoreen tutkimuksen mukaan ovat myös vahvasti yhteydessä innovatiivisuuteen.

Kohderyhmä: varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö

Yhteystiedot

Sari Laurila
Kehittämispäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+
sari.laurila@hyplus.fi

Julkaistu

Hyvinvoivan toimintakulttuurin juurruttaminen yläkouluihin

Oppimisen ja opettajuuden muutos – hyvinvoivaa koulua kehittämässä -hankkeessa tavoiteltiin koko koulun toimintakulttuurin muutosta aineopettajuuden ja yhteisöllisen, oppivan hyvinvoivan toimintakulttuurin kautta. Oppivan yhteisön muutos mahdollistuu, kun pedagogisia johtamisrooleja jaetaan ja vahvistetaan ja myös oppilaat otetaan mukaan vastuurooleihin.

Koulutus toteutettiin Opetushallituksen v. 2020–2021 rahoittamassa koulutushankkeessa.

Kohderyhmä: yläkoulujen opettajat, johtoryhmät ja rehtorit

Toteutukset: Koulutus toteutettiin neljässä ryhmässä, joissa oli mukana yhteensä 25 koulua. Jokaisessa ryhmässä oli osallisena useampi koulu, ja kustakin koulusta rehtori/vararehtori sekä yläkoulun opettajia.

Hankkeen tavoitteena oli tukea yläkoulujen ja yhtenäiskoulujen opetushenkilöstöä ja johtoa uuden opetussuunnitelman mukaisen yhteisöllisen ja oppivan toimintakulttuurin kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tavoitteena oli antaa henkilöstölle valmiuksia siihen, miten yläkoulun rakenne ja aineenopettajien taito rakentaa osallistava oppimisprosessi ja kannustava ja ohjaava vuorovaikutus saadaan tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista.

Koulutukset toteutettiin etänä Teamsissa. Koulutuskerrat sisälsivät kouluttajan alustuksia, mutta painottuivat keskusteluihin kouluttajien virittämistä aiheista. Kouluttajat kiersivät keskusteluryhmissä niissä esiin nousseita aiheita kommentoiden. Koulutuspäiviä oli suunniteltu siten, että osa päivästä oli suunnattu erityisesti johdolle ja osa oli yhteisiä kaikille osallistujille. Teamsiin oli perustettu kullekin koululle oma keskusteluryhmä koulutuksen teemojen ja kehittämistehtävän miettimiseen, joissa kouluttajat valmensivat ja ohjasivat koulukohtaisia työpareja ja tiimejä koko prosessin ajan.

Koulut laativat koulutuksen aikana omille kouluillensa räätälöidyn hyvinvoivan toimintakulttuurin mallin omien tavoitteidensa pohjalta. Näitä malleja (kehittämistehtäviä) työstettiin ja esiteltiin yhteisessä loppuseminaarissa.

Muutamia poimintoja koulutuksessa tuotetuista materiaaleista:

Yhdessä hyvään huomiseen, Korian koulu

Inkeroisten yhteiskoulun kehittämistehtävä

Hyvinvoiva koulu, Teojoen koulu

Hyvinvointipuu, Napan koulu

Hyvinvointiseinä, Korian koulu

Julkaistu

Koulun kestävää hyvinvointia rakentamassa

Koulun kestävää hyvinvointia rakentamassa -koulutuksessa pureuduttiin kouluhyvinvoinnin kysymyksiin ja erityisesti opettajien jaksamisen ja hyvinvointitaitojen kehittämiseen. Koulutus oli seitsemän opintopisteen laajuinen kokonaisuus, joka toteutettiin neljä kertaa vuosina 2020–2023 Opetushallituksen rahoittamassa koulutushankkeessa.

Kohderyhmä: Perusopetuksen opetushenkilöstö ja oppilashuoltoryhmien jäsenet

Toteutukset: 5.11.2020–9.3.2021, 24.3.–23.9.2021, 14.3.–27.9.2022 ja 3.11.2022–28.3.2023

Tavoitteena oli, että osallistujat saavat tutkimuksiin perustuvan tietopohjan oppilaiden ja koko kouluyhteisön hyvinvointiin vaikuttavista keskeisistä tekijöistä, oppivat osallisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta lisääviä toimintatapoja sekä kehittävät työkaluja hyvinvoinnin tukemiseen. Tavoitteena oli myös, että omien itsetuntemus- ja vuorovaikutustaitojen tutkimisen ja kehittämisen myötä osallistujien ammatti-identiteetti vahvistuu.

Koulutuksessa kehitettiin helposti käyttöön otettavia harjoituksia oppilaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen. Tuotoksena syntyi myös muun muassa ammattilaisen oma hyvinvointisuunnitelma ja moniammatillinen voimavaraverkostokartta, joita voidaan hyödyntää laajasti koulutyön arjessa, esimerkiksi materiaaleina Veso-koulutuspäivissä.

Yhteystiedot:
Kirsi Lindqvist, hankkeen projektipäällikkö
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+
kirsi.lindqvist@hyplus.fi

Muutamia 5.11.2020–9.3.2021 järjestetyssä toteutuksessa tuotettuja materiaaleja:

Hyvinvoinnin tukeminen koulukulttuurissa

Voimavaraverkostokartta, arvostavan tutkimisen harjoitus

Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä rehtorin voimavaraverkostona

Hyvinvoinnin tukeminen Kankarepuiston peruskoulun toimintakulttuurissa

Muutamia 24.3.–23.9.2021 järjestetyssä toteutuksessa tuotettuja materiaaleja:

Hyvinvoinnin tukeminen johtamisen näkökulmasta

Timanttiset käytänteet

Koulun hyvät käytänteet

HYMY-kirjeet

Muutamia 14.3.–27.9.2022 järjestetyssä toteutuksessa tuotettuja materiaaleja:

Hyvinvoinnin timantit

Hyvinvoinnin tukemisen timantit koulun toimintakulttuurissa

Meidän koulun käytänteitä

Timantti

Muutamia 3.11.2022–28.3.2023 järjestetyssä toteutuksessa tuotettuja materiaaleja:

Hyvinvoinnin lisääminen Sauniksessa

Hyvinvoinnin timantteja

Hyvinvointisuunnitelma

Maunulalaisten vinkit

Julkaistu

Voimaa ennaltaehkäisyyn – huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisy kouluissa

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehityspalvelut HY+ järjesti keväällä 2021 koulutuksen huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisystä kouluissa. Seuraavan kerran syksyllä 2021 järjestettävän verkkokoulutuksen tavoitteena on muun muassa lisätä opettajien osaamista nuorten huumeiden ja lääkkeiden käytöstä sekä auttaa opettajia tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöä oppilaitoksissa. Osallistujille maksuton koulutus on suunnattu perusopetuksen, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstölle, ja se on osa Opetushallituksen rahoittamaa Voimaa ennaltaehkäisyyn – tietoa ja työkaluja opettajille huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyyn -hanketta.

Yhä nuorempien huume- ja lääkekokeilut ovat yleistyneet ympäri Suomea. Nuorten alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet, mutta esimerkiksi kannabiksen käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Käytön tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen riittävän aikaisin ehkäisevät syveneviä ongelmia myöhemmin.

Tässä työssä oppilaitokset ovat avainasemassa, ja niiden toimintakulttuuria tulee kehittää päihteiden käyttöä ehkäiseväksi, raittiutta tukevaksi sekä oppilaita ja koteja osallistavaksi. Opettajilla tulee olla paremmat valmiudet jakaa asiallista tietoa oppilaille kokeiluiden ennaltaehkäisemiseksi.

Kevään 2021 koulutukseen osallistui opettajia sekä perusopetuksena että toisen asteen koulutuksen piiristä. Mukana oli niin erityisluokanopettajia, terveystiedon opettajia, luokan opettajia kuin koulukuraattoreitakin.

Koulutuksen ennakkotehtävän perusteella osallistujia yhdistivät samanlaiset ajatukset siitä, kuinka he haluaisivat päivittää omia tietojaan ja hankkia uudenlaista osaamista toisaalta tutusta, mutta toisaalta melko tuntemattomasta aiheesta. Etenkin väärinkäytön tunnistamiseen ja siihen reagoimiseen sekä ennaltaehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen lähdettiin hakemaan vastauksia osallistumalla koulutukseen.

Eräs koulutuksen osallistujista muotoili ajatuksiaan näin:

”Viime vuosina olen alkanut kaivata etenkin nuorten päihteiden väärinkäyttöön liittyen kattavaa ja asiallista tietopohjaa, jonka avulla rakentaa omaa ymmärrystäni aiheesta. Tilanteen osuessa kohdalle en haluaisi kokea olevani aivan neuvoton. Opettajana minua pohdituttaa tällä hetkellä etenkin se, mistä nuoren päihdeongelman tunnistaa ja kuinka sen jälkeen tulisi asian suhteen edetä.”

Nykyajan tietotulvassa nuorille on saatavilla paljon tietoa aiheesta kuin aiheesta. Ongelmana on tietojen oikeellisuus ja luotettavuus.

Netissä ja kaveriporukoissa leviävien virheellisten tietojen pohjalta nuorten asenteet esimerkiksi kannabista kohtaan ovat muuttuneet yhä myönteisemmiksi eikä kannabiksen käytön riskeihin uskota. Myös eräs koulutukseen osallistuneista opettajista nosti asian esille:

”Kaipaan eniten tietoa siitä, miten opettaa kannabiksen käytön haitoista ja miten vastata nuorille, kun he vähättelevät etenkin kannabiksen haittoja. Monet nuoret ovat kannabiksen käytön laillistamisen puolella, ja monet ovat yllättävän myötämielisiä myös sen käytön suhteen. Vaikka nuori ei itse käyttäisi, ei häntä haittaa, jos kaverit käyttävät. Tärkeää olisi osata opettaa asiasta ilman ’saarnaamista’.”

Koulutus on jaettu kolmeen 2,5 opintopisteen laajuiseen osioon. Ensimmäisessä osiossa käsittelemme nuorten huumeiden ja päihdyttävien lääkkeiden käyttöä ilmiönä. Pureudumme muun muassa päihteiden käytön seurauksiin aina aikuisuuteen asti sekä siihen, kuinka päihteet vaikuttavat kehoomme.

Toisessa osiossa keskitymme etenkin väärinkäytön tunnistamiseen. Asiantuntijamme tarjoavat käytännön neuvoja siihen, millaisesta käytöksestä on syytä huolestua ja kuinka päihdeongelmaan voidaan puuttua koulussa. Lisäksi käsittelemme aihetta lainsäädännön näkökulmasta.

Viimeisessä osiossa aiheena on oppilaitosten toimintakulttuurin kehittäminen päihteiden käyttöä ehkäiseväksi.

Verkkokoulutus pitää sisällään asiantuntijoiden pitämiä webinaareja, videoluentoja, luettavaa aineistoa sekä materiaaleja oman opetuksen ja käytäntöjen kehittämisen tueksi. Webinaarien ja keskustelualueiden avulla osallistujilla on mahdollisuus päästä verkostoitumaan ja jakamaan ajatuksia ja hyviä käytäntöjä.

Koulutuksen kehitystehtävänä toteutetaan tai täydennetään oman oppilaitoksen varhaisen puuttumisen malli, hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaamisen ohjeet.

Koulutuksen asiantuntijoina toimivat muun muassa:

  • Jonna Levola, lääketieteen tohtori, päihdepsykiatri
  • Sanna Rönkä, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Kim Kannussaari, asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
  • Sirpa Mykkänen, oikeuskemisti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Ilkka Laasonen, Viikin normaalikoulun yläkoulun rehtori

Erityisesti kolme seuraavaa videoluentoa olivat koulutuksen ensimmäiseen toteutukseen osallistuneiden mielestä kiinnostavia ja hyödyllisiä.

Video 1: Rikosylikonstaapelin luento lääkkeiden ja huumeiden väärinkäytöstä poliisin näkökulmasta

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.
Videolla rikosylikonstaapeli Jari Kyllönen kertoo muun muassa huumeiden ostamisen, hallussapidon ja käyttämisen seuraukset nuorelle. Hän käy läpi, kuinka mahdollisia huumausainerikoksia lähdetään käsittelemään, kun kyseessä on nuori. Kyllönen kertoo myös, mitkä ovat opettajan oikeudet ja velvollisuudet huumerikosepäilyssä. Videon voi katsoa myös tästä.

Video 2: Kokemusasiantuntijan tarina

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.
Videolla kokemusasiantuntija Sanna kertoo oman tarinansa siitä, kuinka päihteet tulivat osaksi hänen elämäänsä ja miten hän päätyi lopulta toipumisen tielle. Sanna tuo videolla esille myös näkökulman siitä, kuinka päihteet voivat tuoda nuorelle turvan tunteen ja pakokeinon arjen todellisuudesta. Videon voi katsoa myös tästä.

Video 3: Nuoren masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt 

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.
Lääketieteen tohtori ja päihdepsykiatri Jonna Levola käsittelee videolla nuorten masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Nuoruusiän käytöshäiriöihin liittyy tavallisesti monihäiriöisyyttä, joka voi pitää sisällään päihdehäiriöitä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, masennustiloja sekä ahdistuneisuushäiriöitä. Tämän vuoksi koulutuksessa perehdytään myös nuoren käytös- ja neuropsykiatrisiin häiriöihin sekä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Videon voi katsoa myös tästä.

Koulutuksen kevään toteutus sai osallistujilta kiitettävää palautetta. Osallistujat kokivat saaneensa paljon tietoa ja käytäntöön sovellettavia keinoja ja myös varmuutta huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyyn kouluissa, aivan kuten he koulutuksen alussa asettivat koulutuksen tavoitteiksi.

Osallistujat kommentoivat palautekyselyssä koulutusta seuraavin tavoin:

”Koulutus oli asiapitoinen, kiinnostava ja monipuolinen – kannatti osallistua!”

”Tietoa tuli enemmän kuin osasin toivoa. Rytmitys oli hyvä, jäi aikaa tutustua itseopiskelumateriaaleihin ja tehdä tehtävät ennen seuraavaa tapaamista. Loppuseminaarissa oli tosi kiva nähdä toisten kehittämistehtäviä ja saatiin aikaan hyvää keskustelua.”

”Aineisto ja informaatio oli monipuolista, käytännönläheistä ja monin eri tavoin käyttökelpoista.”

”Erityisen iloinen olen jaetun materiaalin asiallisesta laadusta. Oli hienoa saada aiheesta asiallista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa.”

”Asiantuntijaluennot ehdottomasti tukivat koulutuksen kokonaisuutta. Jokainen luento oli mielestäni hyödyllinen. Ensimmäinen luento tarjosi asiallista ja tutkittua tietoa eri päihteiden vaikutuksista. Oli erittäin hyödyllistä kuulla näistä. Samalla tuli oiottua omia stereotyyppisiä sekä jopa virheellisiä käsityksiä. Toisesta luennosta parhaiten mieleeni jäi vinkit ja neuvot päihteistä keskustelemiseen sekä ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Kolmannessa luennossa minua puhutteli eniten esimerkit koulun toimintakulttuurin kehittämisestä.”

”Tämä on ollut hienosti ja asiallisesti toteutettu sekä ehdottomasti hyödyllinen koulutus!”

Kirjoittaja: Asiantuntija Heidi Lindström

Lue lisää koulutuksesta täältä ja ilmoittaudu mukaan! Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat saada lisätietoa koulutuksesta:

Minna Saadé, asiantuntija, HY+, minna.saade (at) hyplus.fi

Pia Vuorinen, kehittämiskoordinaattori, HY+, pia.vuorinen (at) hyplus.fi

Julkaistu

Älykäs intuitio oppimisyhteisön johtamisessa, hanke 2

Opetushallituksen rahoittama 10 op:n laajuinen koulutushanke järjestettiin 7.2.–13.11.2020. Hankkeen kaksi koulutusryhmää sisälsivät 4 lähiopiskelupäivää ja molemmille ryhmille yhteisen päätösseminaarin 13.11.2020. Tutustu hankkeen aikana tehtyihin kehittämiskokeiluihin ja niistä kirjoitettuihin blogiteksteihin hankkeen omasta blogista!

Katso myös: Älykäs intuitio oppimisyhteisön johtamisessa, hanke 1

Lisätietoa hankkeesta

Koulutushankkeen keskeiset tavoitteet

  • Luoda kokonaiskuva intuitiivisen tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ja menetelmistä oman työn sekä työyhteisön kehittämisen apuna.
  • Osallistujat saavat tutkimuspohjaiset perustiedot intuition toiminnasta ja käytännön työkaluista, joiden avulla intuitiota voidaan hyödyntää muassa valmiudet tunnistaa oma luotettava intuitio, kyky hakea intuition kautta tietoa ja ylittää oma rajallinen ajattelu sekä ymmärrys intuition potentiaalista ja kehittämisestä.
  • Osallistujat oppivat soveltamaan intuitiota työyhteisön voimavarana ja oppivat tuomaan näkyväksi työyhteisön sanatonta tietoa ja osaamista, valjastamaan intuitiivisen tiedon tietoisesti käyttöön sekä tukemaan opetushenkilökuntaa intuitiotaitojen hyödyntämiseen tähtäävän pedagogiikan kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Kohderyhmä

varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö

Yhteystiedot

Marianne Terkki-Mallat
Asiakkuuspäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+
marianne.terkki-mallat@hyplus.fi

Julkaistu

FÖRSTÅ FINLANDSSVENSKA – Dramavideor för barn och unga som lär sig svenska som andraspråk

Hösten 2020 har Helsingfors universitets utbildnings- och utvecklingstjänster HY+ i samarbete med Östra Nylands teater gjort tre dramavideor som kan användas i undervisningen för barn och unga som lär sig svenska som andraspråk. Syftet är att genom att se på olika sociala situationer och diskutera dem i grupp stärka den språkliga kompetensen (språklig förståelse, att använd språket samt fundera på interaktionen). Tanken är att det kan finnas behov för finlandssvenskt undervisningsmaterial som i S2-undervisningen kan öppna upp vardagliga situationer och väcka diskussion. Detta kan ses som ett pilotprojekt, där vi testat hur vardagsspråk, diskussioner kring olika sociala situationer samt användandet av amatörskådespelare (finlandssvenska barn och unga samt unga som integreras på svenska i Finland) fungerar i undervisningsvideor i svenska som andraspråk.

En av de nu producerade videorna är riktad till barn i lågstadieåldern, medan de två andra videorna lämpar sig för undervisning av ungdomar och unga vuxna. Denna materialproduktion har finansierats av UKM via projektet Fortbildning inom svenska som andraspråk (Helsingfors universitets utbildnings- och utvecklingstjänster HY+) samt med medel från Svenska kulturfondens Hallå! projekt Samassa veneessä – I samma båt (Östra Nylands teater).

Vi har redan haft en testgrupp studerande från Borgå Folkakademi. Deras lärare Katinka von Kraemer skriver så här:

”Alla var nöjda med det språkliga och alla videorna kan användas för vuxna också, eftersom de rör allmängiltiga frågor för hur man umgås med varandra. Jag tycker de var språkligt tydliga och klara och ingen av eleverna verkade störas av att de talade replikerna inte gick exakt ihop med undertexterna. Så överlag ett enkelt, tydligt och bra material att plocka in i undervisningen.”

Medverkande:

Amatörskådespelare –  finlandssvenska barn och unga samt nyanlända som studerar vid Borgå folkakademi

Heini Rautoma (dramapedagog) har skrivit manus och fungerat som regissör.

Bal Parkash (producent på HY+) har filmat samt haft huvudansvar för redigeringen av videorna.

Sissel Korpisola (kundchef på HY+) har fungerat som initiativtagare och helhetsansvarig för pilotprojektet, samt redigerat texterna.

Helena Hasselblatt (ledare för Östra Nylands teater), Östra Nylands teaters kontaktperson för administrativt samarbete med HY+

TRE OLIKA BERÄTTELSER

I varje video visas en social situation som kan lösas på flera olika sätt. Efter den inledande scenen presenteras två lösningsförslag. Tanken är att eleverna själva ska bli inspirerade att fundera på hur situationen skulle kunna lösas och även jämföra olika lösningsförslag och fundera på följderna. Till exempel: Vad kunde man säga i en viss situation? Vem kan påverka situationen? Kunde någon av personerna ha agerat på ett annat sätt? Varför reagerar man själv eller någon annan på ett visst sätt?

I lärarmaterialet kan du läsa mer om hur du kan använda videorna i din undervisning. Länk till lärarmaterialet.

Video 1: En annorlunda filmkväll – lämpar sig för barn i lågstadieåldern

Handling: En grupp flickor planerar en rolig kväll tillsammans, men en flicka lämnas utanför. Elevernas uppgift blir att fundera på hur en ensam person kan tas med i gemenskapen.

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.

Video 2: Tinderdejten – passar för ungdomar och unga vuxna

Handling: Tinderdejten handlar om en misslyckad dejt, där den ena parten direkt avfärdar den andra. Elevernas uppgift blir här att fundera på hur en sådan upplevelse kan hanteras.

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.

Video 3: Festen – passar för ungdomar och unga vuxna

Handling: Festen handlar om människors olika förhållningssätt till hur man kan skydda sig under coronavirusepidemin. Ifall ni ser videon efter att pandemin är över kan det vara bra att tillsammans med gruppen blicka tillbaka på tiden då vi uppmuntrades att följa olika säkerhetsåtgärder för att hindra smittan från att spridas. Minns eleverna hur de själva tänkte kring att åka buss, gå i skola eller ordna hemmafest?

Hyväksy marketing-evästeet katsoaksesi tämän videon.

Ta gärna kontakt om ni önskar få veta mer om det pedagogiska upplägget. Vi vill också gärna höra hur ni tycker materialet fungerat i undervisningen samt ta del av utvecklingsidéer med tanke på eventuell framtida produktion av fler videor. Vi ser fram emot att höra från er!

Sissel Korpisola, pedagog och kundchef på Helsingfors universitets utbildnings- och utvecklingstjänster HY+,  sissel.korpisola(at)hyplus.fi.

Heini Rautoma, dramapedagog,  heini.rautoma(at)gmail.com.

Julkaistu

Sovittelu ja restoratiivinen toimintakulttuuri kasvatus- ja varhaiskasvatusyhteisöissä

Opetushallituksen rahoittama 8 op:n laajuinen koulutushanke järjestettiin 22.1.–21.11.2019. Hankkeen kaksi koulutusryhmää sisälsivät aloitusseminaarin, kaksi 2 päivän työpajajaksoa ja päätösseminaarin, johon kutsuttiin kohderyhmään kuuluvia myös laajemmin.

Lisätietoa hankkeesta

Kohderyhmä

Varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö

Hankkeen tavoite

Hankkeen tavoitteena oli antaa teoreettiset lähtökohdat ja käytännön menetelmiä, joilla voidaan sovittelutoiminnan kautta toteuttaa koulurauhaa oppilaitoksen arjessa ja omassa työssä. Hankkeen myötä koulutukseen osallistuvat oppivat hyödyntämään restoratiivisia vuorovaikutusmenetelmiä kuten ns. circle-työskentelyä opetustilanteissa sekä sovittelua ja conferencing-menettelyä konfliktitilanteissa opitun ohjauksen ja sanoituksen avulla.

Lue raportti hankkeesta Sovittelu ja restoratiivinen toimintakulttuuri kasvatus- ja varhaiskasvatusyhteisöissä.

Pääkouluttajana ja raportin kirjoittajana toimi ohjelmajohtaja, FT, KM, yhteisöpedagogi Maija Gellin, jolla on yli 20 vuoden kokemus sovittelutyöstä ja sovittelutoiminnan kouluttamisesta. Hän on koulujen vertaissovittelutoiminnan (VERSO) kehittäjä ja kasvatuskentän henkilöstön restoratiivisten menettelyiden ja restoratiivisen sovittelun (RESTO) täydennyskoulutusten suunnittelija ja kouluttaja. Gellin osallistuu aktiivisesti aiheen kansainvälisten tutkimusryhmien toimintaan ja hän toimi jäsenenä opetusministerin 11/2016 asettamassa työryhmässä, joka selvitti keinoja kiusaamiseen ehkäisyyn ja koulun työrauhan turvaamiseen. Gellin väitteli aiheesta marraskuussa 2019.

Lisätietoja

Sari Laurila
Kehittämispäällikkö ja hankkeen projektipäällikkö
Helsingin yliopiston koulutus ja kehittämispalvelut HY+
sari.i.laurila@helsinki.fi

Julkaistu

Materialbank: Läs- och skriviver för barn och unga

Det av Utbildningsstyrelsen finansierade projektet Läs- och skriviver för barn och unga (2018−2020) har haft som målsättning att erbjuda insyn i bl.a. barns och ungas läs- och skrivutveckling, flerspråkighet, multilitteracitet, ordkonst och berättande, argumentation, ämnesövergripande arbetssätt samt metoder och verktyg som stöder språk- och kunskapsutvecklande undervisning. Målgruppen har varit småbarnspedagoger, förskolelärare och lärare i lågstadiet, högstadiet, gymnasiet samt andra stadiets yrkesutbildning.

Deltagarnas utvecklingsarbeten har nu samlats i materialbanken. Här kan ni också läsa mer om projektet och bekanta er med videor från två nätkurser, Flerspråkighet och Multilitteracitet i barns och ungas liv, som utvecklats med projektets medel.

Bekanta dig med projektets materialbank.

Läs mera om projektet i HY+ blogg.

Julkaistu

Kielitietoisuuden opiskelua verkkototeutuksena

Alkukeväästä 2020 järjestettiin yhdessä eri opettajien ja tutkijoiden toimesta verkkototeutus kurssista Kielellisten valmiuksien tukeminen varhaiskasvatuksessa (3 op). Kielitietoisuus, kuten myös muun muassa monikielisyys, ovat osa uusia Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2018). Yhtenä varhaiskasvatuksen pedagogisena tehtävänä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä (OPH 2016: 40). Lisäksi kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tulee tiedostaa, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee myös ymmärtää kielen keskeisen merkitys lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Monikielisyys tulee Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH 2016: 30) mukaan tehdä näkyväksi, sillä näin tuetaan lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa.

Koulutuksessa ryhmä eri puolelta Suomea tulevia opettajia sekä muita opetus- ja kasvatushenkilöstöön kuuluvia varhaiskasvatuksen ammattilaisia perehtyi kielitietoisuuden uusimpaan tutkimustietoon niin teorian kuin käytännön näkökulmista. Koulutuksen tavoitteena olikin tarjota osallistujille valmiuksia kehittää kokonaisvaltaisia toimintamalleja lasten, mutta myös varhaiskasvatuksen koko henkilöstön kielitietoisuuden lisäämiseksi. Keskiössä kurssilla oli kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus, jossa kielten, kulttuurien ja moninaisten katsomusten nähdään nivoutuvan osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta.

Viikoittain julkaistuilla videoiduilla luennoilla tutustuttiin niin kielellisesti vastuulliseen pedagogiikkaan, alkavan kielitaidon tukemiseen kuin myös muun muassa kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen varhaiskasvatuksen arjessa. Luentojen ohessa osallistujat keskustelivat kurssin verkkoalustalla muun muassa erilaista tavoista tuoda kielitaitoisuus osaksi oppimisympäristöjä, sekä kuvien käytöstä osana kielitietoista arkea. Osallistujat toivat esimerkeissään esille monipuolisia tapoja kuvittaa arjen ympäristöä. Eräs osallistuja pohti jo olemassa olevia keinoja sekä kehityksen tarpeita:

”Meillä hoitajilla on kuvaniput, joista löytyy keskeiset kuvat, joita siirtymätilanteissa tarvitaan. Eteisestä löytyy kuvitettu ’taulu’, jossa esiintyy ne vaatteet mitä pitää pukea ulos. Lelulaatikoissa on kuvat siitä mitä siellä on. Samat kuvat löytyy hyllystä, niin lapset osaavat palauttaa lelut omille paikoille. Ruokakärryistä löytyy vielä apukuvia ruokailuun. Kuvat ovat luonteva osa arkea ja suurena apuna myös ryhmän suomenkielisille lapsille, joilla on kielenkehityksen haasteita. Vielä pitäisi miettiä enempi niitä keinoja, joilla lasten omaa äidinkieltä ja kulttuuria saisi näkyvämmäksi, ja miten muutkin kielet tulisivat näkyvämmäksi osaksi arkea.”

Kurssilla pohdittiin keinoja tuoda erilaiset kielimaisemat näkyviksi. (Kuva Pesonen, 2019)

Käytännön esimerkkejä tuotiin runsaasti esille kaikissa verkkokeskusteluissa. Kurssin loppupuolella keskityttiin erityisesti lukemiseen ja kirjojen rooliin kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa. Vähentynyt ääneen lukeminen lapsille ja sen vaikutukset lasten kielen kehittymiseen herättivät paljon ajatuksia osallistujissa. Yhdessä pohdittiin lastenkirjallisuuden sekä myös laajemman lastenkulttuurin, mukaan lukien lelujen, elokuvien, musiikin, pelien ja lastenohjelmien sisältämiä avoimia, tarkoitettuja, mutta myös tarkoittamattomia sekä piilotettuja merkityksiä. Näin opittiin samalla käytännön keinoja tuoda kriittinen lukutaito osaksi kielitoista kasvatusta ja opetusta. Osallistujat tuottivat monipuolisia ja havainnollistavia esittelyitä, joissa pohdittiin muun muassa kieltä osana identiteettiä, esitettyjä normeja ja valtasuhteita sekä mahdollista erilaisuuden eksotisointia ja mystifiointia (lisää aiheesta esim. Pesonen, 2018a; 2018b). Osallistujien esittelemien kirjojen pohjalta virisi monipuolisesta keskustelua mahdollisuuksista hyödyntää kirjoja osana kielitietoista kasvatusta ja opetusta. Esimerkkejä annettiin niin perinteisistä kirjasarjoista, kuten Puppe ja Nalle Puh, mutta mukana oli myös uudempia kotimaisia esimerkkejä kuten Onni-poika ja Mur-karhu -sarjat sekä Tuikun tärkeä tehtävä.

Osallistujien mukaan verkkopohjainen opiskelu tarjosi monipuolisia näkökulmia monikielisten lasten kanssa toimimiseen. Erilaiset kirjalliset pohdintatehtävät selkeyttivät omaa ajattelua sekä antoivat uusia näkökulmia käytännön ratkaisuihin omassa työyhteisössä. Kurssi sai parhaimmillaan pohtimaan, miten välitämme lapsille arvostusta eri kieliä ja kulttuureja kohtaan. Monipuolisen asiantuntijaryhmän avulla ja tuella sekä aktiivisen osallistujajoukon myötä mahdollistui uusin silmin näkeminen, jopa vanhoista tavoista pois-oppiminen. Eräs osallistuja kuvasikin oppimaansa: ”Oli hyvä pysähtyä pohtimaan kuinkas me nyt toimitaan ja miten voisimme toimia toisin.”

Kirjoittaja: Jaana Pesonen, Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Lähteet:

OPH. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Pesonen, Jaana. (2018a) ”Kohti kriittistä lukutaitoa Tatun ja Patun kanssa”. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(3). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2018/kohti-kriittista-lukutaitoa-tatun-ja-patun-kanssa

Pesonen, Jaana. (2018b). Lastenkirjallisuus normeja vahvistamassa ja haastamassa. Teoksessa Laukkanen, A., Miettinen, S., Elonheimo, A-M., Ojala, H. & Saresma, T (toim.) Feministisen pedagogiikan ABC – Opas ohjaajille ja opettajille: 140-152.

Julkaistu

Tunnelmia tutoroinnista ja vieraan kielen aloituksesta ensimmäisellä luokalla

Oma kiinnostukseni varhennettua kielten opetusta kohtaan heräsi omista lapsista. Olin seurannut heidän poukkoilevaa kielen kehitystään kaksikielisessä perheessä, enkä kielten opettajana hahmottanut heidän oppimisprosessiaan. Molemmat lapset olivat myös aloittamassa koulussa juuri vierasta kieltä, kakkosluokkalainen saksaa kielisuihkutuksena ja ekaluokkalainen ranskaa uuden opetussuunnitelman mukaisesti.

Kun Espoon valtuustossa päätettiin, että ykkösluokkalaisten englannin opetustunnit tulisivat luokanopettajille, kouluni luokanopettajat ilmaisivat huolensa: mistä materiaalit ja käytännön vinkit opetukseen? Koulussani luokanopettajat toimivat kieltentunneilla englannin opettajan tukena ja kokemuksensa perusteella ounastelivat, että vieraan kielen aloittamisen siirtäminen ensimmäiselle luokalle ei onnistu vain sormia napsauttamalla. Ilmoittauduin HY+:n varhennetun kielten opetuksen tutoropettajakoulutukseen eli Varpuseen.

Tutoropettajakurssin alussa huomasin olevani upeassa seurassa, taviksena kielten opetuksen gurujen joukossa. Osa koulutuksen osanottajista oli tuttuja minulle kirjasarjojen tekijöinä tai olin aikaisemmin ollut heidän vetämissä koulutuksissaan. Monella heistä oli jo kymmenien vuosien kokemus vieraan kielen varhentamisesta.

Seuran lisäksi myös koulutus itsessään oli tasokas. Se tarjosi upeita luentoja ja teoriaa, jota on itse hankala löytää. Sain myös paljon käytännön vinkkejä toiminnallisuuteen ja uutta näkökulmaa siihen, miten opetetaan kuulemiseen, puhumiseen, liikkeeseen ja visuaalisuuteen tukeutuen, kokonaan ilman kirjoitettua kieltä. Olen ammentanut koulutuksesta myös paljon vinkkejä omaan opetukseeni, vaikka omista oppilaistani nuorimmat, kolmasluokkalaiset, ovat jo luku- ja kirjoitustaitoisia. Vaikka en itse ole vielä päässyt varhennettua englantia opettamaan, tämä koulutus on ollut antoisin ammattitaitoani kehittävistä lisäkoulutuksista monipuolisten luennoitsijoiden ja kouluttajien johdosta.Kesken Varpunen-koulutuksen vaihdoin toimipistettäni ja sain uudessa koulussa tutoroitavakseni tarmokkaan ykkösluokkien opettajaryhmän, joista monelle tämä on myös ihan ensimmäinen vuosi opettajana. Herkullinen tilanne, koska heillä ei ole negatiivisia ennakkoasenteita varhennettua englannin opetusta kohtaan. Luokanopettajan vahvuus alkavan kielen opetuksessa on oman ryhmän tuntemus ja ryhmänhallinta. Kielten opettajalle pienten opettaminen voi olla uutta ja työlästä, mutta varmasti palkitsevaa. Kielten opettajan on varmasti helpompi löytää sopivat opetusmateriaalit ja leikit, joten yhteistyö luokanopettajien ja kielten opettajien välillä olisi suotavaa, kuka varsinaiset kielten oppitunnit sitten pitääkin. Koulussani olemme päätyneet järjestelyyn, jossa käyn ykkösluokan opettajien viikoittaisen tiimipalaverin alussa vetämässä ”alkulämmittelynä” viiden minuutin leikin, jota voi hyödyntää englannin tunneilla ja miksei muussakin opetuksessa.

Tämä on hyvä malli varhennetun kielten opetuksen tutoropettajuuteen, koska joka viikko edes viiden minuutin ajan olen tavattavissa ja minulta voi kysyä kielten opetukseen liittyviä asioita. Tosin lähes joka kysymykseen olen saanut vastata ”mahtava kysymys, otan ensi viikoksi selvää”. Vastausten selvittämiseen paras apu on ollut tutoropiskelijoiden WhatsApp-ryhmä.

Varhennetun kielten opetuksen parissa on innostunut pöhinä – uusia materiaaleja ja koulutuksia on tarjolla runsaasti. Uskon kuitenkin, että kaikkein paras satsaus alkavaan vieraaseen kielenoppimiseen olisi jakoryhmätunnit tai pienet opetusryhmät, koska kieli opitaan vuorovaikutuksessa. Harvoin kielten opetuksessa tapahtuu jotain näin suurta mullistusta, joten on ollut mahtavaa päästä seuraamaan, mitä tapahtuu. Panostakaa myös yhteistyöhön kielten opettajien ja luokanopettajien välillä, jotta kaikki oppisivat toisiltaan nyt, kun olemme kielten opetuksen varhentamisessa uuden asian äärellä.

Heta Yli-Kohtamäki, englannin, saksan ja ruotsin opettaja, Espoo

Palvelun tarjoaa WordPress