Kokemuksia Oppimista ilmiöiden ja elämysten kautta -koulutuksesta

Tekstin on koonnut kouluttaja Ville Hartonen.

Opetushallituksen rahoittama sekä HY+:n ja Outward Bound Finlandin toteuttama opettajien täydennyskoulutushanke Oppimista elämysten ja ilmiöiden kautta toteutettiin keväällä 2018. Opintokokonaisuuden laajuus oli 5 opintopistettä ja kolmen lähijakson aikana tutustuttiin elämyspedagogiikan teoriaan, elämyspedagogiikan soveltamiseen ilmiöpohjaisen oppimisen tukena sekä toteutettiin mini OB-kurssi. Opintojakso toteutettiin pääkaupunkiseudulla sekä Päijät-Hämeen alueella. Kouluttajina toimivat KM, psykoterapeutti Kaisa Pietilä ja KM, väitöskirjatutkija Ville Hartonen. Heitä avustivat Michelle Suni, Nea Kujala sekä Ellis Barco.

KOULUTUKSEN TAVOITTEET

Opintojakson tavoitteena oli tukea opettajia toteuttamaan opetus- ja kasvatustyötä uuden OPS:n mukaisesti, kouluttamalla heitä hyödyntämään elämyspedagogisia menetelmiä työssään. Koulutuksen tarkoituksena oli tarjota koulutukseen osallistuville työvälineitä elämyspedagogiikan hyödyntämiseen ilmiöpohjaisen oppimisen osana, yli oppiainerajojen, erityisesti luonnonympäristössä. Opintojakson avulla pyrittiin tarjoamaan osallistujille menetelmiä oppilaiden kokonaisvaltaisen kasvun sekä identiteetin vahvistamiseen.

Tiedolliset ja kokemukselliset tavoitteet:

  • Elämyspedagogiikan historia ja filosofia
  • Elämyspedagogiikan teoreettinen viitekehys
  • Elämyspedagoginen prosessi ja -kurssi sekä niiden suunnitteleminen
  • Omakohtainen kokemus elämyspedagogisesta kurssista (mini OB)
  • Elämyspedagogiikan hyödyntäminen monialaisena opintokokonaisuutena

TOTEUTUS 

 Ensimmäinen lähijakso

Opintojakson ensimmäinen lähijakso toimi johdatuksena elämyspedagogiikan teoreettiseen viitekehykseen. Palautteiden perusteella ensimmäinen lähijakso herätti monelle uusia ajatuksia ja osalle oli avautumassa aivan uudenlainen opettamisen polku, jossa on enemmän toimintaa, liikuntaa sekä yhteistoiminnallisuutta. Eräässä pohdinnasta nousi esille, että ehkä hieman tukahduksissa ollut kipinä elämyspedagogiikan hyödyntämiseen opetuksessa heräsi jälleen kurssin ensimmäisen lähijakson aikana.

Moni oli oivaltanut, että aina ei tarvitse olla toteuttamassa monen päivän retkiä, vaan että prosessin voi aloittaa pienemmästäkin, matalan kynnyksen elämyspedagogiikasta. Eräässä pohdinnassa nousi esille ajatus siitä, että erittäin monista asioista voi saada elämyksellistä, kun vain antaa sille tilaa ja aikaa ja miettii sitä niin itsekseen kuin oppilaidenkin kanssa eri ilmiöstä lähtöisin. Epäonnistumisen sietäminen, rohkeus uskaltaa toteuttaa asioita oman mukavuusalueen ulkopuolella sekä vahvat tunnekokemukset nähtiin syväoppimisen mahdollistajana, mutta ennen kaikkea tämä nähtiin mahdollisena saavuttaa myös pienillä asioilla, ”kunhan alkaa kiinnittää niihin huomiota uudella tavalla”.

Haasteina nähtiin esimerkiksi, kuinka sovittaa opetussuunnitelma elämyspedagogiseen viitekehykseen ja että se vaatii uudenlaista pohdintaa. Ohjeiden antamisen selkeyttä painotettiin, mutta samalla myös, että opettajan oma innostus välittyy opiskelijoille. Samalla, kun osa sai paljon ideoita opetuksen toteuttamiseen, osa toivoisi saavan vielä enemmän konkreettisia ideoita. Eräässä pohdinnassa nostettiin esille, että se kuinka helppoa tai vaivatonta prosessin toteuttaminen on, ei vielä ihan jäsentynyt, ja että osalle kurssilaisista asiat näyttäytyivät vielä hieman monimutkaisina, ensimmäisen jakson jälkeen.

Joissain pohdinnoissa, oli huomioitu se, kuinka Välillä tuntuu, että unohtaa sen, ettei pyörää tarvitse keksiä aina uudelleen, ja että pitäisi vain kaivaa valmiita ideoita ja toteutustapoja netistä ja kirjallisuudesta ja uskaltaa sitten muokata niissä olevia ideoita omille oppitunneille enemmän itsensä näköiseksi. Monessa raportissa kuvattiin, että netti on pullollaan erilaisia materiaalipankkeja, joista voi kaivaa erilaisia ideoita opetuksen soveltamiseen.

Ensimmäinen etäjakso

Ensimmäisen lähijakson aikana opettajat toteuttivat ilmiöpohjaisia, elämyspedagogiikkaa soveltavia monialaisia opetuskokeiluja työpareittain. Toisen lähijakson aikana kävimme opetuskokeilut kootusti läpi ja kertasimme retkeilyyn liittyviä perustaitoja pistetyöskentelynä.

Alla koontia joidenkin ryhmien etäjakson opetuskokeiluista ja heidän kokemuksistaan niistä.

 1. Retki Vesijärven jäällä

Kohderyhmä:  4A LUMA, 23 oppilasta + 2 ohjaajaa (opettaja ja ympäristökasvattaja)

Projektin aikana oppilaat ovat toteuttivat yhteisöllistä suunnittelua, pohtivat arjenhallintaan ja ylipäänsä ulkoiluun liittyviä turvallisuustekijöitä ja tutustuivat toiminnallisesti ja kokemuksellisesti mm. kitkaan ja painopisteeseen ilmiöinä. Ryhmä koki aikaresurssit haasteellisina, eivätkä ehtineet toteuttaa kaikkia suunnitelmiaan päivän aikana. He valitsivat valinneet toiminnallisia tehtäviä projektiin ja päivässä oli selkeä draamankaari. Päivän aluksi oppilaat tekivät ice-breaker tehtäviä, joissa oli selkeä yhteys johonkin ilmiöön (ihminen ei voi kulkea ilman näköaistia suoraan). Tämän jälkeen oppilaat tutkivat tutkitte ihan OPSin sisältöalueita luovasti ja toiminnallisesti.

 

Retkellä opittua käsiteltiin seuraavana päivänä yhden oppitunnin ajan. Tunnilla käytiin retki läpi uudestaan kuvien kera. Opettaja oli luonut retkiraporttipohjat oppilaille, jotka täyttivät ne kotitehtävänä. Lumitornitehtävä luvattiin teettää myöhemmällä ajankohdalla kuvis- tai ympäntunneilla.

Mitä opittiin:

  • Ihminen ei (toistaiseksi) tuntemattomasta syystä pysty kulkemaan ilman näköaistiaan suoraan, vaan alkaa automaattisesti kulkea kehää.
  • Kappaleenkuljetustehtävä: miten painopiste pysyi parhaiten keskellä, miten liike, kiihtyvyys ja nopeus vaikuttivat tasapainoon, ja miten suoritusta olisi vielä voinut parantaa.
  • Painon jakautuminen verkossa: miten yhteistyöllä on kevyt nostaa painavaakin kappaletta.
  • Ryhmätehtävissä on tärkeää osata kommunikoida selkeästi ja yhdenmukaisesti muiden kanssa.
  • Ulkoillessa kannattaa pitää tavarat vetoketjullisessa taskussa tai repussa (yksi oppilas kadotti menomatkalla kännykkänsä, mutta onneksi joku oli löytänyt sen ja toimittanut läheiseen kahvilaan).
  • Kannattaa käyttää kerrospukeutumista sukissakin, jolloin ne hankaavat toisiaan vasten, eivät kantapäätä aiheuttaen rakkulan.

 2. Yön yli retki

Kohderyhmä:                      14 kanneljärven opiston opiskelijaa

Toinen ryhmä toteutti yönyli retken nuorten kanssa. Ennen retkeä heillä oli kolme valmistavaa kertaa normaalien oppituntien puitteissa: varustetietous, välinetietous sekä kylmäfysiologia. Valmistaville tunneille osallistui koko ryhmä riippumatta siitä, osallistuisivatko yöretkelle vai eivät. Tavoitteena oli vahvistaa ryhmän tietoja talviretkeilyn mahdollisuuksista ja riskitekijöistä. Näkökulma oli vahvasti ammatillisessa ohjaustoiminnassa. Retki alkoi lähtijöiden yhteisellä kokoontumisella, mutta koska illaksi ja yöksi oli luvattu sääennusteissa talven ennätyspakkasta -25C, he päättivät luopua alkuperäisestä suunnitelmasta (läheisen ulkoilualueen laavulla nukkumisesta) ja majoittuivat lähellä olevalle kenttäalueelle puolijoukkueteltassa.

 3. Retki laavulle

Kohderyhmä:                          4.-6. luokka (viisi oppilasta, joilla kielellisiä              erityisvaikeuksia), kaksi opettajaa ja kaksi ohjaajaa

Prosessin tavoitteet:               yhteistyötaitojen opetteleminen, sähkölaitteiden nimeäminen, tavallisimpien sähkölaitteiden toimintaperiaatteet, ruuan valmistaminen

Integroitavat Opetussuunnitelman oppiaineet ja sisällöt:

  1. luokan ops:n mukainen ilmiö SÄHKÖ, suunnittelun pohjana Tutkimusmatka-oppikirjan teemat: ruuan valmistaminen ilman sähköä, sähkö osana jokapäiväistä elämäämme, sähkölaitteiden nimeäminen ja käyttäminen, kodin turvallisuus

Integroitavat oppiaineet:   ympäristöoppi, äidinkieli, kuvataide, kotitalous

Halusimme viedä lapset metsäretkelle, mutta koululta ei löytynyt tarvittavia ruuanlaittovälineitä. Saimme esimieheltämme luvan hankkia trangioita, ruokailuvälineitä ja -astioita, puukkoja jne. Keskustelimme oppilaiden kanssa siitä, millaisia tarvikkeita heidän mielestään metsäretkellä tarvitaan. Kävimme oppilaiden kanssa kaupoissa vertailemassa tarvikkeiden hintoja, käytettävyyttä ja valmistusmaita. Pienen kartoituskierroksen jälkeen kävimme ostamassa tarvittavat välineet.

Valmistauduimme retkipäivään miettimällä, mitä varusteita retkellä tarvitaan. Pesimme kaupasta hankkimamme astiat ja kattilat, leikkasimme makuualustoista sopivankokoisia istuinalustoja, säädimme lumikengät jokaiselle valmiiksi, harjoittelimme trangioiden kokoamista ja kävimme pyytämässä keittiöstä ruokatarvikkeet. Retkiaamuna haimme koulun keittiöstä evästarvikkeet ja teimme itsellemme voileivät. Jokainen pakkasi oman reppunsa ja kantoi siinä yhteisiä tarvikkeita.

Retken jälkeisenä päivänä keskustelimme oppilaiden kanssa, mitä retkestä oli jäänyt mieleen, mikä onnistui, mikä oli vaikeaa jne. Jokainen kokosi mietteitään käsitekarttaan, jonka avulla kirjoitti vihkoonsa lauseita retkestä. Aika kului retkellä sen verran vauhdikkaasti, että ruuanlaiton lisäksi emme ehtineet käydä läpi suunnittelemiamme sisältöaiheita. Ne jäävät seuraavaan kertaan. Mielestämme retki oli kuitenkin onnistunut: oppilaat keskittyivät, yrittivät parhaansa ja osasivat toimia tarvittaessa yhdessä. Valitusta kuului vähemmän, kuin normaalin koulupäivän aikana.

Olemme onnekkaita, että saimme luvan hankkia koululle tarvittavat retkikeittiövälineet. Nyt ne ovat kaikkien vapaassa käytössä. Lisäksi koulullamme on käytössä autoja, joita saa vapaasti varata haluamaansa tarkoitukseen. Ja koulun omasta keittiöstä voi tilata maksutta ruokatarvikkeita. Puitteet ovat siis varsin otolliset, jos kuka tahansa koulun henkilökunnasta haluaa viedä lapsia retkelle.

 4. Kevättalven metsäretki Oittaalla

Kohderyhmä: Jalavapuiston koulun 2 A ja 2B

Tavoitteet: Kahden luokan yhteistoiminta lisääntyy, oppilaat saavat elämyksellisen kokemuksen ”kevät”talvisesta luontoretkeilystä, yllättävien haasteiden kohtaaminen ja niihin sopeutuminen, vahvuuksien (sinnikkyys, itsesäätely, myötätunto) tunnistaminen

Integroitavat aineet:          Liikunta, Ympäristöoppi, Musiikki, Suomi, Kuvaamataito

Luokka teki retken läheiselle laavulle. Retken aikana oppilaat tutkivat ja kuvasivat talvista luontoa ja valmistivat ruokaa laavulla. Monille oppilaille oli ensimmäinen kerta, kun he olivat laavulla ja saivat itse osallistua ruoan valmistukseen. Lapset olivat niin innokkaita tutkimaan luontoa, että aikataulut meinasivat mennä plörinäksi. Laavulle saapui myös muita ihmisiä, jotka olivat erittäin iloisia nähdessään lapsiporukan leikkimässä ja laulamassa metsässä.

Retken aikana tavoitteena oli havainnoida omia vahvuuksia, kuten sinnikkyyttä, itsesäätelyä ja myötätuntoa. Retken jälkeen oppilaat saivat kertoa omista sinnikkyyden ja myötätunnon kokemuksistaan, missä tilanteissa he havainnoivat niitä ja miten ne ilmenivät.

5. Lajitunnistusretki metsään

Kohderyhmä 15-18 kahdeksasluokkalaista oppilasta

Tavoitteet:  OPS:n laaja-alaisten taitojen sekä ympäristöopin sisältöjen integrointi toiminnallisuuteen, elämyksellisyyteen ja kokemuksellisuuteen

Integroitavat oppiaineet: Ympäristöoppi, FYKE, terveystieto, maantieto

Opiskelijat tekivät retken lähilaavulle, jossa he tekivät autenttisessa oppimisympäristössä luonnontieteellisiä kokeita, lajitunnistusta. Keskeisenä kysymyksenä oppilaille oli noussut kysymys siitä, miten eläimet talvehtivat? Tätä varten he olivat etsineet tietoa etukäteen kirjoista sekä internet -lähteistä. Retken aikana he tutkivat hämähäkkejä, lumikiteitä ja esimerkiksi lumen PH-arvoa eri mittauspisteissä ja pohtivat sen merkitystä paikalla esiintyvien lajien kannalta. Oppilaan tutkivat erilaisia eristeitä mittalaitteistolla ja pohtivat sen merkitystä talviretkeilyn ja omat terveyden kannalta.

6. Talviretki lähilaavulle, koulun retkeilypäivän osana

Kohderyhmä:   15 seitsemäsluokkalaista oppilasta

Tavoitteet:  Talviretken suunnitteleminen ja toteuttaminen

Integroitavat aineet: Kotitalous, liikunta, ympäristöoppi

Opettajilla ei ollut yhtään yhteistä tuntia, mikä vaikeutti yhteistyötä. Kouluun retkeilypäivä osoittautui kuitenkin erinomaiseksi tilaisuudeksi toteuttaa yhteisopettajuutta, retkeilyn tiimoilta.

Retken suunnitteluvaiheessa oppilaat jakoivat omia retkeilykokemuksistaan, opettajat kertoivat retkipäivän kulun ja oppilaat jakautuivat ryhmiin. Samalla tutustuttiin Trangian käyttöön ja oppilasryhmät suunnittelivat itselleen menun. Pohdittiin millainen voisi olla sopiva varustus talviretkeilyä varten.

Oppilaiden mukaan Oli helppoa keksiä ruoka, fiilis (5/5) ja he odottivat retkestä hauskaa päivää ystävien kanssa. Heidän mukaansa suunnittelu onnistui hyvin ja ruuan päättäminen kävi helposti. Työnjako tasainen, rasvapalo, ruuan ja leirin pystytys sujui hyvin. Kaikki siivosivat omat osuudet retken lopuksi ja heidän mukaansa retkellä oli mukavaa, hyvä ilmapiiri.

Toinen etäjakso

Oppimista elämysten ja ilmiöiden kautta -opintojakson toisen etäjakson aikana opiskelijat suunnittelivat ruokaryhmittäin retken ruokailut sekä 45min. kestävän OPS.n perusteisiin liittyvän, ilmiöpohjaisuutta ja elämyspedagogiikkaa hyödyntävän opetustuokion. Opetustuokiot käytäisiin läpi kolmannella lähijaksolla.

Kolmas lähijakso

Kolmannen lähijakson tarkoituksena oli tarjota kurssilaisille omakohtainen kokemus elämyspedagogisesta kurssista. Tämä toteutettiin mini OB-kurssina Evon (ja Nuuksion) retkeilyalueella. Kokoonnuimme Evon metsäopistolla. Siellä tutustuimme aluksi turvallisuussuunnitelmiin, jakaannuttiin ryhmiin ja tämän jälkeen ryhmät saivat itsenäisesti suunnitella reitin Erakkomurjulle.

Päästyämme Erakkomurjulle valmistimme lounaan, jonka jälkeen toteutimme ensimmäisen erän opetustuokioita. Aiheina oli tutustumisleikkejä lapsille ja nuorille, sähköoppia erityisryhmille, sekä ensiapurasteja. Päivällisen jälkeen toteutimme toisen osan opetustuokioita. Tuolloin aiheena oli Hortoileminen, eli ruoan laittoa kevään kasveista sekä toiminnallisia suunnistusrasteja. Tämän jälkeen pidimme iltapiirin ja ryhmästämme lähti kotimatkalle kaksi henkilöä.

Toinen päivä oli suunniteltu loppuvaksi kello 13:00, joten päivän aikana emme ehtineet paljoa tekemään. Aamupalan jälkeen teimme aamujumpan ja toteutimme sooloharjoituksen. Tämä kuitenkin herkisti osallistujia siinä määrin, että käytimme verrattain kauan aikaa tehtävän purkamiseen. Purun aikana kuulimme laulua, runoja, kiitimme toisiamme erinomaisesta kurssista ja jätimme tavallaan jäähyväisiä toisillemme. Soolon jälkeen valmistimme lounaan, siivosimme leirin, siirryimme P-paikalle, luovutimme ryhmätarvikkeet ja lähdimme kotiin.

Tiedolliset ja kokemukselliset tavoitteet

Koulutuksen tavoitteet voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin:

  • Elämyspedagogiikan teoreettinen viitekehys (historia, filosofia)
  • Elämyspedagoginen prosessi ja -kurssi sekä niiden suunnitteleminen
  • Omakohtainen kokemus elämyspedagogisesta kurssista (mini OB)

Elämyspedagogiikan hyödyntäminen monialaisena opintokokonaisuutena

Opiskelijat tuottivat ensimmäisellä etäjaksolla erittäin toimivia opetuskokeiluja, joissa he sovelsivat mielestäni luovasti ja innovatiivisesti ilmiöpohjaista, oppilaiden toiminnallisuutta tukevaa sekä kokemuksellista ja elämyksellistä lähestymistapaa. Projektien aikana oppilaat toteuttivat muun muassa yhteisöllistä suunnittelua, pohtineet arjenhallintaan ja ylipäänsä ulkoiluun liittyviä turvallisuustekijöitä ja tutustuneet toiminnallisesti ja kokemuksellisesti toisinaan vaikeiltakin tuntuviin luonnontieteen ilmiöihin.

Aikaresurssit ovat tekijä johon törmäämme soveltavan kasvatustieteen parissa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet vaativat toisaalta opettajalta hieman enemmän suunnittelua sekä muuta työpanosta ja toisaalta voi olla vaikeaa sisällyttää joitain opintokokonaisuuksia tiukkoihin aikaraameihin silloin kun liikumme luokkahuoneen ulkopuolella. Tämä vaatii opettajalta tiettyä improvisaatio- sekä soveltamiskykyä, joka haastaa perinteisen oppimisen.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet – Ilmiöoppimisen äärellä 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet -koulutuksessa keskityttiin nimensä mukaisesti antamaan osallistujille pedagogisia eväitä ja konkreettisia välineitä monialaisten oppimiskokonaisuuksien/ilmiöoppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Lähtökohtana koulutuksessa oli toimivan ja oppilaslähtöisen oppimisprosessin rakentaminen ilmiöoppimisen kokonaisuuksiin.

Koulutus kuului laajempaan Uusi peruskoulun pedagogiikka –koulutushankkeeseen ja se toteutettiin kaksi kertaa vuosien 2017-2018 aikana. Yleisesti koulutus koettiin antoisaksi ja tarpeelliseksi, sillä monet opettajat, koulut ja kunnat pohtivat tällä hetkellä ilmiöoppimisen toteuttamista ja hyviä ja erilaisia käytäntöjä sen toteuttamiseen kaivataan. Koulutus koettiin selkiyttävän itse ilmiöoppimisen käsitettä sekä antavan keinoja oppijalähtöisten ilmiökokonaisuuksien suunnitteluun sekä opettajatasolla että koko koulun ilmiörakenteen suunnittelun tasolla.

Kouluttajana toiminut Petteri Elo tuo esiin tärkeitä havaintojaan koulutuksen sisällöstä ja sen etenemisesta:

Monialaisten opintokokonaisuuksien toteuttaminen koulussa nostattaa monella tunteet pintaan niin hyvässä kuin pahassa. Myös media sekä monet asiantuntijat ja vanhemmat ovat ottaneet kantaa asiaan. Tällä kurssilla lähdimme tutkimaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa tavoitteena mallintaa ja luoda caseja toimivista, tarkoituksenmukaisista ja oppimista laaja-alaisesti tukevista opintokokonaisuuksista. Kouluttajana toin kurssille esimerkkejä omasta opetuksestani sekä ennen kaikkea esimerkkejä toimivista oppimisprosesseista, jotka luovat runkoa ja struktuuria opintokokonaisuuksiin. Yksi suurimmista väärinymmärryksistä monialaisten opintokokonaisuuksien kohdalla on se, että oppilaslähtöisyyden ajatellaan tarkoittavan sitä, että opettaja ei voi “opettaa”, vaan oppilaiden pitää antaa toimia vapaasti oma mielenkiinnon kohde mielessä. Opettaja kyllä opettaa ja mallintaa hiki hatussa, mutta kohteena on erityisesti taidot. Tällöin tarvitaan erityisesti taitoja ohjata oppijoita harjoittelemaan ja oppimaan näitä taitoja. 
Alla otteita erilaisista osallistujien kehittämistä ja kokeiluista ilmiöoppimisen suunnitelmista ja käytännöistä.

Nimet: Heidi Jurkola ja Anna-Mari Pökkönen
Kehittämishaaste: Ilmiöoppimisen tavoite- ja toteutussuunnitelman työstäminen omaan kouluun.

Tavoite ja toiminta: Ilmiöoppimisen suunnitelmallisuuden puuttuminen ylläpitää toiminnan hajanaisuutta. Olemme ryhtyneet rakentamaan kokonaisuutta pedagogisin keskusteluin rehtorin kautta. Toiveena lasten osallistaminen, pitkäjänteisyys, henkilökunnan ymmärryksen lisääminen siitä, mitä ilmiöoppiminen on. Yhteisyys ja yhtenäisyyden vahvistaminen tärkeää sekä jakamisen kulttuuri koko kouluyhteisössä.

Kuntamme opetuksen painopistealue on tänä lukuvuonna luonto. Se tulee olemaan koulussamme ilmiöiden yläkäsite. Laadittava runko toimii opetuksen pohjana seuraavat kolme lukuvuotta vuosittaisin tarkennuksin.

Syksyllä 2018 toteutettiin koulun opettajien kanssa nk. pedagoginen kokous. Tuolloin hahmoteltu linjaa ja käyty läpi uudelleen Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet -kuvausta paikallisesta OPS:sta. Suunnitteltu. yhdessä oppilaiden osallistamisen muotoja luontoteeman pohjalta.

Opettajakunnan toiveita ja yhteisiä suuntaviivoja ilmiöoppimiseen ja sen tavoitteisiin: todellisen maailman kohtaaminen, jotain konkretiaa, oppilaiden näkökulman laajentaminen, lasten osallistaminen, tutkiva oppiminen ja oivaltaminen, myös tylsyyden sietäminen.

Nimi: Laura Saario
Kehittämishaaste: Jopo-ryhmän leivoskokeilu
Kohderyhmä 9 lk. Jopot, ryhmän koko 10 oppilasta
Ilmiölle varattu aikaa 3 x 1,5h

Tutkittava ilmiö on leivonta ja leivontaan liittyvät tekijät. Oppilaat saavat kehitellä parhaan mahdollisen leivonnaisen käyttämättä apuna mitään ohjetta. Tarkoituksena on siis ensin tehdä yksin tai parin kanssa suunnitelma (resepti) mitä lähtee toteuttamaan. Kun reseptin on toteuttanut käytännössä, pitää pohtia mikä meni vikaan, miltä leivos maistuu ja näyttää ja miten ohjetta voisi kehittää. Seuraavaa kokeiluerää varten ohjetta muutetaan jne.

Tavoitteena on että oppilaan luovuus, ongelmanratkaisu, syy-seuraussuhteiden hahmotus ja tiedon tuottaminen kehittyy. Oppilaat pitävät kirjaa reseptin kehittelyn eri vaiheista ja antavat palautetta itselleen leivonnaisesta. Näin kehittyy myös ymmärrys siitä, että palaute kohdistuu tekemiseen ja toimintaan, ei sinuun ihmisenä. Lisäksi kokeilussa opitaan epäonnistumisen ja virheiden sietoa.

Huomiot aloituksesta

-osa oppilaista lamaantuu tällaisissa tehtävissä, missä saisikin koittaa mitä vaan. Eivät tiedä mitä tehdä. “Emmä tiedä mitä mä teen ku en tiedä yhtään mitä johonki muffinsseihin tulee”

-osa oppilaista valitsee helpon reseptin, minkä jo hallitsee. Uuden kokeilu ja itsensä haastaminen vaikeaa, halutaan pysyä tutussa ja turvallisessa.

-oppilaita pitää ohjeistaa siihen, että määrät, raaka-aineet ja tekovaiheet kirjataan tarkasti ylös. Pitää siis korostaa että ohjetta ei voi kehittää, jos et tiedä mikä on lähtötilanne.

-epäonnistumista pelätään ja siitä turhaudutaan

-tasapainottelu liian neuvomisen ja ohjaamisen välillä haastavaa. Neuvojen antaminen johti siihen, että oppilas ei pohtinut itse asioita, vaan totteli annettuja neuvoja.

Huomiot muista jatkokerroista: oppilaiden osaaminen kehittyi muilla seuraavilla kerroilla, ja sen huomasi sekä tuotoksissa että työskentelytavoissa (opeteltiin reseptejä, innostus tekemiseen), onnistumisen huomaaminen omassa tekemisessä, epäonnistumisen sietokyky kasvanut.

 

Nimi: Saija Hietala ja Tiina Jukkala

Aihe ja tavoite: KESTÄVÄ KEHITYS (Yhdessä voimme hyvin, kestävä kehitys, osallistuminen, vaikuttaminen)

3.-4.luokkalaisten teemana on tänä syksynä Unicefin Kestävän kehityksen tavoitteet, jotka pitäisi maailman laajuisesti saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Jokainen oppilas saa valita kaksi teemaa syksyn aikana ja aihetta opiskellaan 2 tuntia viikossa ja kahdeksan viikon ajan yhtä teemaa.

Kiky-lauantaina pidetty opettajille koulutustilaisuus ilmiöoppimisen projektista, jotta kaikille syntyisi käsitys ilmiöoppimisen tavoitteista ja mahdollisuuksista:

https://prezi.com/p9fzjlwmhz3n/monialaiset-oppimiskokonaisuudet/?utm_campaign=share&utm_medium=copy

Eteneminen: Teemat esiteltiin oppilaille ensin omissa luokissa. Video, julisteet.

5 Teemaa

  • Vedenalainen elämä
  • Innovaatiot ja infrastruktuuri
  • Ilmastotekoja
  • Edullinen ja puhdas energia
  • Terveys ja hyvinvointi

5 ryhmää/ 2 opettajaa per ryhmä

Arviointi:

  • Itsearviointi
  • Passi, jota täytetään jokaisella kerralla

Linkkejä, erityisesti YK-liiton sivuille oli kerätty hyvin kattava kokelma erilaisia linkkejä materiaaleista opetuksen tueksi.

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/kestavan-kehityksen-tavoitteet/

https://maailmankoulu.fi/agenda2030/

https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

Tämä oli aloitusvideo:

https://www.youtube.com/watch?v=MqWE6pwwbO0&feature=youtu.be

Jokainen opettaja näytti luokassaan yllä olevan videon ja oppilaat numeroivat kiinnostuksensa mukaisesti tarjolla olevat 5 teemaa listalle.

Toteutuminen: Tärkeää on ollut oppilaiden itsearviointi eli oman työskentelyprosessin ymmärtäminen ja seuraaminen, välineenä mm. seuraava lomake

Ilmiöopiskelua: Terveys ja hyvinvointi

Nimi:

Mitä haluat tutkia? Mikä terveeseen elämään liittyvä ilmiö sinua kiinnostaa?

Ympyröi ajatuskartasta yksi aihe. Ympyröi se. Kirjoita kysymyksiä aiheeseen liittyen. Valitse niistä mielenkiintoisin.

Mitä työskentelytapoja käytät? Miten etsit vastauksia kysymyksiisi?

___________________________________________________________

___________________________________________________________

 

Missä eri paikoissa työskentelet ja mitä niissä teet?

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Millä eri välineillä aiot työskennellä? Tarvitsetko jotakin kotoa?

 

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Miten esittelet opintosi? Minkälainen tuotos? Kirjoita tai piirrä suunnitelmasi.

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Suunnittele aikataulu. Miten etenet?

Kerta 1.Suunnittelu ja työn aloitus

Kerta 2. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 3. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 4.Työskentelyä: ______________________________

Kerta 5. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 6. Työskentelyä: ______________________________

Kerta 7. Työ on valmis! Esittelyä.

Käytätkö omaa aikaa? Kuinka paljon?

___________________________________________________________

___________________________________________________________

___________________________________________________________

___________________________________________________________

Itsearviointi

 

Keksin ilmiön helposti

 

Löysin vastauksia kysymykseeni

 

Keskityin työskentelyyn

 

Sain työni valmiiksi aikataulussa

 

Työskentely oli innostavaa

 

Yhteistyö sujui

 

 

Mitä opin? Kerro kaksi asiaa.

________________________________________________________

___________________________________________________________

Projektin nimi: Karviaistien Pilvikartta – projekti
Tekijä(t): Anton Telih ja Susan Myllyaho

Kehittämishaaste: Tavoitteena oli saada tuotua koulussa opiskeltavat asiat lähemmäksi arkea, sekä saada oppilaat huomaamaan heidän suuren potentiaalin. Toisaalta halusimme saada oppilaat myös omakohtaisesti huomaamaan, että koulussa opitut asiat ovat hyödyksi myös koulun ulkopuolella. Tässä kohtiin oppilaiden omat ideat ja testaukset olivat pääosassa.

Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: Lähtökohtana oli rakentaa syyslukukaudelle ilmiö, jossa oppilaiden vahvuudet nousisivat esille. Toisena merkittävänä tavoitteena oli tuoda koulua lähemmäksi oppilaiden arkea, sekä näyttää että he voivat tuoda kouluun paljon osaamista mutta samalla näyttää, että koulukin voi tuoda heidän arkeen lisää osaamista.

Sovimme myös, että näkyvyyttä tällä ilmiölle luodaan koko koulun yhteisillä musiikkitunneilla. Kerran viikossa jokainen luokka tai luokkaryhmät pääsevät esittämään omia tuotoksia ja omaa tekemistä joita on syntynyt viikon/viikkojen aikana. Tämän huomattiin edistävän erityisesti esimerkiksi oppilaiden osallisuutta, innostuneisuutta ja motivaatiota.

Kokemukset ja arviointia: Arviointi oli eniten keskustelua herättävä aihe varsinkin oppimisportfolioissa. Kyseisen ilmiöprojektin ansiota koulumme otti käyttöön yhteisen portfoliokäytännön. Oppilaat rakentavat omaa portfoliota tästä eteenpäin, joka näkyy mm. vanhemmille ja ennen kaikkea oppilaille itselleen. Oppijoille saatiin näkyväksi erilaisia koulussa opittavia taitoja ja tietoja ja niiden opetussuunnitelmaan linkittymisen ymmärtäminen

Tehtävänannon ja tekemisen apuna käytetty lomake:

Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen:

Tämän tehtävän tekemisessä oppilas kartoittaa ajatuksia omasta oppimisesta, tulevaisuuden haaveistaan ja omista arjen taidoistaan.  Oppilas miettii millaisessa kulttuurissa hän elää nyt ja millaisessa hän haluaisi elää ja miten hän omalla toimintaan vaikuttaa ympäristöön vastuullisena kansalaisena. Näitä ajatuksia kartoitetaan ja pohditaan yhdessä toisten kanssa monipuolisilla työtavoilla ja vahvistetaan omaa ilmaisua sekä monilukutaitoja.

Tämä tehtävän sisällöissä toteutuu kaikki Opetussuunnitelman osa-alueet.

Oppilaiden ajatukset kootaan jokaisen omaan pilvikarttaan, jonka keskelle laitetaan oma kuva. Nämä ajatukset kootaan vielä luokan yhteisiksi ja lopulta kaikki yhteen koulun ruokasalin seinällä olevaan suureen yhteiseen pilvikarttaan.

Alla on pilvikartan sisällön koordinaatit ja apukysymyksiä sekä linkkejä avuksi tiedonhakuun.

Pilvikartta: Aurinko

Omat vahvuudet: Missä olen hyvä? Mikä tekee minut iloiseksi? Mitä toivon itselleni? … Kirjoita itsellesi kirje tulevaisuuteen

OPS 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Mikä minua kiinnostaa? Mitä harrastan? Mitä haluaisin harrastaa?

OPS 6. Työelämä ja yrittäjyys

Mistä unelmoin tulevaisuudessa? Missä haluaisin olla töissä? Mitä haluaisin tehdä työkseni? Millaisen elämän, vapaa-ajan, kodin ym. haluaisin vanhana?

yläkoulu: ammatinvalinta monisteet.

ylä- ja alakoulu: unelma-ammatti moniste

linkit:

Hommat hoituu [Symbol] https://areena.yle.fi/1-3838891

Runoja ja rusinoita [Symbol] https://areena.yle.fi/1-3719259

Elintarvikealalta ammatteja moneen makuun [Symbol] http://www.maistuvaammatti.fi/

OPS 1.

Miten opin parhaiten? Mikä koulussa kiinnostaa? Mitä haluaisin oppia tänä vuonna?

OPS 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Miten huolehdin itsestä? Mitä osaan ja missä aion kehittyä? Ensiaputaidot

Punaisen ristin opetusmateriaalit [Symbol]

www.punainenristi.fi/koulusivut/opetusmateriaalit

OPS 2. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus

Ketkä auttavat minua ympärilläni arjessa?  Mistä saan tietoa maailmasta ja apua? Millä viestin toisille? Mitä viestintävälineitä käytän ja miten (sovellukset, pelit ym.)?

linkit: www.suomi.fi  / https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/01/digitreenit-17-salasanakone-testaa-kuinka-nopeasti-salasana-murretaan

OPS 7. Osallistuva vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Miten voin toimia toisten hyväksi? Miten voin toimia maailman hyväksi?

Miten säästän luontoa ja rahaa? Pohditaan kuluttamista ja säästämistä.

linkki:

Kilpailu – ja kuluttajavirasto [Symbol] https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/

Martat [Symbol] https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/

 

Projektin nimi: Metsä (Eri luokka-asteilla oli valittuna erilaisia teemoja metsään liittyen, mutta kaikilla yhteisenä teemana oli metsä.)

Tekijä(t): Satu Väliaho, Ari Sillanpää

Oppilaitos: Parkanon yhteiskoulu

Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: Yläkoulun vuosiluokat 7-9, kaikki ryhmät

Kehittämishaaste: Mitä haluttiin ratkaista? Mikä oli tavoitteena? Tavoitteena oli luoda neljän koulupäivän mittainen kokonaisuus, jossa metsä tulisi oppilaille tutuksi heidän haluamasta näkökulmasta. Opettajat päättivät teeman (metsä), mutta oppilaat näkökulman, josta halusivat metsää tarkastella koko kokonaisuuden ajan. Tavoitteena oli luoda toiminnallinen kokonaisuus, jonka lähtökohtana on oppilaan oma kiinnostus. Erilaisia teemavaihtoehtoja olivat esim. nämä: Metsän antimet, Metsästys ja  riistanhoito, Ulkoilu ja retkeily, Puun kasvatus

Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: 1. päivänä oppilaat tutustutettiin teemaan ja eri aihevaihtoehtoihin koulun ulkopuolisten alustajien (esim. 4H-yhdistys, vapaa-aikatoimi, metsästysseura) pitämien tietoiskujen avulla. Loppupäivän aikana oppilaat ryhtyivät hakemaan valitsemastaan aiheesta tietoa netistä opettajien antamien ohjeiden mukaisesti (tavoitteena on Slide-esitys ryhmissä). Toisena päivänä osallistutaan metsäaiheiseen kirjoituskilpailuun sekä lähdetään toteuttamaan metsään omaa, ensimmäisenä päivänä aloitettua ryhmätehtävää (Slide-esitys). Ajatuksena on, että ryhmätehtävää toteutetaan myös kolmantena teemapäivänä kokemuksellisesti metsässä kulkien ja oppien. Viimeisenä eli neljäntenä teemapäivänä on vuorossa tehtävän läpikäyntiä. Läpi koko kokonaisuuden oppilaat kirjoittavat oppimisestaan oppimispäiväkirjaa oman oppimisensa tueksi.

Kokemukset ja arviointia: arviointia, sekä mitkä ilmiöoppimisen elementit (joita yhdessä alussa määriteltiin) olivat läsnä vahvasti? Miten haastoit itsesi ilmiöoppimisen näkökulmasta sinulle uudella tavalla? Ensimmäinen päivä sujui odotusten mukaisesti, vaikkakin oppilaille tällainen oppimistapa tuntui aluksi oudolta: osa oppilaista lähti koulusta pois kesken koulupäivän. Ilmiöoppimisen elementeistä toteutuivat tai toteutuvat tulevissa päivissä erityisesti oppilaiden osallisuus, kokemuksellisuus, monipuoliset oppimisympäristöt, vuorovaikutus sekä oppilaiden tarpeet. Opettajan näkökulmasta uutta ja ehkä haasteellistakin oli tiivis yhteistyö toisten opettajien sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa sekä ison oppilasmäärän hallinta (koko luokka-aste oli samassa oppimistilanteessa).

Projektin nimi: Lähiympäristöä tutkimaan
Tekijä(t): Susanna Sirén-Lääperi
Oppilaitos: Itä-Hakkilan koulu, Vantaa
Luokkataso tai kurssi, osallistujaryhmä: 4 lk

Kehittämishaaste: Halusin opettaa oppilaille projektin avulla tutkivaa työtapaa ja lähiympäristön havainnointia.

Osatavoitteita suomenkieli -ja kirjallisuus alueelta: Kysymyslause (kertaus), hakusana, tiedonhankinta, tietoteksti ja uutinen.

Osatavoitteita ympäristöopin alueelta lähiympäristöön liittyen: tutkimuksen tekeminen, alueen rakennettu ympäristö, alueen kasvillisuus, alueen elinkeinot ja alueen liikenne havainnoiden.

Suunnittelun/toteutuksen kuvaus lyhyesti: Suunnittelin 5 oppituntia kestävän tutkivan oppimisen kokonaisuuden, jossa mukailin tutkivan oppimisen mallia. Tunneilla oli tutkimuksen etenemisen lisäksi myös muita yllä mainittuja tavoitteita. Viisi tuntia osoittautui liian lyhyeksi ajaksi kun mukaan tuli yhä enemmän sisältöjä suomen kielestä. Laajensin projektia n. seitsemään tuntiin.

1. tunti En malttanut olla esittelemättä Bloomin taksonomiaa. Teimme lisäksi saman kysymysharjoituksen kuin ensimmäisellä lähiopetuskerralla. Hieman toki mukaellen. Oppilaat hoksasivat yllättävän hyvin mihin Bloomin taksonomian tasoihin kysymyksillä päästiin. Yllätyin positiivisesti!

Kävimme läpi kysymyslauseen kirjoittamisen ja jokainen keksi kymmenen lähiympäristöön liittyvää kysymystä.

2.- 3. tunti: Kysymykset luettiin läpi ryhmissä ja niitä sai kommentoida. Tämän jälkeen jokainen valitsi omista kysymyksistään kolme sellaista, joihin olisi olemassa olevilla resursseilla mahdollista löytää vastaus. Ne esiteltiin minulle. Ohjasin kysymyksenasettelua ja haastoin pohtimaan mahdollisia tutkimusmenetelmiä valituille aiheille.

Lopulta jokainen valitsi kolmesta kysymyksestään yhden tutkimusaiheeksi. Tässä vaiheessa osa joutui muokkaamaan kysymyksiään tai hieman muuttamaan kysymysken asetteluaan. Opettelimme hypoteesin käsitteen ja jokainen kirjoitti hypoteesin omaan kysymykseensä sekä tutkimussuunnitelman.

4.-5. tunti: Nämä tunnit on vasta edessä. Tarkoitus on jalkautua lähiympäristöön tutkimaan oppilaiden valitsemia aiheita ja tutustua kunkin tarkoitukseen sopiviin tutkimusmenetelmiin. Näiden tuntien aikana käsittelemme yhdessä oppisisältönä hakusanan. Ne oppilaat, joiden tutkimukseen on järkevää etsiä tietoa internetistä, saavat työskentelyaikaa luokassa.

-(7.) tunti: Raportointi. Oppilaat kirjoittavat tutkimusraporttinsa ja esittelevät tutkimuksensa ryhmissä. Käsittelemme aiheita tietoteksti ja uutinen. Lyhyen tutkimusraporttinsa lisäksi ja avulla oppilaat kirjoittavat omasta tutkimuskohteestaan ja tutkimuksestaan joko tietotekstin tai uutistekstin. Tämä toteutetaan todennäköisesti tietokoneella kirjoittaen. Oppilaat lukevat valmiit tekstit toisilleen ja keskustelemme prosesseista yhdessä ja mietimme nouseeko aihepiireistä jatkotutkimusten aiheita.

Kokemukset ja arviointia: Toteutus on vasta puolivälissä, mutta koen jo nyt onnistuneeni osallistamaan oppilaita ja tarjoamaan heille heidän lähtökohdistaan ja mielenkiinnon kohteistaan lähtevää oppimista. Työtapa vie paljon aikaa, mutta olen saanut aika mielekkäästi sisällytettyä myös oppiaineiden sisältötavoitteita osaksi projektia. Oppilaat ovat jakaneet osaamistaan ja haastaneet itseään työskentelyssä.

Vaikka rajasinkin kysymystenasettelun lähiympäristön aihepiiriin, otin uuden askeleen siinä, että oppilaat saivat varsin vapaasti valita mitä teemoja he lähiympäristöön liittyen aikovat tutkia/opiskella. Päätin myös mielessäni, että tämän prosessin tavoitteet ovat ensisijaisesti taidoissa. Projekti vei aika paljon aikaa ja se kasvoi edetessään. Se on ehkä hyväkin, sillä tulimme käsitelleeksi juuri sillä hetkellä relevanttea asioita. Hieman takaraivossa kuitenkin painoi se, että muut sisällöt jäivät nyt vähän heikommalle käsittelylle. Tätä pyrin tosin lievittämään siten, että työskentelyyn käytetyt tunnit jakaantuivat useamman viikon ajalle.

Hyvinvointiprojekti 4.lk
Nimet: Päivi Pitkänen ja Anna-Kaarina Mantela Jämsänjoen yhtenäiskoulu
Tavoitteet:
Oppilas oppii, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin.
Oppilas osaa etsiä tietoa eri lähteistä.
Yhteistyö ryhmän kanssa, oman roolin merkitys ryhmässä.

Projektin vaiheet tutkivan oppimisen mallia mukaellen:
Arvioidaan oppilaiden ennakkotietoja käsitekartan avulla.
Haetaan virikkeitä ja tutkitaan mm. oppikirjan hyvinvointijaksoa.
Mietitään, mistä osista ihmisen hyvinvointi koostuu. Kerätään ideoita luokan yhteiseen käsitekarttaan.
Mikä aiheista voisi kiinnostaa henkilökohtaisesti? Mitä haluaisin tutkia lisää? Valitaan tutkimusaihe. Pohditaan kysymyksiä, joihin etsitään vastausta.
Hypoteesin luominen omiin tutkimuskysymyksiin.
Arvioidaan tutkimuskysymysten hypoteeseja ja tarkennetaan sekä muokataan niitä tarvittaessa.

Suunnitellaan, mistä tietoa hankitaan. Etsitään tietoa aiheesta eri tavoin ja eri lähteistä.
Verrataan saatuja tuloksia ja löydettyjä tietoja hypoteeseihin.
Tutkimuksen saattaminen julkaisukuntoon.

Muuta:

Aulaan rakennetaan hyvinvoinnin puu, jonka oksat ovat hyvinvointiin osa-alueita. Oppilaat tuovat puuhun lehtiä, joihin kirjataan tehtyjä tekoja, jotka lisäävät omaa hyvinvointia.

Arviointi:

Oppilas laatii käsitekartan ennakkotiedoistaan projektin alussa ja lopussa. Verrataan käsitekarttoja.

Arvioidaan ryhmätyötaitoja itsearvioinnin avulla.

Omaa arviontia: Enemmän pitäisi kiinnittää huomioita vielä että julkaisut voisivat olla hyvin monimuotoisia.

Julkaisun arviointi

Oppilaat lähtivät miettimään, mitä hyvinvointi tarkoittaa, käsitekartan avulla

1) Koonti ennakkokäsitekartoista

2) Esimerkki oppilasryhmän ennakkokäsitekartastaKoonti oppilaiden alustavista tutkimuskysymyksistä

3) Koonti oppilaiden alustavista tutkimuskysymyksistä

4) Tutkimussuunnitelmapohja

Tavoitteet ja arviointi:

  • Oppia, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin – > käsitekartta
  • Oppia etsimään tietoa erilaisista lähteistä -> lähdeluettelo
  • Toimia yhteistyössä toisten kanssa -> vertaisarviointi ryhmässä
  • Esitellä oma työ toisille – Julkaisu

Opettajan palaute työstä. Arvosana ryhmälle. Oppilaat jyvittävät arvosanan työhön osallistumisen perusteella.

Tutkimuksen aihe: _______________________________________________________________

 

Tutkimuskysymykset: ____________________________________________________________

 

Hypoteesit:  _____________________________________________________________________

Mistä etsin tietoa?

________________________________________________________________________________

Tutkimuksen aikataulu:

 

oppitunti 1:  aloitan tiedonkeruun______________________________________

 

oppitunti 2:  _________________________________________________________________

 

oppitunti 3:  _________________________________________________________________

 

oppitunti 4:  _________________________________________________________________

 

oppitunti 5:  tutkimusraportin tekeminen______________________________________

 

oppitunti 6:  tutkimusraportin tekeminen______________________________________

Miten esittelen työni ryhmälle?

________________________________________________________________________________