Helsingin yliopisto
Perusopetuksen uudistetut opetussuunnitelmaperusteet haastavat myös oppimisen ja osaamisen arviointia, jota on hyvä tarkastella laajemmin, ottamalla huomioon oppilaiden osallisuus ja heidän yhteistyötaitonsa. Opetushallituksen rahoittamassa Uusi peruskoulun pedagogiikka hankkeen uudet arviointikäytännöt-koulutuksessa on tarkasteltu erilaisia arviointikäytänteitä, arvioinnin monia eri tehtäviä ja oppimisprosessin aikaista arviointia osana oppimiskokonaisuutta. Koulutuksen tavoitteena on ollut kehittää erilaisten käytännön esimerkkien pohjalta toimivia arvioinnin käytänteitä.
Koulutuksia järjestettiin kaksi 2017-2018 aikana. Koulutukseen sisältyi kaksi lähipäivää sekä verkon välityksellä toteutettava webinaari. Lisäksi koulutukseen liittyi ennakkotehtävä ja työskentelyä verkkoympäristössä koulutuspäivien välissä. Kouluttajana toimi KT, FL Najat Ouakrim-Soivio, joka on toiminut mm. historian ja yhteiskuntaopin opettajana, rehtorina ja opettajankouluttajana, Opetushallituksessa oppimistulosten arviointiyksikön projektipäällikkönä ja tutkijana Helsingin yliopistossa.
Alla kerätty koulutuksissa syntyneiden keskustelujen yhteenvetoa, osallistujien pohdintoja ja tuotoksia arvioinnin kehittämiseksi
OSALLISTUJIEN OIVALLUKSIA JA POHDINTAA ARVIOINNISTA
Haasteita:
Miten saisin luota itselleni kokonaiskuvan arvioinnista?
Opettajan perustehtävä on opettaa, ohjata ja arvioida. Tämän pitäminen mielessä osoittaa sen, että arviointi ei voi olla päälleliimattuna, vaan se lähtee opettajan oman työn suunnittelusta: opetuksen tavoitteiden pohtimisesta, toteutuksen suunnittelusta ja näiden jälkeen pohdintaa, missä kohtaa arvioidaan ja miten? Täytyy itse pohtia, miten, milloin ja miksi arvioin? On hyvä huomata, että arviointi ei tapahdu menetelmien avulla vaan kokonaisopetuksen suunnittelusta!
Miten saada työyhteisö motivoitumaan pohtimaan arviointia?
Arviointikulttuurin kehittäminen on työyhteisön oma tahtotila, siihen tarvitaan työyhteison halu. Lähtee rakenteista ja toimintatavoista: esim. siitä, että sovitaan arvioinnista keskusteluun käytettävän pari kertaa vuodessa aikaa työyhteisön koulutuksissa ja tapaamisissa. Jos ei ole tahtotilaa, ei riitä, että yksittäinen yksittäinen opettaja tunnistaa tarpeen. Voi miettiä, löytyykö alueelta tahtotilaa (esim. ops-ryhmä), jos omalta koululta tukea ei saa.
Tavoitteet ja niiden arviointi tuntuu epäsuhtaiselta: on paljon tavoitteita ja vähän aikaa (ainakin oppiaineiden tavoitteissa), miten yltää kaikkiin tavoitteisiin?
Tavoitteita opetusuunnitelmassa on monen tasoisia. Usein helpottaa se, että erottaa Opsin yleis-, vuosiluokkaiset-, teema- (kuten monilukutaito) ja oppiaineiden omat tavoitteet. Yleistavoitteita (ihmisenä kasvaminen, kansalaisuus) ei opita lyhyessä ajassa. Nämä ovat muidenkin opettajien vastuulla, jolloin ”pääkohteeksi” voi ottaa oppiainekohtaiset tavoitteet ja niiden tarkastelemisen.
Kun arviointia pohtii, tuntuu että tulee enemmän kysymyksiä kuin oivalluksia
Tästä usein tunnistaa asiantuntijan, kun alkaa tunnistamaan asioita, mitä kaikkea teemaan liittyy ja herää uusia kysymyksiä. Arviointi on monitahoinen asia, johon perehtyessä syntyy uusia kysymyksiöä, jotka vievät ajattelua ja toimintaa taas eteenpäin. Voisi miettiä, olisiko mahdollisuus vertaispariin, jonka kanssa pohtia kysymyksiä työyhteisössä?
Arki on kiireistä, aika loppuu kesken, aina ei ehdi tehdä kaikkia asioita jaksossa.
Yleensä keskustelu kollegoiden kanssa voi auttaa: pohdintaa, mitä olemme ehtineet tehdä, mikä oli erityisen olennaista tavoitteiden toteutumisen kannalta, miten muut kollegat ovat toimineet. Tarvitaan keskustelua, peilaamista ja pohdintaa oman työn ja arvioinnin suhteen; mikä on välttämätöntä, mitä voi jättää poiskin.
Usein sisältöpainotteisen ajattelun sijaan nimenomaan tavoitteiden tarkastelu, purkaminen ja priorisointi voi auttaa kiireen tunnun hallitsemisessa. yhtälailla erilaisten työskentelytaitojen, kuten oppimaan oppimisen ja työskentelytaitojen opettaminen on tärkeää, jolloin sisältöjen merkitys vähentyy emmekä silti karsi tavoitteden toteutumsesta. Usein kiireen tuntu voi myös johtua ajattelutavasta, että oppiminen syntyy opettajan tekemisestä.
Syntyneitä kysymyksiä
Miten laaja-alaisia arvioidaan?
Osana oppiainetta, täytyy luottaa ja uskaltaa uskoa oman oppiaineen tavoitteiden toteutumisen myötä myös laaja-alaisten toteutumiselle. Mitä selkeämmin laaja-alaisen osaamisen tavoitteita on purettu auki itselle ja muille, tulee esiin laaja-alaisen osaamisen toteutuminen.
Voiko sisällöt olla enää tavoitteita?
Hyvin voi, faktat ja käsitteet ovat edelleen tärkeitä. Usein, jos opetuksessa keskitytään pelkästään sisältöihin, usein arviointikin keskittyy sisältöjen toistamiseen
Oivalluksia
-Opsista ei löydy valmista kaavaa arviointiin, Ops kannattaa tuntea kuitenkin hyvin, helpottaa arviointia
-tärkeintä on selventää ja sisäistää itselle, mitä, miksi ja miten arvioidaan, tämän jälkeen vasta tarkempien menetelmien pohtiminen
-tavoitteiden pureskelu ja avaaminen on tärkeää!
-itsearviointi ei ole helppoa aikuisellekaan, oppijaa pitää kuitenkin haastaa ja opettaa itsearviointiin pikkuhiljaa
-jatkuva palaute on suullista puhetta opettajan ja oppija välillä ja usein oppijaa kannustavaa. Arviointi on vuorovaikutusta, johon molemmat voivat vaikuttaa.
-arvioinnin erilaiset tavoitteet määriteltävä itselle, pilkottava itselle, oppilaille sekä huoltajille
-arvioinnin ymmärtäminen kokonaisuutena
-ymmärrys arvioinnin tavoitteista helpotti, ei tarvitakaan arviontiähkyä, olemassaolevan tekeminen näkyväksi,
-on parempi opettaa hyviä toimintataitoja ja työskentelytaitoja, kuin huolehtia yksittäisten sisällöllisten asioiden saavuttamisesta arvioinnissa.
-oppijan minäpystyvyyden kehittäminen arvioinnin avulla on tärkeää; opin tämän, kun teen töitä, saan palautetta etenemisestä, sinnikkyydestä. Tärkeää oppijan tukeminen ja innostuksen huomaaminen
Koulutuksessa pohdittiin millaisia menetelmiä osallistujat käyttävät lähtötason, oppimisen aikaisen ja osaamisen arviointiin:
| Lähtötason arviointi | Oppimisen aikainen arviointi | Osaamisen arviointi | |
| 1-2 lk |
-ajatuskartta -liikuntaleikki -näytä peukulla -”Selitä sana” mitä ei osata selittää? |
-suullinen palaute -testit -kierretään katsomassa toisten töitäà toisilta oppiminen |
-Tietokilpailut ryhmissä -testit -Videoidut ryhmäkeskustelut |
| 3-6 lk |
-Kirjoitustehtävä: kerro itsestäsi -Lähtötasotestit (esim. ma) -Taitoaineet: työskentelyn havainnointi -suullinen tai kirjallinen kysely |
-Opettaja istuu kuuntelemaan eri ryhmien työskentelyä -opettaja auttaa osaamista/harjoittelua vaativia asioita -blogi, johon dokumentoidaan osaamisen kehittymistä -eri tavoin -rastityöskentelyä ryhmissä |
-Kahoot aiheesta -omat tuotokset aiheesta -portfolio tai muu dokumentoidun oppimisprosessin arviointi |
| 7-9 lk |
-Kerro itsestäsi/esittelevä piirros -ryhmäpohdintaaà mitä muistat tästä aiheesta -keskustelut aiheesta -alku/lähtötasotesti -digivälineidien hyödyntäminen, mm. padlet, mentimeter -Opetuskeskustelut
|
-Opettaja/oppilaat tekevät päiväkirjaa edistymisestään blogiin -tehtävien tarkistus -keskustelu -open suullinen palaute -arvioitavat tehtävät läksyn kuulustelu |
-elokuva-analyysi -esseet -kokeet (kirjallinen ja suullinen) -pari/ryhmätyöt, -esitykset -tutkimusraportit, -työselostukset -oppimispäiväkirja -seminaari tai keskustelu |
Koulutuksessa vedettiin hyvin yhteen arvioinnin keskeisiä teemoja ja niistä syntyneitä havaintoja
Mitä arvioin?
Oppimisprosessia (joka voi sisältää lähtötason, oppimisen aikaisen ja lopputason arviointia), tavoitteiden saavuttamista, itseäni ja omaa opetustyötäni.
Miten arvioin?
kannustaen, eteenpäin ohjaten. Menetelmiä mm. arvosanoilla, arviointikeskusteluilla, havainnoilla, suullisesti, itse- ja vertaisarviointi
Milloin arvioit?
Arvioidaan prosessin aikana riittävän aikaisin, jolloin oppijalla mahdollisuus reagoida.
Arvioidaan tarpeeksi vähän kerrallaan, ei uuvuttavan pitkää listaa arvioitavia asioita
Miksi arvioin?
Jotta voi tukea oppimista ja ohjata
Jotta oppija voi hahmottaa omaa osaamistaan
Jotta saan tietoa oppijoiden osaamisesta
Miten oppilas on arvioinnissa mukana?
Oppija aktiivisena toimijana , ei vain kohteena
Omien tavoitteiden asettaminen, itse- ja vertais-arviointi
Miten arviointi on omassa työssä mukana
Selkeyttämässä ja jäsentämässä opetusta ja tavoitteiden saavuttamisessa
Opettajalle palaute omasta työstään
Mitä on monipuolinen arviointi?
Tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia osaamisen näyttämiseen
Realistista ja kannustavaa sekä kehittävää