Viikko 1 – QGis:n alkeet

Geoinformatiikan menetelmät 1 – kurssin ensimmäisellä kurssikerralla päästiin suoraan paikkatiedon ihmeelliseen maailmaan. Kurssikerta sisälsi muun muassa minulle uuden tuttavuuden QGis-ohjelmiston ja paljon uutta konkreettista tietoa paikkatiedosta ja sen esittämisestä.

Kurssikerralla tutustuttiin paikkatieto-ohjelman QGis:n käyttöön. Tavoitteena harjoituksessa oli luoda ensikontakti paikkatiedon perustoimintoihin ja ohjelman toimintalogiikkaan. Vaikka aluksi uusi ohjelma vaati harjoittelua ja tarkempaa perehtymistä, sen perustoimintojen ymmärtäminen tapahtui melko vaivattomasti. Ohjelman käyttöä helpotti aiemmat kokemukset paikkatiedosta, niin teoriassa kuin käytännössä.

Pääroolissa kurssikerralla oli aloittaa kartan valmistaminen (Kuva 1). Ohjeiden avustuksella kartan visualisointi onnistui helposti ja ohjelman käyttö alkoi tuntua jo luontevalta kurssikerran loppua kohti. Erityisesti kartan värien muokkaaminen ja tärkeiden elementtien, kuten mittakaavan ja selitteen lisääminen sujui harjoituksen jälkeen itsenäisesti ongelmitta. Kuitenkin attribuuttitaulukon muokkaaminen ja siihen omien lisäysten tekeminen vaatii vielä harjoitusta ja tukea ohjeista, vaikka teoriassa se tuntuu jo helpolta.

Kuva 1. Kartta Itämeren alueen valtioiden typpipäästöjen osuuksista.

Valmis kartta onnistui visuaalisesti hyvin, vaikka aivan ensimmäinen luonnos siitä vaatikin muutamia muutoksia ennen kuin lopputulos miellytti omaa silmää. Kuitenkin pientä hienosäätöä kartalle olisi voinut vielä tehdä. Typpipäästöosuuksien vaalein väri sekoittuu melko helposti muuhun, luokittelemattomaan aineestoon. Vaikka sävy ero on huomattavissa, se olisi voinut olla vielä esitettyä selkeämpi. Lisäksi luokkarajat ovat epätasaiset ja suurin vaihteluväli on suurimmassa luokassa (12,1 – 33,7), joka toisin esitettynä voisi antaa tarkempaa informaatiota typpipäästöjen tuottajien tarkemmista osuuksista.

Kartan perusteella voidaan havaita, että suurimpia typpipäästöjen tuottajia ovat Puola ja Ruotsi. Puolan suurta osuutta päästöjen tuottajana voidaan selittää usealla eri tekijällä, esimerkiksi maatalouden ympäristöä kuormittava tuotannolla ja suurella väkiluvulla.  Ruotsin suurta osuutta puolestaan mahdollisesti selittää epäonnistunut päästöpolitiikka. Muita huomattavia seikkoja kartalla on esimerkiksi Saksan suhteellisen pieni osuus typpipäästöjen tuottajana. Iina Rusanen mainitsi omassa blogissaan selittäväksi tekijäksi sen, että suurin osa Saksasta sijaitsee Itämeren valuma-alueen ulkopuolella, jolloin typpipäästöt kohdistuvat Itämeren sijasta Atlantin valtamerelle.

Lisäharjoituksena pääsin tekemään koropleettikartan Suomen kunnista (Kuva 2). Tarkemman tarkastelun kohteeksi valikoitui työttömyys ja sen jakautuminen kuntien välillä. Työttömyys selkeästi painottuu Suomen itä- ja pohjoisosiin, joista väestö muuttaa erityisesti Etelä-Suomeen, mutta myös muualle Suomeen eri kasvukeskittymiin. Tämä johtaa työmarkkinoiden pienenemiseen, kun työnantajat siirtyvät väestön mukana paremmille työmarkkina-alueille.

Kuva 2. Työttömyys Suomessa kunnissa 2015.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LÄHTEET

Rusanen, Iina. Geoinformatiikan menetelmät 1, QGIS tutuksi. Luettu 18.1.2019. https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/

One thought on “Viikko 1 – QGis:n alkeet”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *