Viikko 2 – Projektiot

Toisella kurssikerralla päästiin takaisin GIS:n pyörteisiin. Alkuun tutustuttiin datan tietolähteisiin ja kerrattiin QGis:n perusteita. Perusteet muistuivat viime kerrasta nopeasti ja päästiinkin ripeästi tunnin aiheeseen; tutkimaan pinta-alojen muutoksia eri projektioissa.

Projektioiden pinta-alaeroja ja pituuseroja tutkittiin QGIS:n mittaustyökalulla ja tulokset kirjasin exceltaulukkoon, josta vertailua oli helppo suorittaa. Pinta-alan mittauskohteeksi valikoitui Suomineidon päälaki, mikä paljasti merkittäviä eroavaisuuksia eri projektioiden välillä. Niin kuin pinta-aloja havainnollistavasta diagrammista (Taulukko 1.) voidaan huomata, Mercatorin projektiossa valitun alueen pinta-ala on suurin ja puolestaan ETRS-TM35FIN projektiossa pinta-ala on pienin. Nestori Grönholm mainitsi omassa blogissaan hyvin, että Mercatorin projektio vääristää erityisesti Pohjois-Lapissa pinta-alaa moninkertaisesti verrattuna ETRS89/TM35FIN-projektioon, jota käytetään yleisesti Suomessa. Vaikka pinta-alojen erot eri projektioissa on jopa itsestään selvää, niiden suurusluokka konkretisoitui vasta nyt tehtävän myötä.

Taulukko 1. Projektioiden pinta-alaerot mitattuna Pohjois-Suomesta.

Seuraavaksi jatkettiin tarkastelemalla Mercatorin projektion pinta-alavääristymää verrattuna Lambertin projektioon. Tuoloksena visualisoitiin koropleettikartta (Kuva 1.), josta selkeästi käy ilmi se, että pohjoisessa pinta-alavääristymä on merkittävästi suurempi. Vaikka pinta-alavääristymä on prosentuaalisesti suurin Pohjois-Suomessa, Etelä-Suomen pinta-alavääristymä on myös todella suuri.

Kuva 1. Mercatorin projektion pinta-ala verrattuna Lambertin projektioon

Mercatorin projektion jälkeen tarkoituksena oli valita toinen projektio ja tehdä samanlainen visualisointi pinta-alavääristymästä. Kartan tekeminen sujui melkein mutkattomasti ennen kuin QGis päätti kaatua useaan otteeseen… Kuitenkin sain viimeinkin luotua Eckert I projektiosta koropleettikartan (Kuva 2.) ja sen visualisointi sujui kuin tanssi, sillä QGis:n kaatumisen seurauksesta kartan teon vaiheet tulivat erittäin tutuiksi.

Eckert I projektion pinta-alan vääristymä kasvaa samalla lailla kuin Mercatorin projektiossakin. Kuitenkin prosentuaalinen ero verrattuna Mercatorin projektioon paljon pienempi. Niin kuin Iida Lehtonen mainitsi omassa blogissaan, Mercatorin projektion pinta-alat ovat yli 700 prosenttia suurempia verrattuna Lambertin projektioon. Kun taas Eckertin projektion suurimmat erot ovat omassa kartassani vain noin 40 prosentin paikkeilla.

Kuva 2. Eckert I projektion pinta-ala verrattuna Lambertin projektioon.

LÄHTEET:

Grönholm, Nestori. Nestori eksyksissä gis-maailmassa, Luku 2. QGIS tuo ikuinen mysteeri. Luettu 29.1.2019. https://blogs.helsinki.fi/nestorig/

Lehtonen, Iida. Geoinformatiikan menetelmät- kurssiblogi, Blogi 2 – QGIS ja karttaprojektiot. Luettu 29.1.2019. https://blogs.helsinki.fi/lida/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *