Viikko 3 – Tietokannasta tietotulvaan

Kolmas kurssikerta sisälsi minulle paljon uutta asiaa ja esimerkki tehtävän kanssa edettiin vauhdilla. Vaikka haastetta ja monimutkaisia vaiheita kurssikerralla riitti, uskon, että kurssikerrasta on jäänyt ainakin (toivottavasti) pieni muistijälki.

Kurssikerralla tutkimuksen kohteeksi oli valikoitunut Afrikka ja tietyt ominaisuudet siitä, joita pääsimme pyörittelemään tutussa QGis-ohjelmassa. Tehtävän lomassa tutustuimme erilaisiin toimintoihin, kuten datan liittämistä tietokantaan Excelistä sekä tiedon siirtämistä tietokannasta toiseen. Lisäksi ryhmittelimme kohteita. Se meni minulta osittain ohi, kun QGis päätti, että itsensä sammuttaminen on hyvä idea… Onneksi pääsin nopeasti takaisin mukaan.

Afrikan mantereen kartan rinnalle tarkastelun kohteiksi tuotiin timanttikaivokset, öljykentät ja konfliktit. Tietokantojen ominaisuustietojen ja muun tilastotiedon, kuten internetin käyttäjämäärien, konfliktien ajankohdan sekä timanttilöydösten tarkastelu voi paljastaa ilmiöiden yhteyksiä. Niin kuin Saaga Laapotti omassa blogissaan mainitsee, ominaisuustietoja voidaan hyödyntää monella tavalla, esimerkiksi voidaan tarkastella korrelaatiota eri muuttujien välillä. Korrelaatiota voidaan tarkastella esimerkiksi konfliktien ajankohdan sekä timanttikaivosten löytämisvuoden kanssa. Myös mielenkiintoista tietoa voisi löytää vertaamalla öljykenttien tuottavuusluokittelun ja internetin käyttäjämäärien perusteella, joka voisi antaa osviittaa kuinka paljon öljynporaus vaikuttaa alueen yleiseen kehitykseen.

Seuraavaksi agendana oli tehdä oppimamme perusteella kartta Suomen valuma-alueen tulvaherkkyydestä. Alkuun tehtävä tuntui vaikealta, mutta ohjeiden ja kaverin avulla kartta saatiin kokoon.  Kuitenkin toiminnot kartan taustalla ovat minulle vielä hankalia ja kertaus olisi tarpeen, jotta niiden käyttäminen olisi jatkossa sujuvaa.

Suomen valuma-alueiden kartalla (Kuva 1.) on esitetty tulvaindeksi sekä järvisyysprosentti palkkeina. Kartalta voi nopeasti havaita, että alueilla, joissa järvisyysprosentti on suuri niin tulvaindeksi on matala. Tämä johtunee siitä, että alueilla, joissa järviä on paljon, vesi pääsee varastoitumaan niihin. Puolestaan tulvariskialueilla varastoituminen on vähäistä ja veden virtaama ei ole yhtä suurta maastonmuodoiltaan tasaisilla alueilla. Niin kuin Kirsi Ylinen omassa blogitekstissään hyvin sanoo “Kun siis yhdistetään lumien sulamisvedet ja tasainen maasto, on kasassa täydelliset ainekset tulvimiseen.” Vaikka Suomessa tulvaindeksi on merkittävä tietyillä alueilla, tulvien vaikutusta yhteiskuntaan vähentää erityisesti järvien määrä ja hyvä tulvariskien hallinta (Suomen ympäristökeskus – Suomen tulvariskein ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa, 20.12.2018.)

Kartan tuottamisen jälkeen päästiinkin minulle mielekkääseen ja helppoon työvaiheeseen, eli kartan visuaalisen ilmeen rakentamiseen. Visuaalisesti kartan ilme on mielestäni onnistunut, lukuun ottamatta kartan otsikon kirjoitusvirhettä. Toinen lievästi häiritsevä tekijä kartalla on järvisyysprosenttia edustavien palkkien väri, joka on melko samanlainen kuin tulvaindeksin suurinta luokkaa kuvaava väri. Kartalla tämä värien samanlaisuus ei minua häiritse, mutta legendassa vähän.

Kuva 1. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti.

LÄHTEET:

Laapotti, Saaga. Saagan saaga, Kovaa hermojen koettelua. Luettu 30.1.2019. https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/

Suomen Ympäristökeskus – Suomen tulvariskien ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. 20.12.2018. Luettu 31.1.2019. https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_tulvariskien_ennakoidaan_kasvavan(48862)

Ylinen, Kirsi. It’s not so simple, Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa. Luettu 31.1.2019. https://blogs.helsinki.fi/yxkirsi/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *