Viikko 5 – Ongelman ratkaisua

Viidennellä kerralla tavoitteena oli soveltaa opittuja asioita itsenäisten tehtävien parissa. Uutena toimintona kuitenkin mukana oli bufferointi, jonka käytön perusteet oli mutkaton oppia ja sen soveltaminen käytännössä helppoa. Vaikka itsenäiset tehtävät kuulostivat aluksi uhkaavilta, niiden tekeminen oli itseasiassa todella innostavaa.

QGis:n käyttäminen ja soveltaminen onnistuu jo melko hyvin, vaikka suuri osa sen toiminnoista ovat vielä tuntemattomia. Tärkeimpänä perustana ohjelman käytössä on mielestäni sen perustoimintojen ymmärtäminen, kuten vektori- ja rasteriaineistojen tai csv-tiedostojen tuominen ohjelmaan. Lisäksi toiminnoilla pystytään rajaamaan aineistoa tiettyjä arvoja vastaavaksi, esimerkiksi kohteiden valinnalla ja ominaisuustietojen laskutoimituksien avulla (muun muassa Spatial Query). Niiden sujuva käyttäminen on helpottanut aineistojen käsittelyssä.

Tunnin itsenäistehtävien aineisto koostui muun muassa lentokentistä ja niiden melualueista, juna-asemien ja väestön sijainnista. Aineistojen tarkastelussa hyödynnettiin bufferointia, jonka tarkoituksena on muodostaa tietyn pisteen, alueen tai viivan ympärille vyöhyke. Puskurivyöhykettä pystytäänkin hyödyntämään monipuolisesti. Esimerkiksi asemien läheisyyteen osuvaa väestömäärää voidaan tarkastella hyödyntämällä bufferointia, mikä oli osana tunnin itsenäistehtäviä (Taulukko 1.). Puskurivyöhykkeitä voidaan hyödyntää monessa muussakin, kuten ruokakauppojen optimaalisessa sijoittamisessa saavutettavuuden perusteella tai niin kuin Sini blogissaan mainitsi, bussipysäkkien sijoittamisessa haluamalleen paikalle.

Taulukko 1. Väestön sijoittuminen taajamiin ja asemien läheisyyteen Vantaan alueella.

Kolmannessa tehtävässä yhdistimme voimat Lotan kanssa, sillä selittämättömistä syistä Lotan QGis ei suostunut toimimaan halutulla tavalla. Aiheeksi valikoitui kerrostalojen putkiremontti-indeksin tarkastelu (Kuva 1.). Kartalla on esitetty ruutujen muodossa alueet, joissa sijaitsee 1965 – 1970 vuosina rakennettuja kerrostaloja. Vilma mainitsi blogissaan, että kyseisinä vuosina Helsingissä rakennettiin paljon lähiöitä, kuten Mellunmäki ja Jakomäki.

Kartan visualisointi onnistui melko hyvin ja tummat sävyt parantavat ruutujen erottuvuutta taustastaan. Päädyimme tekemään ruudukon tiedon esittämisessä, vaikka alueittan tehty kartta olisi antanut myös hyvän kuvan putkiremonttikohteista. Kuitenkin ruudukko mahdollistaa sijainnin tarkemman tarkastelun (ruutukoko 500 x 500 m), vaikka visuaalisesti aluekartta saattaisi olla miellyttävämpi lukea.

Loppujen lopuksi kurssikerrasta jäi hyvä fiilis! Tuntuu jo siltä, että kyllä jotain on jäänyt päähän QGis:n toiminnoista ja tavoitteista niiden takana.

Kuva 1. Kerrostalojen putkiremontti-indeksi pääkaupunkiseudulla.

LÄHTEET:

Ahtinen, Sini-Maaria. Sinin gis-blogi, Kurssikerta 5 – Ongelman ratkaisua. Luettu 19.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/ahtisini/

Kaukavuori, Vilma. Vilman gis-pohdiskelua, Talojen suuret ikäluokat lähestyvät putkiremontti-ikää. Luettu 21.2.2019. https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/

Lehtola, Lotta. Lelotta’s blog. https://blogs.helsinki.fi/lelotta/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *