Kuukausi: tammikuu 2019

Toisella kurssikerralla käytimme vektoritietokantoja vuoden 2015 sekä 2017 kuntatiedoista. Harjoittelimme alkuun aluerajaustyökalun käyttöä, jolla voi osoittimella valita yksittäisiä kohteita, rajata suuria alueita, suodattaa attribuuttitaulukon tietojen perusteella aluerajausta sekä poistaa vahingossa valittuja alueita käyttäen Cntrl tai Shift – painiketta. Tämän kertainen projektio on muodossa ETRS85/ETRS-TM35FIN, joka on pystysuuntainen Mercator mikä puolestaan leikkaa pallon pintaa.

Tutkailimme myös QGIS:n mittaustyökaluja, joilla voi mitata etäisyyksiä ja jonka avulla tämän lisäksi pystyy katselemaan miten eri projektiot esittävät Suomen alueen. Lisäksi taulukoimme exceliin etäisyyksiä ja niiden vääristymiä eri projektioilla esitettynä, kuten Kirsi blogimerkinnässään You can do it esittääkin.

Taulukko 1. Suomi-neidolle piirtämäni hatun pinta-ala vaihtelee eri projektioilla, taulukossa on vertailun vuoksi kokoero prosentteina ja neliökilometreinä ETRS89/ETRS-TM35-projektioon. Projektio vääristää myös etäisyyksiä.

Seuraavaksi loimme oman attribuutti-sarakkeen, johon aloimme laskemaan kuntien pinta-aloja vektoriaineiston pohjalta. Saimme täten pohja-aineiston Selvisi myös, että vaikka aineistoa pystyy katselemaan muiden projektioiden pohjalta, täytyy joka tapauksessa tallentaa kartta uudessa muodossa vektoriin sidotun projektion takia mikäli haluaa tallentaa tiedon uuden projektion pohjalta.

 

 

 

Ensimmäisenä varsinaisena harjoituksena laskimme pinta-alat kahden eri projektion pohjalta, jotka olivat Mercator-projektio sekä oikeapintainen Lambertin projektio (Kuva 1). 

Määritimme tämän avulla pinta-alamuuttujien vääristymät, joka havainnoillisti hyvin miten paljon vaikutusta väärällä projektiolla sekä koordinaattijärjestelmällä voi olla. Lisäharjoituksena vertasimme Natura-alueiden pinta-alan eroja eri projektioilla esitettynä (Kuva 2).

 

 

Lähteet:

• Ylinen, K. (2019) Katsottu 28.1.2019. IT´S NOT SO SIMPLE

Just another Geoinformatiikan menetelmät -blog

Maanantaina 14.1.2019 aloitimme harjoittelemaan QGis-ohjelman käyttöä sekä kävimme läpi paikkatiedon rakennetta kertauksena.  Ohjelma sen sijaan  oli minulle täysin uusi, joten käyttö oli siinä mielessä haastavaa. Lähdimme tekemään harjoitusta ohjeistetusti Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästö-datan pohjalta.

Vektoriaineiston projektiota vaihdettiin muotoon Lambert Equal Earth, niin että se on suhteessa oikeassa kulmassa suuremman, koko Euroopan alueen mukaisesti alkuperäisestä, mikä määrittyi Suomen karttakoordinaattijärjestelmän perusteella.  Muutimme kerrosten ulkoasun katselu-ystävällisemmiksi. Laskimme Field calculatorilla  valtiokohtaiset typpipäästöt ja visualisoimme kartan sen mukaiseksi. Yksityiskohdat saatiin paikoilleen, kuten legenda ja tarvittava mittakaava.

Ongelmia ilmeni itselläni skaalatessa karttaa kokonaiseen pohjaan, mikä jäikin turhan isoksi suhteessa kokonaisuuteen niin, että kaistaleita merkittävistä valtioista jäi kuvan ulkopuolelle. Pohjoisnuoleni jäi hieman keskeneräiseksi ja mittakaavanikin häviää huonostivalittuun visualisointiväritykseen. Läpikäymämme ominaisuudet jäivät toistaiseksi vielä vähän hämärän peittoon, mutta omalla kohdallani käyttö varmasti vakiintuu useampien harjoitusten myötä.

Lisäksi kohtasin ongelmia tietokoneen hidastellessa ja kaatuillessa ajoittain kuten Ida-Kaisakin totesi blogissaan:

Jos ohjelma oli vähänkin hidas ja jos siinä ei saanut heti tehtyä jotain osaa kartasta niin /tehtävästä jäi heti jälkeen ja minä ainakin tipuin kärryiltä.

Ajatuksena oli viimeistellä kartta kotona, mutten vielä ennättänyt löytämään käyttämäämme QGIS-ohjelmaa vaan latasin sen sijaan vahingossa uudemman päivityksen, jolla kartan kaikki osat eivät suostuneet aukeamaan.

Tein vielä lisätehtäväharjoituksen asutustiheyksistä kunnat_2005-tilastotietojen pohjalta, josta kuva alla.

Lähteet:

• Svensson, I-K (2019) Ensimmäinen kurssikerta geoinformatiikan menetelmät 1, QGIS:in opettelu
  • <https://blogs.helsinki.fi/isvensso/>

 

• Tilastokeskus. Tilastoteemakartat. Luettu 24.1.2019 https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=9&subject_id=3&page_type=sisalto