2. kurssikerta sekä artikkelitehtävä

Artikkeli 1 – reaktiopaperi

Anna Leonowiczin artikkelissa ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” käsitellään kahden muuttujien koropleettikarttoja sekä niiden sopivuutta tiedon esittämiseen. Leonowicz toteaa, että kahden muuttujan käyttö koropleettikartassa on erittäin hyödyllistä maantieteellisen tiedon kannalta. Leonowicz kehottaakin kartografeja käyttämään kyseistä esittämistapaa useammin. Niitä tehdessä tulee kuitenkin kiinnittää paljon huomiota luokkien määrään sekä yleiseen graafiseen ilmeeseen, jotta kartta on helposti luettavissa.

Kahden muuttujan esittäminen on hyödyllistä monella eri tavalla, sillä muuttujien välinen korrelaatio tulee ilmi selkeästi. On kuitenkin varmistettava, ettei kartasta tule informaation suuren määrän vuoksi vaikeasti luettava. Yhden muuttujan karttoihin verrattuna tällaisilla kartografisilla esityksillä on mahdollista esittää monipuolisempia teemoja.

Artikkelissa oli melko paljon tuttuja kartografisia käsitteitä, ja se oli melko selkeä. Kuitenkin maantieteeseen perehtymättömälle henkilölle artikkeli on luultavasti vaikealukuinen. Erityisesti Leonowiczin karttalegenda on erittäin informatiivinen, mutta aluksi ehkä hieman hämmentävä. Legenda on toteutettu kaksiuloitteisena koordinaatistoina, joissa on nähtävissä kaikki luokkavaihtoehdot ja muuttujilla on omat akselinsa. Legenda selittää selkeästi väreillä, minkälaista asutusta alueella on (maaseutuasutus sinisellä, nuoren väestön asutus punaisella ja kaupunkialueet keltaisella). Jos alue on merkitty vaalealla värillä, siellä on paljon nuoria asukkaita ja asutus keskittyy kaupunkeihin. Tumma väri puolestaan viittaa vanhaan väestöön ja maaseutuasutukseen. Leonowiczin kartan avulla voi siis lukea alaikäisen väestön sekä maaseudulla asuvien välistä suhdetta ja tehdä sen avulla päätelmiä asutuksen sijoittumisesta.

Leonowiczin laatiman kartan ja legendan kaltaisen esityksen tekeminen lienee MapInfolla vaikeaa ainakin minun nykytiedoillani ohjelmasta. Kartografiset toteutukset riippuvat siis pitkälti käytettävissä olevista ohjelmistoista ja niiden ominaisuuksista. Kartografin täytyy soveltaa tilanteeseen sopivalla tavalla esitystapoja eikä alkuperäinen visio välttämättä toteudu olosuhteiden vuoksi.

 

2. Kurssikerta

Toisen kurssikerran aiheena oli erityyppiset teemakartat ja aineiston eri visualisointitavat. Tavoitteena on oppia tuntemaan muun muassa kahden teeman teemakartat (kaksi päällekkäistä erityyppistä teemaa sekä päällekkäiset koropleettikartat). Kurssikerran aluksi Arttu esitteli PowerPointilla erilaisia teemakarttoja. Tutuksi tulivat esimerkiksi erilaiset diagrammikartat sekä tiheyskartat. Kiinnostavaa oli myös huomata, että käsittelemme tällä kurssilla myös 3D-karttoja. Sinänsä alkuesittelyssä ei tullut ilmi uusia konsepteja, mutta aamu oli hyvä aloittaa hieman tutummilla asioilla.

Seuraavaksi siirryttiin tutustuttiin MapInfon avulla esiteltyihin karttatyyppeihin. Karttojen tekeminen sujui samalla kaavalla kuin viime kurssikerralla eli vaihe vaiheelta. MapInfo tuli yhä tutummaksi ja homma sujui melko hyvin. Tosin ohjelma kaatui kesken kaiken, mutta onneksi kyseessä ei ollut mikään täysin omin voimin tehty palautettava tuotos. Ympyrädiagrammi- ja pylväskartan tekeminen oli melko selkeää, sillä niissä ei ollut kovinkaan paljon säädettäviä asioita. Seuraavaksi tutustuttiin moniin erilaisiin karttatyyppeihin, muun muassa graduated- ja gridkarttoihin, joihin kuului enemmän vaiheita, jotka eivät olleet entuudesta yhtä tuttuja. Gridkarttojen kautta voi tehdä MapInfolla myös 3D-kartan, mikä saattaa olla jatkossa melko hyödyllistä. Toisaalta tietokoneeni tehot eivät tunnu riittävän niiden tekemiseen (käsittelyssä meni paljon aikaa).

Yli puolet kurssikerrasta meni juurikin karttatyyppien esittelemiseen. Lopuksi tehtävänä oli tehdä kartta, jossa on kaksi teemaa päällekkäin. Kartta oli loppujen lopuksi melko helppo toteuttaa, mutta teemojen keksimiseen meni melko paljon aikaa, sillä niiden piti olla sopivasti yhteydessä toisiinsa, jotta niistä saisi järkevän esityksen aikaan. Valitsin tarkasteltavaksi alueeksi Pirkanmaan ja teemoiksi maakunnan kuntien työttömyysasteet sekä elinkeinojakauman. Käytin pohjana koropleettikarttaa työttömyysasteesta. Luokittelin datan viiteen eri luokkaan luonnollisilla luokkaväleillä, mikä oli mielestäni tilanteeseen sopiva ratkaisu. Väriteemaksi valitsin sinisen eri sävyt (jos kunta on tummansinisellä värillä merkitty, työttömyysaste on korkea). Värivalinta on mielestäni tähän tilanteeseen hyvin sopiva, sillä erot näkyvät hyvin ja alueelliset erot korostuvat selkeästi. Toiseksi teemaksi valitsin elinkeinojakauman eri kunnissa, jotka on merkitty ympyrädiagrammeilla karttaan. Kyseessä on siis ympyrädiagrammikartta (Kuva 1.).

Kuva 1. Pirkanmaan työttömyys ja elinkeinorakenne

 

Valitsin nämä teemat, sillä halusin tarkastella, paljon eroa on eri elinkeinoilla ja niiden yhteydellä työttömyyteen. Halusin nähdä esimerkiksi aiheuttaako kuntien alueella tietyn elinkeinon puuttuminen erityisesti työttömyyttä. Suurta korrelaatiota ei ole kuitenkaan huomattavissa, mikä tuli itselleni hieman yllätyksenä. Kiintoisaa on kuitenkin huomata, että tietyissä alhaisen työttömyyden kunnissa alkutuotannon osuus on muihin kuntiin verrattuna melko suuri. Esimerkiksi Punkalaitumen kunnassa alkutuotannon osuus on merkittävä, mutta työttömyys on melko vähäistä. Toisaalta esimerkiksi Urjalassa työttömyysaste on huomattavan suuri alkutuotannon edustuksesta huolimatta (tosin osuus ei ole läheskään yhtä suuri kuin Punkalaitumella). Tietysti alkutuotannon osuus on Suomen kaltaisessa maassa melko pieni, ja esimerkiksi Tampereen läheisyydessä sitä ei ole lähes ollenkaan. Voidaan siis todeta, että maaseudulla maatalous työllistää yhä ihmisiä. Erot huomaisi paremmin suurempaa aluetta tarkastellessa (esimerkiksi vertaamalla eri maakuntia keskenään). Palveluiden osuus rakenteesta on myös lähes yhtä suuri kunnissa kauttaaltaan, joten siihen ei tunnu työttömyydellä olevan suurtakaan vaikutusta. Kaupunkiseudut erottuvat kuitenkin selvästi palveluiden osuuden suhteen muista alueista.

Suurta korrelaatiota ei löydy, joten voin todeta, että Pirkanmaalla mikään tietty erityispiirre elinkeinorakenteessa ei vaikuta ratkaisevasti työttömyyteen. Työttömyyteen syyt ovat usein monimutkaisia ja niitä on monia. Vilja Jokinen törmäsi samankaltaiseen asiaan tarkastellessaan alkoholin myynnin ja rattijuopumusten suhteita Pirkanmaalla. (Jokinen, 2017). Tutkittujen aineistojen korrelaatio oli oletettua pienempi, koska syitä rattijuopumusten määrään on monia ja kiinnijääminen vaihtelee alueittain.

Lähteet

Leonowicz, Anna (2006). ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” <http://vddb.library.lt/fedora/get/LT-eLABa-0001:J.04~2006~ISSN_1392-1096.V_42.N_1.PG_33-37/DS.002.1.01.ARTIC> Luettu 26.1.2016

Jokinen, Vilja (2017). Kurssikerta 2: Erilaisia teemakarttatyyppejä ja alkoholin myynnin ja rattijuopumusten suhde kartalla. <https://blogs.helsinki.fi/jokinenv/> Luettu 26.1.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *