Kategoriat
Uncategorized

Olemmeko QGIS:n kanssa jo kavereita?

Moikkamoi taas!

Toinen kurssikerta ja perehtyminen karttojen maailmaan jatkuu. Aloitimme tutustumaan projektioihin ja kuinka projektioiden valinta vaikuttaa karttojen lopputulokseen. Itseasiassa projektion valinta vaikuttaa moneen asiaan. Teimme tunnilla pienen testin, kuinka pinta- alojen käy, jos vaihdamme projektioita keskenään, pinta- ala piirroksen pysyessä koko ajan samana. Lopputulos näkyy taulukossa 1. 

Esimerkiksi Tasavälinen lieriöprojektio, Plate Carree, kohdalla pinta- ala on huimat 10 677 km², kun taas ortografisen, The world from space- projektion kohdalla pinta- ala jää 2 150 km². Mitä tehtävä opetti? Ainakin sen, että aion jatkossa kiinnittää huomiota enemmän projektion valintaan, muutoksilla voi nimittäin olla suuria vaikutuksia lopputuloksiin.

Seuraavaksi vertailtiin eri projektioiden vaikutusta Suomen kartalla. Ideana oli laskea ensin ETRS89-extended / LAEA- pinta- aloja Suomen kartassa ja verrata laskettuja pinta-aloja muiden projektioiden pinta- aloihin ja tuottaa siitä kartta. Kuvassa 1 näkyy, kuinka vääristymiskerroin kasvaa kohti Pohjois- Suomea.

Kuva 1. Eroavaisuudet ETRS89-TM35FIN- ja Winkel World- projektioin välillä.                                                                                                                                                        Kuvassa 2 näkyy vääristymiskertoimet eri tavalla: Vääristymiskerroin kasvaa kaakosta kohti luodetta. Kumminkin erot luokkien välillä ovat pienempiä kuin kuvassa 1 eli pinta- ala erot ovat vähäisempiä.
Kuva 2. Eroavaisuudet ETRS89-35TMFIN- ja The world from space- Projektion välillä.

Alku oli vaikea, niin kuin minulla yleensäkin, mutta kun ymmärsin tehtävän idean ja toteutustavan, sujui loppu itsestään. Tehtävän sisältö oli itsessään helppo: Laske pinta- aloja ja vertaile niitä. Mutta kun homma pitää tehdä QGIS:n avulla ja tuottaa lopputuloksista karttoja, joudun näkemään sen  eteen vaivaa. Mutta loppujen lopuksi, olen ylpeä itsestäni ja lopputuloksista! Lisäksi tuntuu, että opin uutta ja pystyn näitä oppeja hyödyntämään jatko taistelussa QGIS:ä vastaan.

Joten vastaus otsikon kysymykseen, olemmeko sujut ja kavereita QGIS:n kanssa? Ehkäpä pikkuhiljaa suhdettamme voisi kutsua kaverilliseksi. Ystävyyteen on kumminkin vielä matkaa.

 

Lähteet:

Tasavälinen lieriöprojektio – Wikipedia

Ortografinen projektio (kartografia) – Wikipedia

Kategoriat
Uncategorized

Ensimmäinen harkka 18.1.

Moikkamoi maailma!

Kuva 1. Koropleettikartta tyypipäästöistä Itämeren rannikkovaltioilla.

Joululomasta on selvitty, yliopistolle palattu ja  heti heitetään syvimpään päähän, nimittäin QGIS:n kanssa toimimiseen. En ole tekniikkanero ja jopa Word- ohjelman käyttäminen tuottaa välillä vaikeuksia. QGIS:siä käytettiin viimeksi syksyllä 2022 ja silloin se aiheutti harmaita hiuksia: Toimintoja on monia ja pitää tietää mitä tekee, jotta saadaan haluama lopputulos. Onneksi ensimmäinen tehtävä tehtiin yhdessä eikä itse tarvinnut yrittää tehdä kaikkea.

Lopputulos näkyy kuvassa 1. Olen tyytyväinen tuottamaani kuvaan, vaikka helposti siihen ei päästy: Onnistuin nimittäin välillä poistamaan kokonaan värit kuvasta ja tallentamaan ensiksi valmiin työn  väärään muotoon. Ennekuin asiaa tajusin, olin jo poistunut QGIS:stä eli eikun uudestaan!

Vaikka olen tyytyväinen lopputulokseen, aina on parantamisen varaa: Janamittakaava ei kunnolla erotu oikeasta alakulmasta ja legenda voisi olla huolitellumpi sekä selkeämpi. Kumminkin kartan tarkoitus tulee selväksi: Kartasta näkyy typpipäästöt valtioittain ja värit ovat selkeitä. Paitsi valitut punaisen ja vihreän sävyt tuottaisivat kartanluku vaikeuksia punavihersokeille.

Vaikka harjoitus tuotti enemmän päänvaivaa kuin olin ajatellut, oli se opettavainen: Opin parhaiten tekemällä sekä toistamalla. Omien virheiden myötä sainkin toistoa, kun ”pääsin” karttaa tekemään muutaman kerran uudestaan ja uudestaan.

Seuraavaksi työn alle tuli uusi kartta, jonka tuottamiseen oli erilaisia vaikeustasoja, joista valitsin helpoimman. Onneksi valitsin, koska jopa sen kanssa meni kauan aikaa: QGIS on vielä  liian hämmentävä. Valitsin aineistosta tarkasteluun ruotsinkielisten osuuden Suomen kunnissa, kuten myös Lindegren Anni, blogitekstissään ”QGIS- ohjelmiston harjoittelua kotona”.

Kuva 2. Ruotsinkielisten osuus Suomen kunnissa 2015

Valmiissa lopputuotoksessa huomaan heti yhden virheen: Legendan otsikko on huonosti muotoiltu: Legendassa tulisi lukea Ruotsinkielisten osuus Suomen kunnissa 2015. Yleisesti ottaen olen tyytyväinen kartan ulkonäköön ja sieltä löytyy tärkeimmät: Pohjoisnuoli, legenda ja mittakaava.

Jouduin hieman pohtimaan, mihin luokkiin jaan havainnot, jotta ne näyttäisivät kartalla hyvälle ja olen tyytyväinen lopputulokseen: Ruotsinkielisten osuus jakautuu tasaisemmin ympäri Suomea, eikä keskitetysti esimerkiksi länsi- rannikolle. Kumminkin, tulee kartanlukijan kiinnittää huomiota viimeiseen luokkaan, jossa jako 1,2- 92,4%. Kunta voi kuulua kartalla viimeiseen luokkaan, oli ruotsinkielisiä kunnassa 2% tai 90% ja molemmat näyttäytyvät kartassa tummansinisinä.

Kartan avulla voidaan huomata, että suurimmat ruotsinkielisten keskittymät sijaitsevat Länsi- ja Etelä-Suomessa. Länsi- Suomeen sijoittuu muun muassa Vaasa, jossa ruotsia puhuu äidinkielenään 23 prosenttia. Etelä- Suomen keskittymät voisi selittää suurella väestömäärällä. Karttaa katsoessa, minua hieman yllättää Lapin osuus ruotsinkielisten määrässä, mutta se selittyy nopeasti: Pohjois- Suomi on rajanaapurina Ruotsin ja Norjan kanssa, joka luultavasti selittää luvut.

Katsotaan, jos olisivat QGIS:n opit jääneet päähän näiden harjoitusten myötä. Mutta se nähdään vasta seuraavissa harjoituksissa!

Se on moimoi!

Lähteet

Kategoriat
Uncategorized

Hello world!

Welcome to Blogipalvelut. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!