Kuten otsikko kertoo, vielä ollaan elossa ja uusia karttoja syntyy toisensa perään. Tämän viikon aiheina oli teksti- muotoisen aineiston tuominen QGIS:n ja sen käyttäminen.
Aamu kylläkin alkoi pienellä happihyppelyllä, kun menimme maastoon kuvaamaan sekä tallentamaan aineistoa. Tehtävänä oli arvioida Kumpulan lähi- alueen turvallisuutta. Mielestäni tehtävä oli loppujen lopuksi mielenkiintoinen, kun kokosimme päälle 70 havaintoa kartaksi ja interpoloimme havainnot.
Varsinainen tehtävä blogia ajatellen oli kumminkin hazardit: Maanjäristykset, tulivuoret sekä meteoriitit.
Aloitin tehtävän kevyesti sekä helposti vain tarkastelemalla vuosien 1900- 2012 maanjäristyksiä, joiden magnitudi on ollut 5.0- 7.9 välillä. Lopputulos kuvassa 1.
Tuotettuani ensimmäisen kartan, mieleeni tuli, että miksi en voisi tarkastella erisuuruisia maanjäristyksiä samalla kartalla? Lataisin vain tiedot yksitellen ja liittäisin ne osaksi maailmankarttaani (Kuva 2).
Kuvassa 2 näkyy mielestäni hyvin, kuinka maanjäristykset mukailevat litosfäärilaattojen rajoja (Kuva 3). Heikoimmat maanjäristykset, 5.5-7.0 magnitudia, sijoittuvat pitkälti erkenimissaumoihin.
Sen sijaan magnitudiltaan suuremmat, 7.1- 8.1 > maanjäristykset, keskittyvät laattojen subduktio- eli alityöntövyöhykkeille. Jos kuvan keskipisteenä olisi Tyyni valtameri, näkyisi selkeämmin, kuinka suuremmat maanjäristykset muodostavat U- vyöhykkeen eli Tyynenmeren tulirenkaan. Tällä vyöhykkeellä tapahtuu 90% maailman maanjäristyksistä. (Wikipedia- Tyynenmeren tulirengas.)
Mutta pelkät maanjäristykset eivät riittäneet, vaan halusin tarkasteluun tuoda lisäksi tulivuoria. Tulivuoria on erilaisia ja ne syntyvät eri tavoin ja niitä voikin olla erkenemis- ja alityöntövyöhykkeillä että esimerkiksi Kuumissa pisteissä. Haluan nähdä, sijoittuuko aineistoni näihin paikkoihin.
Sanoisin kuvan 4 perusteella, että tulivuorten sijainnit keskittyvät myös laattojen rajakohtiin, joskin eivät yhtä selkeästi kuin maanjäristykset, lukuun ottamatta Tyynen valtameren U- vyöhykettä.
Kuva 5. Maanjäristyksiä & tulivuoria maapallolla.Kuvassa 5 näkyy sekä tulivuoret, että maanjäristyksiä magnitudiltaan 5.5- 8.0 >. Halusin tuoda molemmat tiedot yhteen ja samaan kuvaa, koska silloin niitä on helpompi tarkastella kuin erikseen kahdesta kuvasta. Pitkälti tulivuorten ja maanjäristyksien esiintymisalueet täsmäävät, ainoastaan huomioni kiinnittää se, että maanjäristyksiä esiintyy tulivuoria enemmän erkenemisvyöhykkeillä sekä muun muassa Himalajalla. Mutta maanjäristykset ovat yleisiä ja niitä voi esiintyä laattojen keskiosissakin, jopa Suomessa. En tämän kerran aineistoissa halunnut tarkastella pieniä maanjäristyksiä juuri niiden yleisyyden vuoksi: Kartat olisivat tulleet muuten täyteen.
Vielä lopuksi halusin tehdä meteoriittien putoamispaikoista aineiston, jos ei ihan huvin vuoksi, niin harjoituksen takia (Kuva 6).
Kuva 6. Maapallolle pudonneet meteoriitit vuodesta 1 399 eteenpäin.
Jotta kurssikerta ei olisi ollut aivan liian helppo, sain vääntää jonkun aikaa, että sain aineiston muokattua QGIS:lle kelpaavaan muotoon. Taistelun seurauksena, olin aivan liian väsynyt, jotta olisin jaksanut muokata aineistoa paremmaksi ja selkeämmäksi esimerkiksi Pudonneiden meteoriittien massojen mukaan, kuten Susanne teki omassa blogissaan.
Yleisesti ottaen, olen kumminkin tyytyväinen omiin tuotoksiin: Ne ovat mielestäni selkeitä sekä ne havainnollistavat hasardien sijainnit hyvin.
Enää ensi viikko ja kurssi on loppu. Mihin tämä aika oikein menee? No, karttojen tekoon tietenkin. Nähdään vielä ensi viikolla!
Lähteet
Kuva 3 (Viitattu 27.2.23). Miksi Suomen kallioperässä voidaan nähdä litosfäärilaattojen rajoilla muodostuneita rakenteita? – Geologia.fi
Wikipedia- Tyynenmeren tulirengas. (Luettu 27.2.23). Tyynenmeren tulirengas – Wikipedia
Rautamo Susanne. MAA- 202 blogi. Teksti: Ylös, ulos ja kenttätöihin. https://blogs.helsinki.fi/rautamos/ (Luettu 28.2.23)