Tietokantaliitoksista tulvariskiin

Kolmannella kurssikerralla siirryttiin astetta monimutkaisempiin karttaharjoituksiin, joissa toistuvia teemoja olivat ulkoisen tiedon liittäminen tietokantaan muista ohjelmista ja tietokantojen yhdistäminen toisiinsa. Ensimmäisenä harjoituksena työstimme Afrikkaan liittyviä tietokantoja. Valtiorajat sisältävä kartta-aineisto ei vielä sellaisenaan soveltunut tehokkaaseen käyttöön, sillä kokonaisten valtioiden sijaan aineiston jokainen polygoni oli oma objektinsa. Objektit saatiin yhdistettyä toisiinsa näppärästi QGIS:n Merge- ja Dissolve-komennoilla. Aineiston siivoamisen jälkeen ohjelmaan tuotiin ulkoista Excelissä tuotettua tietoa CSV-muodossa, jotka liitettiin ensimmäiseen tietokantaan Join-toiminolla. Harjoituksen tarkoituksena ei ollut tuottaa valmista karttaa vaan pääsääntoisesti harjoitella tietokantojen hallintaa: aineiston valmistelua, ulkoisen aineiston tuomista QGIS:iin ja tietokantaliitosten tekemistä.

Lopullinen tietokanta sisältää erilaista tietoa Afrikan konflikteista, timanttikaivoksista, öljykentistä ja internetin käyttäjistä eri vuosina. Eri muuttujia ja niiden alueellista jakautumista voidaan käyttää lähtöaineistona monelle erilaiselle analyysille. Internetin käyttöaste on potentiaalinen kehityksen mittari, sillä internetin saatavuus suurelle väestölle kertoo paljon yhteiskunnan toimivuudesta. Eri vuosien internetin käyttöasteista voidaan laskea muutosprosentti, jolloin nähdään eri valtioiden internetin käytön muutosnopeus. Timanttikaivosten ja öljykenttien sijaintia voidaan puolestaan verrata konfliktialueisiin nähden ja etsiä näiden muuttujien välistä korrelaatiota. Toisaalta valtiotason paikkatietoaineistot eivät välttämättä ole mielekkäitä konfliktien tutkimiseen. Vilma Kaukavuori tiivistää idean blogitekstissään Siellä konflikti missä timanttikaivos. Sattumaako? -Enpä usko (2019) seuraavasti:

”… Afrikan konfliktit ovat hyvin paikallisia, ja niitä tulisi tarkastella ennemminkin tarkan paikkatiedon kautta, kuin perinteisillä valtiotason tiedostoilla. Konflikteihin vaikuttavat usein paikalliset tekijät, kuten luonnonvarat ja etninen sirpaleisuus.” 

Tietokannan informaatiolla voidaan tarkastella myös esimerkiksi konfliktien ja väkiluvun välistä suhdetta – useiden tutkimusten mukaan väkiluvultaan suurissa valtioissa tapahtuu keskimäärin enemmän konflikteja (Herge & Raleigh 2006). Tietoa timanttikaivosten löytövuosista voidaan puolestaan hyödyntää tutkittaessa niiden paikallisia työllistävää vaikutusta, jos käyttöön saadaan työllisyyttä kuvaavia tietokantoja. Emilia Ihalainen esittää blogitekstissään Tietokannasta tietotulvaan (2019) lisäksi mielenkiintoisen tutkimusesimerkin öljykenttien tuottavuusluokittelun ja internetin käyttäjämäärän välisestä suhteesta.

Afrikka-aineistolla harjoittelun jälkeen siirryimme toiseen teemaan. Tarkoitus oli luoda Suomen valuma-alueiden tulvaherkyyttä ja muita ominaisuuksia kuvaava teemakartta itsenäisesti kirjallisten ohjeiden avulla. Itsenäinen työskentely osoittautui haasteelliseksi verrattuna tarkkojen suullisten ohjeiden noudattamiseen, mutta kärsivällisyyden, sinnikkyyden ja tiimityön avulla kaikki halutut elementit löysivät paikkansa kartalta. Kurssikerran itsenäinen työskentely oli erittäin oleellista ja hyödyllistä –  kartan laatiminen ilman apua valmisti meitä väistämättömään tulevaisuuden tilanteeseen, jolloin emme ole enää Artun hellässä huomassa, vaan meidän on pärjättävä yksin. Kirjallisten ohjeiden seuraaminen sopi minulle työskentelytapana  itse asiassa oikein hyvin, minkä lisäksi opin etsimään QGIS:n käyttöön liittyvää tietoa myös kurssimateriaalin ulkopuolelta.

Teemakartan työstämisessä oli oleellista soveltaa juuri opittuja tapoja yhdistää tietokantoja toisiinsa, jotta eri lähteistä tuotujen tietokantojen avulla voitiin tehdä erilasia laskutoimituksia. Laadittu teemakartta (kuva 1) koostuu kahdesta pääkomponentista: tulvaindeksistä ja diagrammina esitetystä järvisyysprosentista. Tulvaindeksiä varten yhdistettiin toisiinsa kaksi tietokantaa, jotka sisälsivät tiedon valuma-alueiden keskiyli- ja keskialivirtaamasta. Näistä saatiin laskemalla tulvaindeksi, joka visualisoitiin klassisella alueluokituskartalla. Valuma-alueiden järvisyysprosentti esitettiin puolestaan histogrammina, joita varten tuotiin ulkoinen tietokanta Excel-taulukosta CSV-muodossa. Tietokannasta luotiin histogrammit ohjelman automaattisella Diagrams-toiminnolla. Legendan kasaaminen QGIS:ssä osoittautui haastavaksi, sillä histogrammien kuvaamia arvoja ei saanut lainkaan näkymään selitteessä. Pelastavaksi enkeliksi osoittautui jo ennestään tuttu CorelDraw, jonka avulla legendan viimeistely sujui hetkessä.

Kuva 1. Koropleettikartta Suomen vesistöalueiden tulvaindeksistä ja järvisyysprosentista.

Valmiista koropleettikartasta voidaan päätellä kiinnostavia asioita Suomen eri vesistöalueiden ominaisuuksista. Järvisyysprosenttia tarkastellessa huomataan selkeitä kaavoja Suomen vesistörakenteessa: Järvi-Suomi on nimensä mukaisestikin maan järvisintä aluetta, kun taas rannikot ja Pohjois-Suomi ovat pääsääntöisesti vähäjärvisempiä. Tulvaindeksin perusteella maan tulvaherkimpinä alueina korostuvat erityisesti rannikkoalueet lännessä ja etelässä. Vesistöalueen tulvaherkkyydellä ja järvisyysprosentilla voidaan siis havaita yhteys: runsasjärvisillä alueilla on pääsääntöisesti matala tulvaindeksi. Ilmiötä selittää se, että järvet tasaavat jokien virtaamia tehokkaasti ja ehkäisevät joen virtaaman äkillistä nousua. Rannikkoalueet ja eritysesti Pohjanmaa ovat alavia ja runsasjokisia alueita, joita luonnehtivat etenkin kevättulvat lumien sulamisen yhteydessä. Sulava jää saattaa muodostaa kapeisiin jokiuomiin juuttuvia jääpatoja, jotka estävät joen virtaaman ja aiheuttavat sen tulvimisen (Ymparisto.fi 2013).

Lähteet

Herge, H. & Raleigh, C. (2006). Population size, concentration, and civil war. A disaggregated analysis. Centre for the Study of Civil War, PRIO, Oslo. <https://www.prio.org/Global/upload/CSCW/Data/populationsizewarwg3meeting.pdf>

Ihalainen, Emilia (2019). Tietokannasta tietotulvaan. <https://blogs.helsinki.fi/ihem/>, luettu 2.2.2019.

Kaukavuori, Vilma (2019). Siellä konflikti missä timanttikaivos. Sattumaako? -Enpä usko. <https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/>, luettu 2.2.2019.

Ymparisto.fi (2013). Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. <https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvasanasto>, luettu 2.2.2019.

Yksi vastaus artikkeliin “Tietokantaliitoksista tulvariskiin”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *