Kielten kauneutta

Viimeisellä kurssikerralla saimme täysin vapaat kädet luoda karttaesityksiä haluamastamme aiheesta. Vapauden mukana tuli suuri vastuu etsiä aineistoa omin avuin internetistä ja saattaa se muotoon, jossa sitä voidaan hyödyntää QGIS:ssä. Internet on täynnä mielenkiintoista ilmaista dataa, mistä johtuen aiheen rajaaminen osoittautui todella vaikeaksi. ”Tätä runsautta voi pitää niin rikkautena kuin riesana, sillä työnmäärä kymmenkertaistuu, kun on niin paljon mistä valita”, kuvailee Ilona Tuovinen osuvasti blogitekstissään Viikko 7 – THE END, matkamme päättyy Vantaalaisen joukkoliikenteen pysäkeille (2019).

Suoritettuani jonkinlaista aiheenrajausta päätin tehdä Ranskaa kuvaavia karttaesityksiä, sillä maa on minulle hyvin tuttu ja lähellä sydäntä. Yritin löytää maanlaajuista dataa jaoteltuna departementeihin (départements), joita on Ranskassa vajaa sata kappaletta. Dataa löytyi mukavasti esimerkiksi data.gouvr.fr- ja insee.fr -sivustoilta, mutta haluamallani aluejaolla tietoa ei löytynyt juuri lainkaan. Loputtomalta tuntuneen etsinnän jälkeen totesin Ranskan voittaneen tämän erän ja siirryin tarkastelemaan Ranskan pikkuista itänaapuria Sveitsiä.

Sveitsi on demografialtaan hyvin kiinnostava valtio, sillä kyseisessä kahdeksan miljoonan asukkaan alppimaassa puhutaan peräti neljää virallista kieltä (kuva 1). Noin kaksi kolmasosaa Sveitsin väestöstä puhuu äidinkielenään saksaa, viidennes ranskaa, vajaa kymmenys italiaa sekä vaivaiset 0,5 prosenttia retoromaania (Bundesamt für Statistik 2017). Romaanisiin kieliin kuuluva retoromaani, jolla on vähemmän natiivipuhujia kuin monella maan maahanmuuttajakielistä, on pysynyt virallisena kielenä historiallisista ja kulttuurisista syistä. Retoromaaninkielisiä uutisia pääset kuuntelemaan esimerkiksi täältä (Radiotelevisiun Svizra Rumantscha RTR).

Kuva 1. Sveitsissä puhutaan neljää virallista kieltä. Lähde: https://www.ethz.ch/en/the-eth-zurich/working-teaching-and-research/welcome-center/language.html

Totesin, että Sveitsin kielitilanne saattaisi näyttää kartalla hyvinkin mielenkiintoiselta. Sveitsi jakautuu 26 kantoniin, jotka jakautuvat edelleen noin 150 osa-alueeseen (Bezirk/district). Ajattelin näiden osa-alueiden olevan hyvä luokittelu valitsemalleni aineistolle. Dataa löytyi melko vaivattomasti Sveitsin kansallisesta opendata.swiss-portaalista, jossa on sama käyttöalusta kuin Suomen Tilastokeskuksen StatFin-portaalissa. Sveitsin eri kielten sekamelska heijastui myös sen dataportaaliin, jossa saksankielistä kuvaustekstiä saattoi seurata ranskankielinen taulukko ja toisinpäin. Ilmiö herätti minussa turhautumisen sijaan lähinnä huvittuneisuutta, ja sain maan eri osa-alueiden kielijakaumat ladattua Exceliin melko vaivattomasti.

Ongelmia ilmeni siinä vaiheessa, kun siirsin CSV-muotoisen datani QGIS:iin. Opendata.swiss-sivustolta lataamassani Sveitsin pohjakartassa sekä kielijakaumaa kuvaamaani aineistoon merkityt osa-alueet eivät nimittäin täysin vastanneet toisiaan. Tietokannat olivat aivan eri vuosikymmeniltä, joten vanhemmassa tietokannassa oli alueita, jotka oli sittemmin yhdistetty muihin alueisiin tai hävitetty kokonaan. Kaksikieliset alueet oli toisessa tietokannassa merkitty molemmilla kielillä ja toisessa vain yhdellä, minkä lisäksi erikoismerkit, kuten â, é, è ja ü sekä ranskan kielen artikkelit aiheuttivat minulle harmaita hiuksia. Aineiston siistimisurakka tuntui täysin mahdottomalta, ja kaikkeni annettua en saanut kartallani näkymään kuin vain puolet tietokannan alueista.

Syvä huokaus.

Suunnitelma B oli siis hylättävä ja siirryttävä kolmanteen. Työskentelyn lomassa olin kuitenkin huomannut Sveitsin kantonijaon toimivan tietokantojen välillä varsin sujuvasti, ja tyydyin toteuttamaan suunnitelmani tällä karkeammalla aluejaolla. Päätin keskittyä kartoissani ainoastaan saksan ja ranskan kielialueisiin, sillä italian ja retoromaanin puhujat keskittyvät hyvin pienille alueilleen Ticinon ja Graubündenin kantoneihin maan eteläosassa. Kuvien 2 ja 3 kartat kuvaavat saksan- ja ranskankielisen väestön osuutta kantonien kokonaisväestöstä. 

Kuva 2. Saksankielisen väestön osuus Sveitsin kantionien kokonaisväestöstä. Lähde: opendata.swiss
Kuva 3. Ranskankielisen väestön osuus Sveitsin kantonien kokonaisväestöstä. Lähde: opendata.swiss

Kartoissa nähdään selkeä jako saksankielisen idän ja ranskankielisen lännen välillä. Voimakkaasti saksankielisissä kantoneissa jopa yli 90 % väestöstä on saksankielistä, ja sama ilmiö on havaittavissa ranskankielisessä lännessä. On siis silkkaa harhaluuloa, että tämän alppimaan kaikki asukkaat puhuvat maan jokaista virallista kieltä – suuri osa Sveitsin kantoneista on yksikielisiä, ja niiden asukkaista suuri osa puhuu äidinkielenään vain kantonin virallista kieltä. Tiettyjen kantonienkin sisällä esiintyy kielten jakautumista: esimerkiksi kaksikieliset kantonit Fribourg ja Valais saksan- ja ranskankielisten alueiden rajalla ovat voimakkaasti jakautuneita eri kielten puhujien suhteen. Näiden alueiden läpi kulkee kuvitteellinen raja, josta käytetään huumorimielessä termiä Röstigraben. Termi viittaa ranskan- ja saksankielisten alueiden erilaiseen ruokakulttuuriin, ja ”röstirajan” ylittäminen tarkoittaa myös kielen vaihtumista toiseen. Rösti (kuva 4) on erityisesti saksankielisen alueen herkkua.

Kuva 4. Röstiä eli sveitsiläistä perunaherkkua. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, jos keitetyt perunat alkavat kyllästyttää! Lähde: https://www.kodinkuvalehti.fi/reseptit/kasvis-lisukkeet-muuta/rosti-bernois

Vaikka kielten jakautuminen omille alueilleen näyttää kartalla hyvin ehdottomalta, suuri kielellinen monimuotoisuus näin pienellä alueella saa pakostakin aikaan kielten osittaisen sekoittumisen ja ainutlatuisten kieliyhdistelmien syntymisen. Monilla alueilla saksankieliset sveitsiläiset kiittävät toisiaan autuaasti ranskalaisittain merci, ja toisaalla hyvästejä heitellään huudahtamalla ciao! italiankielisiä mukaillen. Näennäisesti yhtenäisten kielialueidenkin sisällä esiintyy valtavaa monimuotoisuutta: esimerkiksi sveitsinsaksa on hyvin kiehtova kieli, tai oikeastaan kieliryhmä, jossa on hankala havaita johdonmukaisuutta tai yhtenäisyyttä eri alueiden välillä. Jokaisella kantonilla on oma versionsa kielestä, ja eri kantonien murteista vitsaileminen on sveitsiläisten suosikkiajanvietteitä. Tämä kurkussa korisevien ch-äänteiden luonnehtima kieli on nimestään huolimatta natiiville saksalaisellekin tavallisesti käsittämätöntä hölinää.  

Kielellisen monimuotoisuutensa lisäksi Sveitsi on tunnettu poikkeavan kansainvälisestä väestörakenteestaan: noin 25 % Sveitsin asukkaista on ulkomaalaisia (SWI swissinfo.ch 2017). Kuvan 5 kartta kuvaa Sveitsissä asuvien ulkomaalaisten osuutta maan kokonaisväestöstä.

Kuva 5. Ulkomaalaisen väestön osuus Sveitsin kantonien kokonaisväestöstä. Lähde: opendata.swiss

Kantonijako on aivan liian karkea kuvaamaan maan ulkomaalaisen väestön määrää, mutta kartasta on mahdollista havaita joitakin suurpiirteisiä trendejä. Sveitsin keskiosissa asuu verrattain vähän ulkomaalaista väestöä maan länsi- ja koillisosiin nähden. Erityisen kansainvälisenä kantonina erottuu Geneve, joka tunnetaan globaalina diplomatian keskuksena. Muun muassa moni Yhdistyneiden Kansakuntien alajärjestö, Punainen Risti sekä hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN toimivat Genevessä ja tuovat alueelle valtavasti kansainvälistä työvoimaa. Eurooppalaiset muodostavat yli 80 % Sveitsin ulkomaalaisesta väestöstä, ja tästä määrästä suurimman osan muodostavat Saksan, Italian, Portugalin ja Italian kansalaiset (SWI swissinfo.ch 2017). Erityisesti Sveitsin naapurivaltioiden väestön on suhteellisen helppo integroitua sveitsiläiseen yhteiskuntaan, sillä he voivat valita itselleen asuinalueen, jossa puhutaan heidän omaa äidinkieltään. 

Kielten ja kulttuurien monimuotoisuus ovat minulle maailman suurimpia rikkauksia. Sveitsi on malliesimerkki maailmalle siitä, miten eri kieliryhmät ja kansalaisuudet voivat elää sulassa sovussa keskenään samojen rajojen sisällä. Vaikka maan sisällä esiintyy jakautuneisuutta ja erimielisyyksiä eri kieliryhmien välillä, sveitsiläiset ovat ylpeitä neljästä kansalliskielestään ja näiden ainutlaatuisista alueellisista variaatioista.

Lähteet

Defining the 25% foreign population in Switzerland (2017). SWI swissinfo.ch. <https://www.swissinfo.ch/eng/migration-series-part-1-_who-are-the-25-foreign-population-in-switzerland/42412156>

Population résidante au domicile économique selon la région, la nationalité (catégorie) et la langue principale (2000). Opendata.swiss. <https://www.bfs.admin.ch/asset/fr/px-x-4002000000_121>

Sprachen (2017). Bundesamt für Statistik. <https://www.bfs.admin.ch/bfs/de/home/statistiken/bevoelkerung/sprachen-religionen/sprachen.html>

Tuovinen, Ilona (2019). Viikko 7 – THE END, matkamme päättyy Vantaalaisen joukkoliikenteen pysäkeille. <https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/>, luettu 6.3.2019.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *