Kurssikerta 3

Hei,  

Tämän viikon harjoituksessa keskityttiin esimerkiksi ulkoisen tiedon liittämiseen QGIS-ohjelmassa, tietokantojen yhdistämiseen sekä tuttuun tapaan teemakarttojen tekoon. Tunnilla tehdyssä harjoituksessa tehtiin kartta öljyesiintymistä, timanttikaivoksista ja konflikteista Afrikassa (kuva 1). Kartasta voidaan huomata, että konflikteja on melko lailla ympäri Afrikkaa, mutta ne keskittyvät erityisesti Keski-Afrikkaan. Timanttikaivoksia on erityisesti Keski- ja Etelä-Afrikassa, öljyesiintymiä puolestaan Pohjois-Afrikassa.  Voidaan päätellä, että sekä timanttikaivokset että öljyesiintymät aiheuttavat mahdollisesti konflikteja.  

 

Tietokantaan on tallennettu tietoa myös muista muuttujista, kuten internetin käyttäjistä vuosittain ja konfliktien tapahtumavuosista. Voisi esimerkiksi siis tutkia sitä, vaikuttaako internetin käyttäjien määrä konfliktien määrään positiivisesti tai negatiivisesti.  

Kuva 1. Öljyesiintymät, timanttikaivokset ja konfliktit Afrikassa vuoteen 2012 mennessä. 

 

Kotona tehtävä harjoitus oli tällä viikolla tulvaindeksikartta (kuva 2). Koin sen tekemisen melko haastavana, sillä edelleenkään mikään GQIS:n käyttöön liittyvä ei ole minulle intuitiivista. Sain kuitenkin ainakin jonkinlaisen kartan aikaiseksi, joten olen tyytyväinen. Mielestäni kartta on melko selkeä, sillä luokkajako on yksinkertainen ja ulkoasu yhtenäinen. Poistin aineistossa olleet joet ja järvet näkyvistä, sillä mielestäni ne tekivät kartasta hyvin sekavan ja liian täyden.  

 

Väritetyt alueet esittävät valuma-alueita ja niiden suuruuksia. Pylväät puolestaan kertovat alueen järvisyysprosentin suuruuden. Näiden kahden esittäminen samalla kartalla käy järkeen, sillä esimerkiksi ympäristö.fi -sivustolla sanotaan: “Järvisyysprosentti tarkoittaa valuma-alueella sijaitsevien järvien pinta-alan suhdetta (%) valuma-alueen pinta-alaan.” Kartasta huomataan, että mitä tummemman sininen alue on, sitä matalampi sen järvisyysprosenttia kuvaava pylväs on. Järvet tasoittavat esimerkiksi jokien tulvia, sillä ne pystyvät varastoimaan ylimääräistä vettä. Tulvaindeksi on erityisen suuri rannikkoalueilla, erityisesti Pohjanmaalla. Tyyne Turunen kirjoittaa blogissaan osuvasti: “Pohjanmaan maasto on laakeaa ja rannikolla sateet runsaampia. Tulvia aiheutuu erityisesti keväisin lumien sulaessa ja jäiden muodostaessa patoja, jolloin vesi nousee nopeasti.” Myös Lapin tulvaindeksi on selitettävissä suuren lumimäärän sulamisella.  

Kuva 2. Tulvaindeksi ja järvisyysprosentti. 

 

Lähteet: 

Ympäristö.fi -sivuston tulvasanasto: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/tulviin_varautuminen/tulvasanasto (luettu 8.2.2023) 

Turunen, Tyyne: Ttyyne’s blog “3. Harjoituskerta 1.2.2023” (https://blogs.helsinki.fi/ttyyne/2023/02/01/3-harjoituskerta-1-2-2023/ ) (luettu 8.2.2023)