Month: March 2023

Kurssin viimeisen viikon tehtävään oli kolme vaihtoehtoa. Valitsin ensimmäisen vaihtoehdon, jossa tehdään kartta itse valitsemasta aiheesta (kuva 1). Valitsin aluejaokseni postinumeroalueet pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä. Luokittelin postinumeroalueet asuntojen keski-pinta-alojen mukaan. Aineistona minulla oli tässä vaiheessa Tilastokeskuksen Paavo-tietokannan tilastot postinumeroalueittain ja sen rakennukset ja asuminen –alaotsikon tilasto Asuntojen keskipinta-ala vuodelta 2021. Siirsin tiedot QGIS-palveluun WFS-rajapinnan avulla.  

 

Tämän jälkeen huomasin, että pienet asunnot vaikuttavat seuraavan junaraiteita. Päätin siis yrittää laittaa karttaani tiedon alueen rautateistä. Pienen googlettelun jälkeen löysin Väyläviraston WMS-rajapintatietokannan ja sitä kautta liitin rautatiet kartalle. Lopuksi lisäsin vielä legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen. Olisin halunnut lisätä legendaan rautateiden merkin, mutta jostain syystä se ei toiminut.  

 

Mielestäni on kiinnostavaa huomata, kuinka vahvasti rautatiet vaikuttavat asuntojen kokoihin ja oletettavasti myös hintoihin. Eteläisessä Helsingissä näkyy myös metron vaikutus itä-länsisuunnassa. Asemien ympärille kehittyy asutuskeskuksia, kuten esimerkiksi Pasilassa ja Tikkurilassa. Asuntojen pienet koot ratojen varsilla jatkuvat myös esimerkiksi Keravan suuntaan. 

 

Viimeiselle kurssikerralle en valitettavasti päässyt bussilakon takia, joten kartan tekeminen oli toisinaan hieman turhauttavaa. Huomaan kuitenkin kehittyneeni paljon tämän kurssin aikana, sillä en olisi kurssin alussa voinut mitenkään uskoa pystyväni tekemään karttaa täysin itsenäisesti. Voin siis täysin yhtyä Saini Lankisen kokemuksiin siitä, että alussa kartan teko hieman takkusi, mutta lopussa tuntui jo paljon helpommalta. Nämä tunteet liittyvät itselläni sekä tämän viikon karttaan että koko kurssiin. Kiitos opettavaisesta kurssista!

 

Kuva 1. Junaradat ja asuntojen keskipinta-ala neliömetreinä postinumeroalueittain pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä.

 

Lähteet:  

Lankinen, Saini: Harjoitus 7 ja itsenäistä työskentelyä, 3.3.2023 (https://blogs.helsinki.fi/sainilan/) 

Tilastokeskuksen Paavo-tietokannan Asuntojen keskipinta-ala (2021) (https://www.stat.fi/org/avoindata/paikkatietoaineistot/paavo.html, WFS-rajapinta: https://geo.stat.fi/geoserver/postialue/wfs ) 

Väylävirasto: Avoin WMS (https://vayla.fi/vaylista/aineistot/avoindata/rajapinnat, WMS-rajapinta: https://avoinapi.vaylapilvi.fi/vaylatiedot/ows?service=wms&request=getCapabilities ) 

Hei taas! 

Kuudennella viikolla aiheena olivat erityisesti pistemuotoiset aineistot. Tunnilla käytettiin EpiCollect-sovellusta oman pistemuotoisen datan keräämiseen, mutta olin silloin kipeänä, joten en päässyt osallistumaan tunnille. Olen kuitenkin käyttänyt sovellusta lukiossa, ja silloin sen käyttäminen tuntui helpolta.  

 

Tunnin varsinaisena itsenäistehtävänä oli tuottaa kolme karttaa hasardeista. Valitsin aiheekseni maanjäristykset, ja päätin tehdä kartat 6, 7 ja 8 magnitudin maanjäristyksistä 2010-luvulla. Koska kartat oli tarkoitus tehdä opetuskäyttöön, ajattelin, että tämä olisi hyvä tapa osoittaa oppilaille eri magnitudien yleisyys. Päätin tehdä järistystä kuvaavista pisteistä punaiset, sillä ne on helppo erottaa. Punainen nähdään yleensä dramaattisena värinä, joten ajattelin sen kiinnittävän oppilaiden huomion paremmin kuin muut värit. Maanjäristykset ovat myös usein dramaattisia tapahtumia, joten en ajatellut värivalinnan olevan asian ylidramatisointia. Muutin myös pisteiden kokoa eri kartoissa. Koska yli kahdeksan magnitudin järistyksiä oli vain neljä, auttavat isommat pisteet näkemään niiden sijainnit nopeasti ja helposti. Kuuden magnitudin maanjäristyksiä oli puolestaan 546, joten niissä pienemmät pisteet auttoivat siinä, että maanjäristykset eivät täysin peity toistensa alle.  

 

Kartoista huomaa helposti magnitudien yleisyyden erot ja maanjäristysten sijainnit. Yli kahdeksan magnitudin maanjäristykset ovat selvästi hyvin harvinaisia. Kyseiset järistykset tapahtuivat vuosina 2010, 2011 ja 2012. Vuoden 2012 maanjäristykset Intian valtamerellä tapahtuivat vain parin tunnin välein. Yli 7:n järistyksiä tapahtui selkeästi enemmän, mutta silti vain 62 vuosikymmenessä. Kyseisten järistysten kohdalla alkaa selkeästi erottua Tyynenmeren tulirenkaan alue. Yli 6:n järistyksiä oli tosiaan yli 500 ja ne levisivät ympäri maapallon. 

 

Kuva 1. Yli 8 magnitudin maanjäristykset 2010-luvulla.

 

Kuva 2. Yli 7 magnitudin maanjäristykset 2010-luvulla.

 

Kuva 3. Yli 6 magnitudin maanjäristykset 2010-luvulla.

 

Koska maanjäristyksiä esiintyy eniten litosfäärilaattojen saumakohdissa, ajattelin, että näihin karttoihin liittyen oppilaille voisi opettaa myös litosfäärilaattojen sijainneista. Tätä varten löysin netistä aiheeseen liittyvän kuvan:https://earthhow.com/7-major-tectonic-plates/

 

 

Lähteet:

Northern California Earthquake Data Center: https://ncedc.org/anss/catalog-search.html

Earth How –sivusto: https://earthhow.com/7-major-tectonic-plates/

 

Hei! 

Kurssin viidennellä viikolla pohdimme buffereita. Kurssi on mennyt yllättävän nopeasti, vaikka etenkin alussa mikään ei tuntunut onnistuvan. Viimeisten parin viikon aikana itsevarmuus on hiljalleen kasvanut ja koen osaavani ainakin muutamia GQIS:n perustyökaluja, vaikka en vielä sen faniksi tunnustaudu. Kaikki tietokoneisiin ja tietotekniikkaan liittyvä on tuntunut minusta aina hyvin hankalalta ja geoinformatiikka on vielä jäänyt itselle oudoimmaksi alaksi mantsan opinnoissa, joten yhdistelmä ei sinänsä ole kovin suotuisa. Kurssi on ehdottomasti koetellut kärsivällisyyttäni etenkin nyt, kun periodin loppua kohden jaksaminen on koetuksella. Onneksi esimerkiksi buffereista tuli mielenkiintoisia lopputuotoksia ja koen oppineeni ainakin jotain niiden tekemisestä.  

 

Ensimmäisessä tehtävässä aiheena olivat lentokentät ja niiden melualueet. Käsittelyssä olivat Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokentät. Tehtävän toisessa osassa puolestaan tutkittiin juna- ja metroasemia ja niiden läheisyydessä asuvia ihmisiä. Taulukosta 1 löytyy tehtävän vastauksia. 

Taulukko 1. Vastauksia tehtävään 1.

 

Aika ja voimat eivät tällä kertaa riittäneet useampaan tehtävään, mutta ehkä jaksan myöhemmin täydentää tätä postausta. Kokeilin kyllä tehdä muitakin tehtäviä, mutta en saanut niitä tehtyä loppuun asti. Kuten Heli Tuomi toteaa omassa blogissaan, turhautumisen hetkiä on paljon näitä tehtäviä tehdessä. Kyllä tämä silti tästä, enää kaksi postausta jäljellä! 

 

 

 

Lähteet:  

Tuomi, Heli: Helin blogi, kurssikerta & harjoitus 5. (https://blogs.helsinki.fi/tuomihel/ )