Kurssikerta 1

Geoinformatiikan menetelmät -kurssin ensimmäisellä viikolla tutustuimme QGIS-ohjelmaan. Se on minulle hyvin uusi työkalu, joten sen käyttö on vielä melko hidasta ja kömpelöä. Ensimmäisen kurssikerran suurin oppi olikin saavuttaa edes jonkinlaiset alkeet ohjelman käytössä. Uskon ohjelman tulevan kovaan käyttöön niin tällä kurssilla kuin myöhemmissäkin opinnoissa sekä mahdollisesti jopa työelämässä.

 

Kuva 1. Kartta typen päästöjen prosenttiosuuksista HELCOM-valtioissa.

Kuvan 1 kartan teimme oppitunnin aikana. Se esittää HELCOM-maiden typpipäästöjen määrää Itämereen. HELCOM on organisaatio, joka toimii tieteen ja politiikan yhdistäjänä Itämereen liittyvissä asioissa. HELCOM tulee sanoista Helsinki Convention. Organisaation jäseniä ovat EU, Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä (helcom.fi). Kartan perusteella typpipäästöjen suurimpia lähtömaita ovat Puola, Venäjä, Ruotsi ja Latvia. Erityisesti Viron päästöt vaikuttavat pieniltä.

Kartasta ei tullut täysin sellainen kuin olisin toivonut, mutta ajattelin, että on oppimisen kannalta hyödyllistä huomata oma kehittyminen kurssin aikana. Esimerkiksi järvien ja meren syvyyskäyrien määrä ja tiheys tekevät kartasta melko sekavan ja vaikeasti luettavan. Punainen väri tekee kartasta dramaattisen oloisen. Parannettavaa siis löytyy, mutta toisaalta kyseessä on ensimmäinen vastaava karttani.

 

Kuva 2. Kartta ruotsinkielisen asukkaiden prosenttiosuuksista Suomen kunnissa vuonna 2015.

Viikon toinen kartta tehtiin kotona. Valitsin karttani aiheeksi ruotsinkielisten asukkaiden osuuden kunnittain. Kartasta huomaa heti, että suurimmassa osassa Suomea ei ole kovin paljoa ruotsinkielisiä. Sinistä väriä esiintyy oikeastaan vain maan etelä- ja länsirannikolla sekä Ahvenanmaalla. Erityisesti Vaasan seudulla ja Ahvenanmaalla suuri osa asukkaista on ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset ovat siis keskittyneet suurelta osalta samoille alueille. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, sillä esimerkiksi lapsille ei löydy ruotsinkielisiä kouluja joka paikasta ja monet myös toivovat samankaltaista yhteisöä ympärilleen, jotta kielitaito säilyy luontevana osana arkea.

 

Iina Kiikeri on omassa blogissaan tarkastellut samaa aineistoa. Hän kuitenkin on tehnyt hyvin erilaiset luokkajaot kuin mihin itse päädyin, mikä on johtanut siihen, että kartalla on paljon enemmän väritettyjä kuntia. Kyseessä on tietenkin näkemysero, eli kumpikaan kartta ei ole varsinaisesti oikein tai väärin, etenkin kun kyseessä on pelkkä harjoitus. Eri käyttötarkoituksiin tarvitaan erilaisia asioita korostavia karttoja. Erilaisten luokkajakojen vuoksi Kiikerin kartassa erityisesti viimeinen luokka on hyvin suuri. Kuten Kiikeri kirjoittaa: “Ruotsinkielisten osuus jakautuu tasaisemmin ympäri Suomea, eikä keskitetysti esimerkiksi länsi- rannikolle. Kumminkin, tulee kartanlukijan kiinnittää huomiota viimeiseen luokkaan, jossa jako 1,2- 92,4%. Kunta voi kuulua kartalla viimeiseen luokkaan, oli ruotsinkielisiä kunnassa 2% tai 90% ja molemmat näyttäytyvät kartassa tummansinisinä.”

 

Toinen karttani on mielestäni onnistuneempi kuin ensimmäiseni. Kunnat ovat tietysti melko pieniä, joten niiden erottaminen toisistaan on joissain kohdissa haastavaa. Muuten kartta on mielestäni selkeä. Minulla oli kuitenkin pieniä vaikeuksia sen tekemisessä, sillä en osaa käyttää QGIS-ohjelmaa vielä kovin hyvin. Onneksi löysin netistä videon, jota soveltamalla sain kartan tehtyä.

 

Lähteet:

https://helcom.fi/  (luettu 26.1.2023)

Video-ohje koropleettikarttaan  (katsottu 25.1.2023)

https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/  (luettu 26.1.2023)