4. kurssikerta: jälleen uusi postaus ilman nokkelaa otsikkoa

Neljännellä viikolla harjoiteltiin ruutukarttojen tekemistä eri ruutukoilla. Lopuksi otettiin käyttöön ensimmäinen rasteriaineisto, ja sen pohjalta piirrettiin korkeuskäyrät. Kotitehtävänä oli kokeilla eri ruutukokoja Pääkaupunkiseutua kuvaavan kartan päälle. Tehtävässä tuli piirtää ruudukko, määrittää sen ruutujen koko, ja sitten rajata ruudut niin, että kartalla näkyy vain rakennuksia sisältävät ruudut. Sen jälkeen valittiin ruuduissa esiintyvä muuttuja, ja tehtiin teemakartta, joka esittää muuttujan alueellista jakautumista ruuduilla. Muuttujaksi valikoitui 23-vuotiaiden määrä per ruutu. Tapion blogissa oli käytetty asukkaiden iän keskiarvoa, mikä näin jälkeen päin ajateltuna olisi ollut tehokkaampi tapa kuvata vaikka vain parikymppisten asumispaikkoja. Blogissa on noin muutenkin hyvää pohdintaa valmiista kartoista!

Ensimmäisessä kartassa ruutukoko on 500m x 500m. Tässä ruutukoossa select by location -toiminto kesti viitisen minuuttia, kun kurssikerralla tehdyssä yhden neliökilometrin ruutukoossa sama toiminto kesti noin minuutin. Pienen ruutukoon aiheuttama odottelu oli kuitenkin sen arvoista, sillä kartasta tuli visuaalisesti melko selkeä – ainakin verrattuna seuraavaksi tekemääni karttaan.

Toisessa kartassa käytin ruutukokoa 2km x 2km. Odottelua ei tämän ruutukoon toiminnoissa ollut lainkaan, mutta muuttujan jakautuminen jää turhan yleistetyksi. Suurempaan ruutukokoon lisäsin kolme luokkaa lisää, jotta erot olisivat hiukan selkeämmät.

Halusin kartoilla selvittää, missä parikymppiset ihmiset asuvat. Monipuolisemmat tulokset kartalle olisi toki saanut, jos valittavana olisi ollut kaikki ikäluokat viiden vuoden välein. Tulokset olivat kuitenkin yhdellä vuodellakin sellaiset kuin olin odottanut: Espoon Otaniemi loistaa punaisena.

Molempiin karttoihin tein samat muutokset: poistin järvet, joet ja kuntien rajat, koska niistä mikään ei näy ruudukon alta. Näin sain kartalle näkymään oleellisen, eli ruudukon, mihin huomiokin kiinnittyy. Ruutukartalla tietoa saa yksityiskohtaisemmin kuin esimerkiksi koropleettikartoilla, joissa on käytetty kuntarajoja. Tarkkuus tosin riippuu myös ruutukoosta. Koska ruudut ovat samankokoisia, on ruutukartan etuna se, että sillä voidaan esittää myös absoluuttisia arvoja.

Kaiken kaikkiaan voin silti todeta, että kahden tekemäni kartan perusteella pienempi ruutukoko ja siitä seuraava odottelu saavat aikaan paremman kartan, missä 23-vuotiaiden määrän jakautuminen näkyy suureen ruutukokoon verrattuna tarkemmin.

Rasteriaineiston kokeileminen taasen oli mukavaa, mutta rinnevarjostuksen tekovaiheiden soveltaminen olisi varmasti hankalaa, koska sen style-välilehti oli täynnä uusia ominaisuuksia. Näitäkin pääsee varmasti vielä harjoittelemaan paremmin.

Onneksi aivan kurssikerran lopuksi sai laittaa aivot narikkaan, ja piirrellä tieviivoja ja taloja karttapohjalle ensi viikon kertaa varten. Luvassa on ilmeisesti tähän mennessä vaikein kurssikerta, joten saa nähdä, miten tässä käy.

Lähteet:

<https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/2021/02/11/4-ruuduista-rastereihin/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *