Toinen tapaaminen arvon QGISin kanssa

Toisella kurssikerralla lähdettiin verestämään viimeviikkoisia muisteloita ja tutustumaan uusiin asioihin. Ensimmäiset klikkaukset QGISin kanssa olivat kankeita, sillä alkuinnostuksestani huolimatta en ollut ladannut ohjelmaa omalle koneelleni ja kokonainen viikko oli vierähtänyt viime tapaamisesta. Kuitenkin alkukankeuden väistyttyä päästiin asiaan ja varsinaiseen kurssikerran aiheeseen: tarkastelimme, kuinka dataa tuodaan QGISiin eri aineiston tuottajien lähteistä ja kuinka tämä data asettuu eri tavoin eri projektioissa.  

Huomasin, että aineistojen lataaminen QGISiin on mitä vaivattomin tapa päästä käsiksi esimerkiksi Tilastokeskusen materiaaleihin, ja latauksen jälkeen aineistot ovat käyttäjälle valmiina muutamassa sekunnissa. Huomionarvoista on se, että mikäli mielii muokkaamaan aineistoa, tulee se tallentaa paikalliseksi tietokannaksi. Lataaminen ainoastaan mahdollistaa datan tarkastelun, sillä aineisto on linkitetty palvelussa olevaan tietokantaan eikä sen muokkaaminen olisi kenenkään edun mukaista. Siksi muokkaaminen ei ole mahdollista tässä tilassa. 

Haimme Tilastokeskuksen tietokannasta aineiston Suomen kunnista vuodelta 2019. Tässäkin vaiheessa vastaan tuli liuta pieniä kommervenkkejä, joiden ratkaisut olisivat jääneet pimentoon ilman opettajan johdolla yhdessä tekemäämme harjoitusta. Näitä ovat esimerkiksi aineiston kunnollisen tallennuspaikan valinta (jonka tekemättä jättäminen herjaa erroria, koska automaattisesti asetettuun tallennuspaikkaan ei ole edes pääsyä ) ja pienet klikkaukset siirryttäessä toiminnosta toiseen. Tallennettuamme tämän aineiston paikalliseksi tietokannaksi mieleen muistuteltiin, kuinka uusi sarake luodaan ja testailtiin esimerkiksi Select features by value –komentoa, jonka haltuun ottaminen auttaa varmasti laajoja aineistoja tarkasteltaessa.  

Pohjalla käytetty projektio tässä vaiheessa oli TM35FIN, joka on juuri passeli Suomen kuntien pinta-alojen tarkasteluun. Kuitenkin tästä aineistosta tallensimme uuden karttalehden, jonka projektiona toimi Mercator-projektio. Tämän pohjalta tarkastelimme karttaa ja näkymät alkoivat vääristyä jo aika lailla. Laskimme, kuinka paljon suhteellisesti suurempana pinta-alat esitettiin Mercatorissa verrattuna TM35-projektioon (Kuva 1).

Kuva 1: Pinta-alojen väärisymät vertailtuna Mercatorin ja TM35FIN:in projektioissa

Valitsin samankaltaiseen tarkasteluun Europa south pole stereographic -projektion, ja vertailin pinta-aloja TM35FIN-projektioon samaan tapaan kuin yhteisessä harjoituksessa.  Kartasta tuli ihan hyvä, ja pinta-alojen suhteellinen ero on osassa kuntia valtava (Kuva 2). Esitin tulokset Mercator-projektiossa. Mielenkiintoista tässä kartassa on se, että eri asteisia vääristymiä on ympäri Suomea, tosin kaikista tummimmat kohdat sijoittuvat Etelä-Suomeen. Tiia Laisi blogissaan toteaa, että vääristymät Mercator-projektiossa kasvavat etelästä pohjoiseen ollessaan kaikista räikeimmät pohjoisimmassa Suomessa. Tämän vääristyneen Suomen muodon näkee jo silmämääräisesti. Mutta käyttämässäni Europa south pole stereographic –projektiossa vääristymien muutokset ja eteneminen eivät ole yhtä selkeitä.  

Kuva 2: Europe- ja TM35FIN-projektioiden vääristymät

Valitsin summamutikassa kolmanneksi TM35FIN:n kanssa vertailtavaksi projektioksi sellaisen kuin Deimos Sinusoidal (Kuva 3). Tässä mielenkiintoista oli se, että osassa kuntia TM35FIN:n laskettu pinta-ala oli Sinusoidalilla laskettua suurempi, ja osassa kuntia päinvastoin. Sinusoidal-projektiossa osasta kunnista ei ollut pinta-alan dataa, joten niitä kuntia ei näy kartalla lainkaan.  

Kuva 3: Sinusoidal- ja TM35FIN-projektioiden vääristymät vertailtuna

Näissä tarkasteluissa oli hyvä pistää merkille se, että se niin sanottu alkuperäinen tallennettu (tässä tapauksessa Mercator) projektio kulkee aina mukana. Se on taustalla, ja saattaa vanuttaa päälle laitettavaa projektiota suuntaan tai toiseen, mutta hyvin pienissä määrin kuitenkin. Eri projektioilla on erilaiset tarkoitukset, ja TM35FIN on nimenomaisesti tarkoitettu esittämään Suomi mahdollisimman oikeapituisesti, -kulmaisesti ja –alaisesti. Harva muu projektio tähän Suomen kohdalla pystyy, kuten vertailukartoista on mahdollista havaita.  

QGIS alkaa olla sormissa ainakin paremmin kuin edelliskerralla. Katsotaan mitä tuleva viikko tuo tullessaan, mutta tällä hetkellä tunnelmat QGISin suhteen pysyvät siellä 4/5 tasolla, mistä voi olla vilpittömän iloinen.  

 

Lähteet:

Laisi, T. (22.1.2020) Kurssikerta 2:  Tietokannat ja karttaprojektiot. Luettu 24.1.2020

https://blogs.helsinki.fi/tlaisi/

2 Replies to “Toinen tapaaminen arvon QGISin kanssa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *