Month: April 2022

Viimeistä viikkoa viedään. Tai no, vietiin joskus kuukausi sitten. Vähän on meinannut nämä viimeiset GIS-postaukset jäädä roikkumaan muiden kiireiden jalkoihin. Ehkä kuitenkin parempi erittäin myöhään kuin ei milloinkaan.

Koska oli kyse viimeisestä kurssikerrasta tehtävineen, oli tavoitteena osoittaa ja hahmottaa omia taitoja datan etsimisestä lähtien. Aluksi haaveilin tekeväni kartan, jossa olisin yhdistänyt Suomessa viime vuosina havaitut myrskyt ja metsiin kohdistuneet myrskytuhot. Omassa suvussani on pitkään huollettu ja kasvatettu metsää, joten asia kiinnostaa minua ja osuu omalla tavallaan aika lähelle. Ongelmaksi koitui se, etten löytänyt tähän työhön kelpaavaa dataa. Löysin tietoa ja taulukoita myrskyistä sekä jonkin verran tietoa myrskytuhoista, mutta paikkatiedot jäivät uupumaan.

Lopulta luovutin teeman suhteen ja lähdin seikkailemaan Tilastokeskuksen syövereihin Statfin -palveluun. Erääksi ei niin minua lähetä liippaavaksi aineistoksi löysin aineiston Kainuun alueen asukkaiden alkoholinkäytöstä (eli siitä, miten paljon alkoholia kainuulaiset ostavat). Tämä data oli helposti muokattavissa oikean muotoiseksi ja siten helppo liittää QGIS:in.

Ensimmäisessä kartassa on kuvattuna kainuulaisten alkoholinmyyntiä (kuva 1). Tässä kartassa hyödynsin sitä, että osasin muokata excelissä dataa csv-muotoon, sekä laskea QGIS-ohjelman avulla prosenttiosuuksia sekä tehdä niistä koropleettikartan.

Kuva 1: Alkoholijuomien myynti vuonna 2015 Kainuussa

Kartasta huomataan, että erityisesti Kainuun länsiosassa, kuten Paltamossa, alkoholia on myyty aika paljon aikuista kohden. Ristijärvestä dataa ei kyseiseltä vuodelta löytynyt.

Keskustelin aiheesta kuhmolaisen ystäväni kanssa, ja hän sanoi kainuulaisten menevän usein Venäjälle viinanhakureissuille. En tiedä, voisiko se selittää sen, miksi Kuhmossa prosenttiosuus on pienempi kuin muissa Kainuun kunnissa. Olisi mielenkiintoista nähdä onko asia toisin tämän vuoden tilastoissa, kun ihmiset eivät enää halua tukea Venäjän taloutta matkustamalla ja ostamalla tuotteita sen epäinhimillisten sotatoimien takia.

Alkoholinmyynnin lisäksi löysin dataa poliisille tietoon tulleista rattijuopuomustapauksista (kuva 2).

Kuva 2: Rattijuopumustapaukset Kainuussa

Hypoteesini oli, että alkoholin myynnillä ja rattijuopumustapauksilla voisi olla jokin yhteys. Sääli, ettei Kajaanin kohdalta löytynyt dataa alkoholinmyynnistä, mutta sen sijaan rattijuopumustapauksia oli siellä eniten tällä alueella.  Kainuussa on paljon periferianomaista aluetta ja luulen, etteivät kaikki rattijuopumustapaukset tule poliisin tietoon.

Lopuksi halusin vielä muistella miten teimme muutama viikko aiemmin diagrammeja kartan päälle.  Sen vuoksi tein kartan, jossa on esitettynä sekä alkoholinmyynti sekä poliisille tietoon tulleet rattijuopumutapaukset (kuva 3).

Kuva 3: Koropleettikartta, johon on yhdistetty diagrammit rattijuopumustapauksista

Hypoteesiani vastaan esimerkiksi Sotkamossa, jossa alkoholinmyynti oli aika korkea, rattijuopumustapauksia oli vähän suhteessa muihin kuntiin. Toisaalta Kuhmo, jossa alkoholia myytiin vähemmän, rattijuopumustapauksia on aika paljon. Tämänkin voisi selittää se, että ainakin tuolloin viinaa on käyty ostamassa myös rajan takaa.

Loppuhöpinöitä

Nyt alkaa olla kurssi aika lailla taputeltu loppuun. Kurssilla oli paljon hyviä hetkiä, mutta myös lievän epätoivon rippeitä aina ajoittain. Tuntuu, että olen aivan untuvikko vielä paikkatiedon maailmassa, mutta uskon, että olen oppinut tällä kurssilla paljon. Luultavasti sen tajuaa vasta myöhemmin, kun alkaa harjoittelemaan ja tekemään hommia lisää. Vielä en itseäni kutsu GIS-velhoksi, mutta ehkä tämänkin kurssin ansiosta oma kehitys jatkuu GIS-maailman Tylypahkassa; Physicumin GIS-labroissa.

Kiitos Artulle hyvästä ja kannustavasta opetuksesta ja kurssikavereille vertaistuesta, avusta sekä mahtavista aamukahveista ja UNO-peleistä sohvilla <3

 

Tämä viikko aloitettiin reippailulla ihanassa auringonpaisteessa. Latasimme kännyköihin Epicollect -sovellukset ja suuntasimme kohti lähimaastoa. Oli ihanaa käppäillä kavereiden kanssa ihanassa talvisäässä, herätti kummasti.
Olipa meidän kävelyllä jokin tarkoitus: keräsimme dataa Kumpulasta ja muista lähialueista sovellukseen. Tarkoituksena oli arvioida eri ominaisuuksia, kuten viihtyisyyttä ja turvallisuutta, eri paikoista ja lopulta luoda kaikkien tuloksista karttoja.

Kun aloimme tekemään yhteisestä datasta karttaa, pääsimme harjoittelemaan interpolointia. Sen avulla pisteistä saatiin luotua suurempia klustereita ja siten erilaisia karttoja. Kuvassa 1 on kävelyreissulla kerättyä dataa hyödyntämällä tehty kartta.

Kuva 1: Kumpulan ja lähialueen koettu turvallisuus

Kartta kuvastaa sitä, miten turvalliseksi alueen eri kohdat koetaan (meidän arvion perusteella). Huomataan, että erityisesti ruuhkaisen liikenteen alueet koetaan turvattomampina kuin esimerkiksi puistoalueet. Huomionarvoista on myös se, että havainnointipisteitä on eniten Kumpulan kampuksen läheisyydessä, joten niissä näkyy useamman ihmisen mielikuva alueesta kuin sellaisilla alueilla, joissa on vain muutamia havaintoja.

Interpoloinnin ja muiden taitojen harjoittelemista jatkettiin kurssikerran itsenäisissä tehtävissä, joissa tehtiin karttoja hasardeista. Ensimmäiseksi tein kartan, jossa on kuvattuna vuosina 1900-2022 havaitut 3-9 magnitudin maanjäristykset (kuva 2).

Kuva 2: Maanjäristykset

Kuten Mikke kertoo blogissaan, tämä kartta olisi selkeämpi, jos siinä näkyisi Tyyni valtameri kokonaisena. Tällöin Tyynen tulirengas olisi helpompi hahmottaa. Sääli, että Miken ryhmälle oli sattunut blogitekstin nimen mukainen “loskaretki”  meidän aurinkoisen reippailun sijaan.

Toisena karttana tein kartan, jossa maanjäristyksien lisäksi on kuvattuna litosfäärilaattojen rajat sekä tulivuoret (kuva 3).

Kuva 3: Maanjäristykset, tulivuoret ja litosfäärilaattojen rajat

Tämä kartta havainnollistaa mielestäni aika hyvin näiden kolmen elementin yhteyttä: eniten tulivuoria sijaitsee ja maanjäristyksiä havaitaan litosfäärilaattojen saumakohdissa. Tässäkin kartassa Tyynenmeren tulirengas erottuu erittäin aktiivisena alueena. Maanjäristyksiä syntyy, kun konvektiovirtaukset liikuttavat, erkauttavat ja törmäyttävät litosfäärilaattoja. Tämä saa aikaan maan pinnan värähtelyä eli maanjäristyksiä. Tulivuoria muodostuu yleisimmin litosfäärilaattojen saumakohtiin.

Näiden kahden kartan lisäksi halusin harjoitella lisää interpolointia ja siten tein samaisesta teemasta interpoloidun kartan (kuva 4).

Kuva 4: Maanjäristykset interpoloituna klustereiksi

Karttaa tehdessä pääsi leikkimään väreillä ja valoilla. Tässä halusin valita värimaailmaksi hieman erilaisen sävyn kuin mitä yleensä olen kurssitöissä tehnyt. Kartan klusterit muistuttavat sellaisia karttoja, joissa on kuvattuna keinotekoista valonlähteitä hyödyntämällä maailman kaupunkeja ja väestön sijoittumista. Mielestäni tässä tulirenkaan alue näyttää riviltä pieniä kaupunkeja. En siis ole ihan täysin vakuuttunut siitä, että ajaako tämä värimaailma varsinaisesti asiaansa kuvaamaan hasardeja. Noh, tulipahan nyt tehtyä.

Mietteitä kurssikerrasta

Tämä kurssikerta oli minulle oikein mieleinen. Asiat tuntuivat kerrankin suhteellisen helpoilta tai ainakin nopeasti opittavilta. Oli mukavaa, kun hasarditehtävissä joutui etsimään dataa itse, eikä kaikki ollut valmiina pilvipalveluissa. Erityistä oli myös se, että käsiteltiin itsenäisissä tehtävissä koko maapallon karttaa. Usein aiemmissa tehtävissä on keksitytty pienempiin alueisiin, kuten kaupunginosiin ja maakuntiin. Tässä joutui visualisoimisessa ajattelemaan hieman eri tavalla ja leikkimään QGIS:n laajalla kirjolla eri mahdollisuuksia.

Lähteet:

Plattonen M. (2022). Viikko 6: Kumpulan loskaretki ja maapallon hasardit. GIS-tampiosta GIS-taituriksi. (viitattu 10.4.2022)

Viikot vähenee, GIS-jekut syvenee. Tällä viikolla päästiin tutustumaan buffereiden tekoon ja muistelemaan samalla aiemmin opittuja taitoja. Siinäpä vasta hommaa olikin, koska kaikki miljoonat (no ehkä pari nollaa pois) työkalut, joita olimme aiemmin käyttäneet tuntuivat unohtuneen alta aikayksikön. Onneksi GIS-luokassa oli jälleen kerran mahtavia kurssikavereita, joilta saa aina apua, kun omat taidot loppuvat. Tämän viikon sankariksi osoittautui Ali Ylikoski, suuret kiitokset hänelle auttamisesta. 

Harjoituksista

Ensimmäisessä itsenäisessä harjoituksessa pääsimme mittaamaan Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokentän melualueita. Harjoituksessa harjoiteltiin bufferointia ja esimerkiksi mittaustyökalun käyttöä. Tehtävässä pyydetyt tulokset on esitetty taulukoissa 1, 2 ja 3.

Taulukko 1.  Malmin lentokentän melualueista:

Taulukko 2. Helsinki-Vantaan lentokentän melualueista:

Taulukko 3: Asemat:

Mielestäni nämä luvut olivat aika pieniä. Oletin, että sekä niiden ihmisten määrä, jotka asuvat lähemmä asemia tai niiden, jotka ovat työikäisiä olisi suurempi. Julkinen liikenne on helppo ja nopea tapa liikkua Pääkaupunkiseudulla, joten tämän perusteella oletin, että suurempi osa työikäisistä asuisi julkisen liikenteen palveluiden lähellä.

Nämä harjoitukset olivat minulle suhteellisen ymmärrettävissä, mutta vaativat kavereiden apua ja vanhojen tehtävien kaivelemista. Kun bufferointia harjoitteli Malmin lentokenttää koskevassa tehtävässä, Helsinki-Vantaan lentokenttätehtävä ja asematehtävä oli helpompi tehdä. Oli kiva huomata, että useasta tehtävän vaiheesta minulla oli edes pieni käsitys mitä pitäisi tehdä, mutta sitten kaipasin apua siinä miten ja millä työkalulla ne konkreettisesti tehdään.

Itsenäinen harjoitus

Itsenäisessä harjoituksessa luonnollisesti jatkoimme tunnilla ja edellisillä kurssikerroilla opeteltujen taitojen harjoittelemista ja soveltamista. Valitsin tehtäväksi putkiremontteihin liittyvän tehtävän. Tässä tehtävässä omat taidot meinasivat loppua kesken. Onneksi kurssikavereilta sai taas jälleen apua. Taulukossa 4 on eriteltynä vastaukset tehtävänannon kysymyksiin.

Taulukko 4: Putkiremontit

Pääkaupunkiseudulle rakennettiin paljon asuinrakennuksia 60-70 -luvulla, joten putkiremontteja on ollut ja tulee olemaan lähitulevaisuudessa paljon. Oman käsitykseni mukaan tämä koskee muitakin kaupunkeja Suomessa.

Kuvassa 1 on kartta, jossa on kuvattu putkiremontti-indeksi, osuus vuonna 1965-70 rakennetuista taloista. Näinä vuosina rakennetut kerrostalot näkyvät kartassa vaalean punaisina pisteinä.

Kuva 1: Putkiremontti-indeksi

Kartasta huomataan, että erityisesti Pääkaupunkiseudun etelä- ja itäosissa on suurin putkiremontti-indeksi. Sen sijaan lännessä on yleisesti pienempi putkiremontti-indeksi. Toki yksittäisissä kaupunginosissa on naapurialueita korkeampi indeksi, muun muassa Espoon luoteisosassa Lakistossa ja eteläosassa Suur-Pellossa. Satuin huomaamaan kaupunginosajakoa etsiessäni, että näissä kahdessa kaupunginosassa 50-93% asunnoista on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja (eli yksityisen henkilön tai instituutin omistuksessa) (Bäckgren & Laitinen. HS. 2019.). 

Pohdintaa omasta osaamisesta

Monet QGIS -ohjelman toiminnot alkavat muistumaan jo mieleen oikealla hetkellä, mutta tarvitsen ehdottomasti lisää harjoitusta, jotta työkalujen käyttö rutinoituisi ja tietäisin mitä milläkin työkalulla tehdään. En myöskään koskaan tunnu muistavan mitä työkalujen valikkoihin kuuluu valita, että asiat menisivät oikein. Esimerkiksi “input -” ja “join layer” menevät joka kerta sekaisin, koska en täysin ymmärrä mitä niillä haetaan. Kurssikerralla harjoiteltu puskurivyöhykkeiden käyttö alkoi tuntumaan loppua kohden helpommalta, mutta en osaa vielä soveltaa niiden käyttöä omissa töissä. Jospa tulevaisuudessa sekin taito kehittyy.

Pikku hiljaa alan oppimaan, millaisia asioita QGIS:llä voi tehdä ja minkä tyyppisiin asioihin sitä voi hyödyntää. Ennen kurssia käsitykseni QGIS:stä rajoittui aika lailla pelkkään karttojen digitoimiseen ja visualisointiin, mutta nyt QGIS-maailmani on huomattavasti laajempi ja moniulotteisempi.

Haluan oppia lisää hyödyntämään eri muotoista dataa. Osaan jo hieman hyödyntää erilaisia taulukoita, mutta haluan oppia tulevilla kurssikerroilla lisää eri datan lähteistä ja eri muotoisesta datasta.

Lähteet:

Bäckgren & Laitinen. 2019.  Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja. Helsingin Sanomat.