6. Kävelyä ja karttoja

Tämä viikko aloitettiin reippailulla ihanassa auringonpaisteessa. Latasimme kännyköihin Epicollect -sovellukset ja suuntasimme kohti lähimaastoa. Oli ihanaa käppäillä kavereiden kanssa ihanassa talvisäässä, herätti kummasti.
Olipa meidän kävelyllä jokin tarkoitus: keräsimme dataa Kumpulasta ja muista lähialueista sovellukseen. Tarkoituksena oli arvioida eri ominaisuuksia, kuten viihtyisyyttä ja turvallisuutta, eri paikoista ja lopulta luoda kaikkien tuloksista karttoja.

Kun aloimme tekemään yhteisestä datasta karttaa, pääsimme harjoittelemaan interpolointia. Sen avulla pisteistä saatiin luotua suurempia klustereita ja siten erilaisia karttoja. Kuvassa 1 on kävelyreissulla kerättyä dataa hyödyntämällä tehty kartta.

Kuva 1: Kumpulan ja lähialueen koettu turvallisuus

Kartta kuvastaa sitä, miten turvalliseksi alueen eri kohdat koetaan (meidän arvion perusteella). Huomataan, että erityisesti ruuhkaisen liikenteen alueet koetaan turvattomampina kuin esimerkiksi puistoalueet. Huomionarvoista on myös se, että havainnointipisteitä on eniten Kumpulan kampuksen läheisyydessä, joten niissä näkyy useamman ihmisen mielikuva alueesta kuin sellaisilla alueilla, joissa on vain muutamia havaintoja.

Interpoloinnin ja muiden taitojen harjoittelemista jatkettiin kurssikerran itsenäisissä tehtävissä, joissa tehtiin karttoja hasardeista. Ensimmäiseksi tein kartan, jossa on kuvattuna vuosina 1900-2022 havaitut 3-9 magnitudin maanjäristykset (kuva 2).

Kuva 2: Maanjäristykset

Kuten Mikke kertoo blogissaan, tämä kartta olisi selkeämpi, jos siinä näkyisi Tyyni valtameri kokonaisena. Tällöin Tyynen tulirengas olisi helpompi hahmottaa. Sääli, että Miken ryhmälle oli sattunut blogitekstin nimen mukainen “loskaretki”  meidän aurinkoisen reippailun sijaan.

Toisena karttana tein kartan, jossa maanjäristyksien lisäksi on kuvattuna litosfäärilaattojen rajat sekä tulivuoret (kuva 3).

Kuva 3: Maanjäristykset, tulivuoret ja litosfäärilaattojen rajat

Tämä kartta havainnollistaa mielestäni aika hyvin näiden kolmen elementin yhteyttä: eniten tulivuoria sijaitsee ja maanjäristyksiä havaitaan litosfäärilaattojen saumakohdissa. Tässäkin kartassa Tyynenmeren tulirengas erottuu erittäin aktiivisena alueena. Maanjäristyksiä syntyy, kun konvektiovirtaukset liikuttavat, erkauttavat ja törmäyttävät litosfäärilaattoja. Tämä saa aikaan maan pinnan värähtelyä eli maanjäristyksiä. Tulivuoria muodostuu yleisimmin litosfäärilaattojen saumakohtiin.

Näiden kahden kartan lisäksi halusin harjoitella lisää interpolointia ja siten tein samaisesta teemasta interpoloidun kartan (kuva 4).

Kuva 4: Maanjäristykset interpoloituna klustereiksi

Karttaa tehdessä pääsi leikkimään väreillä ja valoilla. Tässä halusin valita värimaailmaksi hieman erilaisen sävyn kuin mitä yleensä olen kurssitöissä tehnyt. Kartan klusterit muistuttavat sellaisia karttoja, joissa on kuvattuna keinotekoista valonlähteitä hyödyntämällä maailman kaupunkeja ja väestön sijoittumista. Mielestäni tässä tulirenkaan alue näyttää riviltä pieniä kaupunkeja. En siis ole ihan täysin vakuuttunut siitä, että ajaako tämä värimaailma varsinaisesti asiaansa kuvaamaan hasardeja. Noh, tulipahan nyt tehtyä.

Mietteitä kurssikerrasta

Tämä kurssikerta oli minulle oikein mieleinen. Asiat tuntuivat kerrankin suhteellisen helpoilta tai ainakin nopeasti opittavilta. Oli mukavaa, kun hasarditehtävissä joutui etsimään dataa itse, eikä kaikki ollut valmiina pilvipalveluissa. Erityistä oli myös se, että käsiteltiin itsenäisissä tehtävissä koko maapallon karttaa. Usein aiemmissa tehtävissä on keksitytty pienempiin alueisiin, kuten kaupunginosiin ja maakuntiin. Tässä joutui visualisoimisessa ajattelemaan hieman eri tavalla ja leikkimään QGIS:n laajalla kirjolla eri mahdollisuuksia.

Lähteet:

Plattonen M. (2022). Viikko 6: Kumpulan loskaretki ja maapallon hasardit. GIS-tampiosta GIS-taituriksi. (viitattu 10.4.2022)