Kolmas kurssikerta

QGIS more like CoolGIS

Varoitus! Seuraava blogipostaus sisältää cooleja geoinformatiikkavinkkejä ja -kikkoja! Vain cooleille paikkatieteilijöille tai cooleiksi paikkatieteilijöiksi halajaville!

Ensimmäinen cool QGIS-vinkki on omistettu meille kaikille näyttöpäätteitä yöt läpeensä toljottaville: Haluatko nukkua päivät ja valvoa yöt? Haluatko digitoida yöllä pimeässä huoneessa niin kuin kaikki coolit paikkatieteilijät tekevät? Ei hätää! Voit päivittää QGIS:istäsi CoolGIS:in vaihtamalla tylsän, sarveiskalvoja kurittavan valkoisen käyttöliittymän cooliin tummaan yö-moodiin asetuksista!

Settings > General > Application ja UI Theme-valikosta Night Mapping.

Kuva 1. Welcome to Night Mapping City 😎

Toinen QGIS-protip on omistettu kaikille meille, jotka eivät ole käyneet Torkkelin kuvataidelukiota: Pienillä viilauksilla omista kartoista saa jo melko esteettisiä ja silmiä miellyttäviä. Ensimmäisen kurssikerran karttatuotokseni toiminee hyvänä esimerkkinä: Suomen kuntien muuttoliikettä tarkasteleva kartta on punavihersokean painajainen ja harvan muunkaan silmään lopputulema tuskin on erityisen miellyttävä. Mustan ja valkoisen kombon, täyden kontrastin ja räikeiden värivalintojen sijaan kartasta sen yleisestä ulkoasusta saa aikalailla ainakin omaan silmään miellyttävämmän viilaamalla värit hillitymmiksi, pelailemalla Opacity-sliderin kanssa ja vaihtamalla rajat, tekstit ja muut pikimustat kohteet harmaan sävyisiksi. Tätä havainnollistakoon allekirjoittaneen tulvaindeksikartta:

Kuva 2. Suomen valuma-alueiden järvisyys ja tulvaindeksi.

Kurssikerran kartta tuotettiin erinäisiä cooleja gis-velho-operaattoreita käyttäen, kuten tietokantoja liittelemällä, laskutoimintoja suorittamalla ja diagrammeja väsäillen. Diagrammit ilmeisimmin aiheuttivat eniten päänvaivaa kanssapaikkatieteilijöille sekä itselleni, ja pitkän painin jälkeen sain kammettua Järvisyysprosentin jonkunnäköiseen totuudenperäiseen ja luettavaan muotoon. Ihan ok, vaikka en saanutkaan väkerrettyä yhtä coolia piirakkadiagrammia kuin esimerkiksi Laurilla. Karttaa analysoidessa on todettavissa, että totta tosiaan tulvaindeksi on keskimääräistä korkeampi vähäjärvisillä rannikkoalueilla. Saattaisiko tulvaherkkyydellä ja järvisyydellä olla peräti jokin yhteys? Salaileeko Suomen Ympäristökeskus tätä salaista tietoa tarkoituksella? Tähän mysteeriin syvemmin pureutuvat Antti sekä Tapio, mainiota pohdintaa pojat!

Ja loppuun vielä pikainen vinkki coolien blogien tekemisestä: Perinteinen ja nykyaikainen ulkoasu blogilla on iha ok, mut ootko kattonu GIM kurssilta blogit Elena ja Lauri? Niissä esiintyy koko 2010-luvun taitteen blogi estetiikka eli myös pastelli värit ja clip art fanit saavat ihastella ja ihastuttaahan se tietty myös vaikka coolit fontit ja muut 😀 Kannattaa tsekkaa nopee 😀

Kiitti lukemisesta, moikka.

 

Lähteet:

Antti Paakkarin Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. (2021). https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/ (luettu 10.2.2021).

Elena El Fountin Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. (2021). https://blogs.helsinki.fi/elfelena/ (luettu 10.2.2021).

Lauri Silvennoisen Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. (2021). https://blogs.helsinki.fi/laurisil/ (luettu 10.2.2021).

Tapio Turpeisen Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. (2021). https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/ (luettu 10.2.2021).

3 Replies to “Kolmas kurssikerta”

  1. “…Vain cooleille paikkatieteilijöille tai cooleiksi paikkatieteilijöiksi halajaville!” …luin silti 🙂 Kiitos huikeista vinkeistä, varsinkin tuo taustan tummemmaksi muuttaminen tulee helpottamaan elämää!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *