Kuudes kurssikerta

Kuudes kurssikerta

Kuudennella kurssikerralla itsenäisen tehtävän työnanto oli hieman vapaamuotoisempi. Tehtävänannon hasardeista tarkasteluun valikoitui kaikki kolme, maanjäristykset, tulivuoret ja meteoriitit, NOAA:n  aineistoista tarkasteluun valikoitui myös tsunamidataa, joka tarjoaa kontekstia ja vertailupohjaa maanjäristyksien ja tulivuorten alueelliselle jakautumiselle. Datan tuominen QGIS:iin kävi näppärästi, ja vanhan ja uuden maanjäristysaineiston yhdistäminenkin onnistui lopulta ainakin jossain määrin Add Virtual Layer-komennolla.

Maanjäristys- ja tsunamiaineistoista aikajanaksi valikoitui 1960-2021: Data 60 vuoden ajalta tarjoaa riittävän luotettavan kokonaiskuvan hasardeista ilman että aineistot käyvät liian raskaiksi. Maanjäristysaineistoissa magnitudiasteikoksi valikoitui kuuden magnitudin maanjäristykset ja voimakkaammat, kuuden richterin ollessa tyypillinen rakennusvaurioiden raja-arvo. Yli kuuden magnitudin maanjäristykset ovat kuvattuna kartalla pisteaineistoja ja tiheyspintakartalla (Heat map) ja havainnollistavat maanjäristyksien alueellista jakautumista, voimakkaiden järistysten riskialueita ja ovat vertailtavissa tulivuorien, tsunamien ja mannerlaattarajojen kanssa. Tulivuoriaineistosta valikoitui aktiiviset kerrostulivuoret, jotka tyypillisesti purkautuvat tulivuorityypeistä väkivaltaisimmin ja sijaitsevat lähellä ihmisasutusta, mahdollistaen suuntaa antavan alueellisen riskianalyysin. Tsunamiaineistosta yli 80% kaikista tsunameista sijoittuvat Tyynen valtameren alueelle tai sen lähimaastoon, joten tarkasteluun valikoin alueelle keskittyneen kartan, joka tarjoaa myös hyvää vertailupohjaa maanjäristys-, tulivuori- ja mannerlaattarajakartalle. Kokonaisuudessaan karttojen pohjalta mielestäni pystyy analysoimaan useiden luonnonhasardien sijoittumista ja suurimpia riskialueita globaalisti, lähtöaineiston ollessa riittävän kattavaa ja karttojen ollessa pitkälti yksinkertaistettuja.

Kuva 1. Yli kuuden magnitudin maanjäristykset 1960-2021 ja aktiiviset kerrostulivuoret kartalla. Lähde: NCEDC, USGS, NOAA

Kuvassa 1. maanjäristysaineistoa on havainnollistettu interpoloimalla. Perinteistä Singleband grey/pseudocolor interpolointia en saanut millään toimimaan visuaalisesti miellyttävällä tavalla. Renderöintivaihtoehdoista vain Hillshade tuotti jossain määrin miellyttäviä tuloksia aineiston visualisointiin, mutta maanjäristyksien havainnollistaminen rinnevalovarjostuksella tuntui melkoisen laittomalta. Toimivampaan interpolointiin olisi varmasti kaivattu parempia jatkuvia arvoja ja laajempaa jakaumaa pisteillä. IDW interpoloinnin sijaan Heat Map toimi oikein hyvin tässä tapauksessa (Kuva 1).

Kuva 2. Yli kuuden magnitudin maanjäristykset 1960-2021. Lähde: NCEDC, USGS

Karttojen visualisoinnissa tällä kertaa lähdin testailemaan tummia pohjakarttoja. Lopputulokset miellyttävät ainakin itseäni, data tulee pohjakartalta esille mielestäni mukavasti, yleinen ulkoasu pysyy siistinä eikä värikontrasti käy liian hurjaksi. Tumma taustakartta tarjoakin melkoisen vapaat kädet aineiston visualisoinnissa ja värien käytössä.

Kuva 3. Tyynenmeren tsunamit vuosina 1960-2021. Lähde: NOAA

Taustakartoissa käytin Natural Earthin avoimia vektori- ja rasteriaineistoja. Pääasiallisina pohjina käytössä oli pienen mittakaavan Physical-tasot, mutta tsunamikartassa testailin keskimittakaavan topografiallisia rasteritasoja. Projektiotasona testiksi kokeilin Globe Builder-pluginia, Suomalaisen GISPO:n kehittämää pluginia joka mahdollistaa pallopintaisten tasojen luomisen QGIS:issä. Plugin itsessään oli melkoisen simppeli ja käytön oppi suhteellisen nopeasti, suhteellisen pienellä vaivalla sai aikaan melkoisen nättejä kuvan 3. mukaisia karttoja. Heti kun yliopisto sponsoroi allekirjoittaneelle ArcGIS Pro:n, lupaan väsätä yhtä hienon kartta-animaation tsunameista kuin tässä ESRI:n maanjäristysanimaatiossa.

Kuva 4. Mannerlaattarajat.

Hasardikarttojen kaveriksi kaipasin mannerlaattarajoja havainnollistavaa karttaa, ja avoimia vektoripohjia löytyi Githubista. Visualisoinnissa villiinnyin entisestään yön pikkutunteina, lopputuloksena tämä äärimmäisen cool Outrun-estetiikkaa uhkuva kartta. Mannerlaattarajakartta toimii melko keskeisenä vertauspohjana maanjäristys-, tulivuori- ja tsunamiaineistokartoille.

Kuva 5. Yli 50 kilon meteoriitti-iskut.

Muiden blogeista löytyi paljon hyvää settiä hasardeista: Antti oli ottanut tarkasteluun eri tulivuorityyppejä ja intohimolla interpoloinut  maanjäristyksiä kuluneen 15 vuoden ajalta, Sirkulta löytyi visuaalisesti varsin miellyttävä maanjäristyskartta kuluneelta kuukaudelta, Julianalta löytyi hyvää hasardipohdintaa Japanin alueelta ja Annikalta ja Rasmukselta löytyi nättejä ja informatiivisia karttoja maanjäristyksistä vähän pidemmällä aikajanalla. Hyvää pöhinää ja oivia vertailupohjia luonnonhasardeille eri alue- ja aikaskaaloilla!

 

Edit: Hups anteeksi jos tulee kaikki blogiviittaukset kerralla, löysin viittausilmoituslistan vasta nyt lol

 

Blogiviittaukset:

Annika Innasen GIM-blogi: https://blogs.helsinki.fi/anninnan/ (Haettu 28.2.2021)

Antti Paakkarin GIM-blogi: https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/ (Haettu 28.2.2021)

Juliana Häkkilän GIM-blogi: https://blogs.helsinki.fi/julihakk/ (Haettu 28.2.2021)

Rasmus Sohlmanin GIM-blogi: https://blogs.helsinki.fi/sohlrasm/ (Haettu 28.2.2021)

Sirkku Pieniniemen GIM-blogi: https://blogs.helsinki.fi/sipisi/ (Haettu 28.2.2021)

 

Lähteet:

ESRI: Animated Maps: 120 years of Earthquakes (4K) https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=Zy7eQQkUaJo (Haettu 25.2.2021)

Maanjäristykset, ennen 2012: Northern California Earthquake Data Center https://ncedc.org/ (Haettu 25.2.2021)

Maanjäristykset, jälkeen 2012: United States geological Survey https://earthquake.usgs.gov/ (Haettu 25.2.2021)

Meteoriitti-iskut: Nasa https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings (Haettu 25.2.2021)

Natural Earth: https://www.naturalearthdata.com/ (Haettu 25.2.2021)

Tsunamit: National Centers for Environmental Information https://www.ngdc.noaa.gov/ (Haettu 25.2.2021)