GIM2 – Näkyvyysanalyysit

GIM2 – Näkyvyysanalyysit

Karigasniementieltä Kevon tutkimusasemalle Kevon luonnonpuiston läpi kulkevien vaellusreittien pohjalta on digitoitu mieluisa vaellusreitti läpi luonnonpuiston, joka suorimman reitin sijaan koukkaa tutkimusaseman tuntumassa nelostien kautta liftausmahdollisuutta varten, minimoidakseen maastossa vietetyn ajan, eli maksimoidakseen vaelluksen nautinnollisuuden (Kuva 1.) Vaellusreitille tuli yhteensä pituutta 66 kilometriä, ja alueella paljon aikaa paikkatietojärjestelmien kautta välillisesti viettäneenä todettakoon, että läpivaellus Kevolla on vaikuttanut hyvin houkuttelevalta, kunnes seuraavat analyysit toivat ilmi ettei vaellusreitillä ole täydellistä 4G-yhteyttä, saatika GSM-kuuluvuutta. Nämä vaellushaaveet murskattiin luomalla maastonmuotoja mukaileva vaellusreitti, jolle on luotu katve- ja kuuluvuusalueet mobiililaitteille korkeusmallin ja alueen linkkimastoaineiston perusteella.

 

Kuva 1. Digitoitu vaellusreitti Kevolla ja reitin lähtö ja loppupisteet alueen maastomallilla. Lähde: Maanmittauslaitos, OpenStreetMap

 

Alueelta on Visibility-työkalulla määritelty linkkimastojen korkeuden ja signaalin kulkuetäisyyden parametrein perusteella määritelty maastonmuodot huomioonottava GSM-signaalin teoreettinen kattoalue. Interpolate Shape-työkalulla kolmiulotteiseksi muutetulle vaellusreitille on päällekkäisanalyysilla yhdistetty katve- ja kattoalueet koko reitin mitalta. Nykyisillä linkkimastoilla 66 kilometrin vaellusreitillä 54 prosenttia reitistä on GSM-kuuluvuuden ulkopuolella, yhteensä 36,2 kilometriä. Yhteyksiä ulkomaailmaan arvostaville eränkävijöiden ja muiden alueelle sattuvien seikkailijoiden iloksi reitiltä on kuitenkin samaisella työkalulla tuotettu optimaalinen sijainti uudelle mastolle, joka kattaa mahdollisimman paljon reitin katvealueista. Keskelle tunturia isketyllä mastolla saavutettiin kuuluvuutta 45,5 kilometrin matkalle, ainoastaan 20,4 kilometrin osuuden vaellusreitistä jäädessä yhä katveeseen, yhteensä 31% reitistä. Kattavuus reitillä parani siis 23 prosentilla, ja tämän lisäksi kattoalueilla linkkimastoyhteyksien määrä parani huomattavasti, kuten havainnollistuu alla olevista kartoista.

 

Kuva 2. Näkyvyysanalyysi vaellusreitiltä ja uuden maston sijainti: 26,782 astetta itäistä pituutta, 69,533 astetta pohjoista leveyttä. Lähde: Maanmittauslaitos

Keskeisemmät analyysin tuloksen tarkkuuteen vaikuttavat tekijät ovat lähtöaineisto ja analyysissa käytettävä resoluutio. Kantiltaan 40 metrin solukoolla ajettu Visibility-analyysi prosessoi melko kauan ihan kiitettävän prosessointivoiman koneella. 20 metrin solukoon analyysi taasen ruksutti taasen vähän turhankin hitaasti. 40 metrin solukoko, siinä missä korkeusmallin 10 metrinenkin, on aina enemmän tai vähemmän keskiarvoistettu pinnanmuotomalli, jättäen pienemmät maastonmuodot pois aineistosta. Näillä parametreilla jokainen, pinta-alaltaan 1600 neliömetrin solu keskiarvoistetaan tasaiseksi tasoksi yhdellä korkeusarvolla, häivyttäen täysin alueen sisäiset paikallisemmat maanmuodot, kuten kuopat ja kummut. Paikallisten maastonmuotojen lisäksi analyysi ei ota huomioon myöskään puuston vaikutusta. Todellisuudessa signaalin kattavuus lienee kuitenkin hieman parempi kuin mitä analyysi antaa ymmärtää, GSM-signaalien kuitenkin heijastuessa ja kimpoillessa maastonmuodoista niillekin katvealueille, joissa suoraa yhteyttä torniin ei olekaan.

 

Kuva 3. Vaellusreitin kuuluvuus nykyisillä ja uudella mastolla. Lähde: Maanmittauslaitos

 

Kuva 4. Local Scene-työkalulla luotu 3D-malli kolmiuloitteisen vaellusreitin varrelta. 26,642 I, 69,527 P, 200 metriä maanpinnan yläpuolelta. Lähde: ESRI

 

Lähteet

ESRI. World Elevation Terrain 3D.

Maanmittauslaitos. Korkeusmalli 10 m. x 10 m.

Maanmittauslaitos. Mastot.

OpenStreetMap. OpenStreetMap Standard-taustakartta.