Viimeinen kurssikerta

Viimenen kurssikerta! Vihdoin! Vai joko nyt?

Tällä kurssikerralla emme saaneet enää minkäänlaisia ohjeita, vaan meidän oli kyettävä tekemään kaikki täysin itsenäisesti. Ennakkotehtävänä ennen tätä kurssikertaa meidän piti hankkia pohjakartta, sekä mahdollisesti aineistoa jota haluamme siihen sijoittaa. Valitsin pohjakartakseni kartan Afrikasta, jossa näkyvillä oli ainoastaan valtioiden rajat.

Kun pohjakartta oli edessäni ryhdyin pohtimaan asioita, joita haluaisin siinä näkyvän. Etsin näitä aineistoja netistä pitkään ja hartaasti, ja latasin tietokoneelleni ainakin 30 tiedostoa. Yritin sijoittaa niitä näkyväksi kartalle uudelleen ja uudelleen, mutta jostain syystä ne olivat täysin näkymättömiä. Kaikki aineistojen tiedot olivat hallussani, mutta epätoivo hiipi luokseni, kun en keksinyt miten saisin ne kartalle oikealle paikalle. Lopulta ongelma ratkesi, kun sain kuulla että kaikki johtui siitä että minulla oli useita eri koordinaattijärjestelmiä käytössäni. Tämän jälkeen kartallani oli noin 10 eri muuttujaa sairaaloista valuma-alueisiin.

Ensimmäisessä kartassani tarkastelin suurien kaivojen sijaintia kartalla, samalla pitäen vesistöt näkyvinä. Kaivoja vaikutti olevan vain tietyillä alueilla suurina keskittyminä, usein paikoissa, joissa jokia ei ollut niin paljoa. Minua kuitenkin jäi häiritsemään tämä tietokanta, sillä en käsittänyt millaisia kaivoja kartassa oli, miksi useissa valtioissa ei ollut ollenkaan? Pienen tutkimisen jälkeen selvisi, että nämä kaivokeskittymät sijaitsevat osittain Afrikan tärkeimmillä pohjavesialueilla.

 

 

Kuva 1, Kaivojen sijainnit Afrikassa.

Kuva 2, Lentokenttien ja sairaalojen sijainnit. 

 

Halusin tarkastella aineston avulla tärkeitä keskuksia Afrikassa. Ensin latasin aineistoa, jossa näkyvillä oli suuret kaupunkialueet, mutta en saanut sitä järkevästi kartalle. Päätin siis, että sairaalat ja lentokentät kartallat auttavat hahmottamaan, missä on tärkeitä asukaskeskittymiä. Toisaalta sairaaloiden ja lentokenttien suuri määrä voi kertoa myös kriisialueesta, varakkaammasta alueesta tai muusta alueen erityispiirteestä.

Kuva 3, Vesistöt ja valuma-alueet Afrikassa.

Tarkastelin koko Afrikan valuma-alueita sekä vesistöjä. Alueilla joissa joet haarautuvat yhä useampaan suuntaan sijaitsee myös enemmän pieniä valuma-alueita.

Kuva 4, Afrikan isoimmat tiet sekä rautatiet

kurssikerta 5

Moi!

En päässyt osallistumaan viidennelle kerralle paikan päälle, ja minulla oli epäilykseni siitä, miten tehtävät onnistuisivat itsenäisesti. Kuitenkin eräänä torstai-iltapäivänä törmäsin auttavaan enkeliin (Johanna Lehtinen<3), jonka kärsivällisellä avustuksella sain hommat hoidettua.

Uusia asioita ja toimintoja oli paljon, sekä vanhojen asioiden mieleenpalauttaminen ei sujunut täysin mutkattomasti. Koen kuitenkin, että tämän kurssikerran monipuoliset ja laajat tehtävät auttoivat hyödyntämään suurinta osaa aiemmin oppimistamme taidoista. Tehtävät alkoivat bufferien tekemisellä, joka tuli kurssikerran aikana todella tututksi hommaksi. QGIS:in spatial query sekä statistics panel olivat myös tärkeimpiä toimintoja oikeiden tulosten saamiseksi.

Hankalinta näissä tehtävissä minulle oli muistaa tai ymmärtää sitä, mitkä tasot tai tiedot olivat valittuina kuin vertailtiin tiettyjä tekijöitä. Kun esimerkiksi laskimme tietyllä lentomelualueella asuvia ihmisiä, en meinannut mitenkään käsittää mitkä tiedot tuli syöttää spatial query -toimintoon. Kertaamisen kautta kuitenkin ajatus alkoi hahmottua.

Suurin osa tehtävistä keskittyi sekä Malmin lentokentän että Helsinki-Vantaan lentokentän bufferivyöhykkeisiin, joista laskettiin mm. asukkaiden määriä tietyillä melualueilla. Myös väestöön liittyvät tehtävät toimivat suurinpiirtein samalla periaatteella.

Itsenäistehtävässä tuotoksena oli alla näkyvä kartta, jossa on kuvattuna lukuarvoina sekä pylväinä uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudulla. Kartalta erottuvat selvästi alueet, joilla altaiden määrä on huomattavasti suurempi kuin muilla alueilla. Nämä alueet sijaitsevat Helsingin etelä- sekä länsiosissa. Joku taisikin pohtia ääneen, että miksi altaat sijaitsevat alueilla, joissa merikin olisi aivan vieressä.

Kuva 1, Uima-altaiden sijainnit pääkaupunkiseudulla kuvattuna pylväinä sekä numeroina. 

 

Taulukko 1, Tiedot tutkimistamme asioista. Tutkimme mm. asukastietoja, melualueita sekä uima-altaita.

Kurssikerta 6

Heips

Kuudes kurssikerta ja kurssin loppu häämöttää. Tämä kerta alkoi reippailulla raittiissa ulkoilmassa jota raikasti entisestään lyhyt raekuuro. Ulkona kävelimme päättömästi paikasta toiseen, merkiten puhelinsovellukseen sijaintimme sekä kokemuksiamme paikoista. Saimme kaikkien ryhmäläistemme tiedot syötettyä QGis:iin ja pystyimme tarkastelemaan tekemiämme havaintoja kartalta, ja visualisoimaan niitä. Tarkastelussa esiintyi mm. kokemuksia alueiden viihtyvyydestä sekä turvallisuudesta. Suuria eroja emme saaneet tällä ryhmällä aikaan, mutta kuitenkin kartalta erottui muutama alue jotka koettiin hieman epämiellyttävemmiksi.

Kuva 1, Punaiset alueet koettiin epämiellyttävimpinä

Itsenäistehtävänä tällä kertaa sijoittelimme kartalla tietoja erilaisista kohteista, kuten tulivuorista ja maanjäristyksistä. Opimme hyödyntämään exceliä luodaksemme sellaisia taulukoita, jotka saa siijoitettua kartalle koordinaattitietojen avulla. Tämä oppi aukeni yllättävän nopeasti, ja karttojen teko luisti hyvin. Eniten päänvaivaa aiheutti se, mitä kartalle olisi järkevää sijoittaa. Päätin tehdä ainakin vertailun erikokoisista maanjäristyksestä, mistä näkyykin valtava ero järistysten määrässä riippuen magnitudien määrästä (yli 6 tai yli 8 magnitudia). Maanjäristysten tiedot ovat vuosien 1980-2013 väliltä. Sijoitin kartalle myös tietoja tulivuorista sekä meteoriittien putoamiskohdista.

Kuva 2, Yli kuuden magnitudin maanjäristysten ja tulivuorten sijainnit kartalla. 

Kuva 3, Meteoriittien ja tulivuorten sijainnit kartalla.

Eniten meteoriitteja on pudonnut Australian alueille, sekä Euroopassa.

Kuva 4, eri kokoisten maanjäristysten vertailu.

Kartoista voidaan havaita vahva yhteys tulivuorten ja maanjäristysten sijaintien välillä. Tämä johtuu siitä, että usein molemmat esiintyvät litosfäärilaattojen reunoilla, joissa laatat kohtaavat eri tavoin. Esimerkiksi Etelä-Amerikan länsirannikolla sijaitsee paljon tulivuoria ja siellä on paljon maanjäristyksiä, sillä siellä sijaitsee Nazca-laatan ja Etelä-Amerikan laatan alityöntövyöhyke. Kaikki kartoilla näkyvät maanjäristykset ovat voimakkuudeltaan jo suuria ja aiheuttavat vakavaa tuhoa. Vaikutukset saattavat olla todella vaihtelevat riippuen  siitä että sijaitseeko järistyskeskus keskellä aavikkoa vai kaupungin ytimessä.

Suurin osa näistä kartoilla näkyvistä tulivuorista ja maanjäristyksistä sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaalla, josta Sinikin kirjoitti blogissaan ” Erityisen aktiivinen alue maanjäristysten synnylle on jo aikaisemminkin mainitsemani Tyynenmeren tulirenkaan alue. Kyseisellä alueella on arvioitu tapahtuvan noin 90% prosenttia kaikista maailman maanjäristyksistä ja siellä sijaitsee noin 75% kaikista maailman aktiivisista tulivuorista. ”

Lähteet:

Ahtinen sini – Kurssikerta 6 (21.2.2019)

https://blogs.helsinki.fi/ahtisini/

 

Kurssikerta 4

Hei taas

Tänään oli neljäs kurssikertamme, ja saatoin havaita, että osa näistä neljän viikon aikan opituista taidoista on jäänyt jo mieleeni. Ohjelman perustoimintojen käyttö alkaa tuntua sujuvalta, ja myös mahdollisiin ongelmatilanteisiin on mahdollista löytää ratkaisuja tällä ohjelman tuntemuksella. Kurssikertamme alkoi aineistolla, joka sisältää tietoja pääkaupunkiseudun väestöstä.

Tutkimme pääkaupunkiseudun väestötietoja erilaisten muuttujien avulla. Kartalle sai näkymään esimerkiksi ruotsinkielisten osuudet, koko väestömäärän tai ulkomaalaisten osuuden. Ensin kartalle tehtiin ruudukko ja tietoja yhdisteltiin jotta halutut tiedot ilmestyisivät kartalle. Ensimmäisenä karttana tein ruutukartan, jossa ruotsinkielisten määrät Helsingin eri osissa. Koitin ensin tehdä tätä pienemmällä ruutukoolla, mutta alueet eivät erottuneet silloin tarpeeksi toisistaan.

 

Kuva 1, Ruotsinkielisten määrä Helsingin eri alueilla 

Toisessa kartassa muuttujana ovat ihmiset, joiden äidinkieli ei ole suomi. Kartalta erottuu alueita, joissa muunkielisiä on huomattavasti enemmän, mutta suurin osa kartasta on hyvin yhteneväistä. Pääosin alueilla on siis n. 0-2000 muunkielistä.

Kuva 2, Muunkielisten osuus pääkaupunkiseudulla

 

Kun tämä haaste oli loppu, oli aika siirtyä kahvitauon kautta uuteen tehtävään.  Käytimme ensimmäistä kertaa rasterimuotoista aineistoa, ja sen avulla tutkimme mm. korkeuseroja sekä rinnevalovarjostusaineistoa Pornaisten alueelta. Pääsimme myös piirtämään ohjelmassa, kun merkitsimme pisteellä kaikki talot valitulta alueelta.

Kuva 3, Rinnevalovarjostusaineistoa

Kolmas kurssikerta

Moro

Kolmas kurssikerta alkoi vauhdilla, hyppäsimme heti QGisin syövereihin tutkimaan tietoja Afrikan valtoista. Ensimmäisenä tehtävänä meillä oli yhdistää kaikki saman valtion tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä onnistui joko syöttämällä yksittäisen valtion tunnisteen tietokantaan, tai jaottelemalla kaikki olemassaolevat tiedot tietyn ominaisuuden mukaan. Tästä oli hyvä jatkaa tehtävää, jonka avulla perehdyimme Afrikan luonnonvaroihin sekä konflikteihin. Tehtävä sisälsi kaikenlaista aineiston jaottelua sekä tietojen järjestämistä, jonka avulla niiden tulkitseminen helpottui huomattavasti. Saimme esimerkiksi tietoja Afrikan konfliktien määrästä, sekä niiden kestosta vuosina. Tämä opetti järjestelemään ja lajittelemaan tietoa, mutta opin myös uutta tietyistä valtioista ja niiden historiasta ja kehitykseen vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimme myös internetin ja väestön välistä suhdetta, ja vertasimme tätä konfliktiaineistoon. Kaiken kaikkiaan kävimme lukuisia eri muuttujia läpi ja suoritimme monenlaista vertailua, mutta opimme ohjelman käytön ohella Afrikan tilanteista ja luonnonvaroista uutta.

Kun nämä harjoitukset olivat ohi, oli aika siirtyä itsenäiseen osioon. Tehtävänämme oli luoda koropleettikartta Suomen tulvaindeksitilastoista ja liittää siihen myös diagrammi kuvaamaan järvisyysprosenttia. Pikkuhiljaa tehtävät alkoivat aina luonnistua, ja kartta selkeytyä. Tehtävässä hyödynsimme harjoituksissa oppimiamme taitoja, kuten tasojen yhdistelyä sekä laskutoimituksia joilla saamme tietoa uusiin sarakkeisiin. Tässä tapauksessa laskut keskittyivät järvisyyden sekä tulvaindeksin laskemiseen. Kun olimme saaneet tarvittavat tiedot kasaan, luulin että olisi aika rentoutua. Kuitenkin tietojen saaminen järkevään muotoon kartalle osoittautui vähintään yhtä hankalaksi, kuin kaikki sitä edeltävä. Monien mutkien kautta kartta alkoi näyttää siltä miltä halusinkin sen näyttävän, ja helpoin osuus eli viimeistely sai alkaa. Kartan lopputulokseen olen tyytyväinen. Kartassa ei ole näkyvillä  Suomen alueen järviä eikä jokia, sillä koin että ne eivät lisänneet paljoa kartan informaatioarvoa, ja sekoittivat kartan selkeyttä. Koska esim. jokia näytti kulkevan ympäri Suomea yhtä paljon, eivät ne lisänneet tietoa tulva-alueisiin liittyen. Koen myös, että joet sekä järvet sekoittavat kartan toista elementtiä eli järvisyysprosenttia niin paljon, että sen lukeminen muuttuu todella haastavaksi. Kartasta jäi puuttumaan järvisyysprosentteja kuvaavat arvot, sillä en keksinyt miten ne olisi saatu legendaan siten että niistä olisi oikeasti ollut hyötyä kartanlukijalle.

Kartan tarjoamien tietojen perusteella voidaan havaita Pohjanmaan sekä Etelä-Suomen olevan Suomen tulvaherkimpiä alueita. Näillä alueilla myös järvisyysprosentti on pienin, ja alueilla joissa järvisyysprosentti on suuri, tulviminen on vähäistä.

Kuva 1, Kartta kuvaa tulvaindeksiä valuma-alueittain, sekä järvisyysprosenttia. Kartasta näkee selvästi Pohjanmaan sekä Etelä-Suomen olevan Suomen tulvaherkimpiä alueita. 

Toinen kurssikerta, jeejee

Toisen kurssikerran aloitimme erilaisilla harjoituksilla, joiden avulla opettelimme tietokantojen perushallintaa sekä tarkastelimme projektioiden vaikutusta karttoihin.  Avasimme Suomen kunnat kartta-aineiston, jossa teimme projektioiden vertailuja mm. mittatyökalujen avulla. Nämä mittaukset antoivat minulle suuren ahaa-elämyksen, kun huomasin valtavat erot eri projektioiden välillä. Seuraavaksi siirryimme varsinaiseen harjoitustehtävään.

Harjoitustehtävässä vertasimme Lambertin oikeapintaista projektiota Mercatorin projektioon, katsoen kuinka monta prosenttia suurempi Mercator on verrattuna Lambertiin. Mercatorin projektio tunnetusti suurenee kohti napa-alueita, ja tämä tehtävä osoitti, juuri kuinka radikaali muutos on. Eron ollessa suurimmillaan Mercator oli jopa 700% suurempi kuin alkuperäinen oikeapintainen kartta. Karttaprojektioiden väliset erot ovat olleet tiedossani jo pitkään, mutta niiden hahmottaminen ja visuaalinen vertailu ovat olleet melko mystisiä. Katsoessani karttaa en todellakaan tiedä onko se esimerkiksi oikeapintainen vai oikeakulmainen, mutta tämä tehtävä antoi minulle pienen valonpilkahduksen tunnelin päähän. Jatkossa kuvittelen kykeneväni hieman parempaan arviointiin karttojen ominaisuuksien suhteen.

Kuva 1, Mercatorin projektio on jopa 700-kertainen verrattuna oikeapintaiseen projektioon!

Tämän jälkeen vertasin Mercatorin projektiota Van Der Grintenin projektioon, vaikka ilmeisesti tarkoitus oli verrata jotain projektiota Lambertin oikeapintaiseen projektioon. Opin tästä, että tehtävänanto kannattaa lukea huolella, ennen kuin alkaa säheltää mitä sattuu. Kuitenkin lopputulos vaikutti järkevän näköiseltä, joten totesin että eiköhän tämäkin käy. Van Der Grintenin projektio on melko mielivaltainen projektio, jossa napa-alueet esiintyvät todella laajoina. Tämä projektio on tullut monille tutuksi esimerkiksi National Geographicin käyttämänä. Koska myös Mercatorin projektiossa pinta-ala vääristyy laajemmaksi lähellä napa-alueita, huolestuin että saanko eroja aikaan. Kuitenkin eroja löytyi sen verran, että ne olivat lähes 50% luokkaa, Mercatorin ollessa suurempi. Sekä harjoituskartassa, että omavalintaisessa kartassa erot kasvavat kohti pohjoista, ja tilanne olisi sama tarpeeksi etelään mentäessä.

Tämä kurssikerta opetti erityisesti käyttämään attribuuttitietotaulukkoa paremmin, sekä antoi taas hyvän muistutuksen prosenttilaskujen ihmeellisestä maailmasta.

 

Kuva 2, Mercatorin ja Van Der Grintenin projektiot molemmat laajenevat kohti napa-alueita. Kuitenkin Mercatorin projektiossa muutos on niin radikaali, että se on parhaimmillaan lähes 50% suurempi, kuin Van Der Grintenin projektio. 

Loppuun voisin vielä lainata Saagaa tiivistääkseni tämän blogin fiilikset:

”Mielestäni tällä viikolla onnistuin karttojen teossa erinomaisesti. Kartat miellyttävät omaa silmääni, ainakin enemmän kuin viime viikon ensimmäinen kartta… hyi!”

Lähteet:

Saaga Laapotti – Mikä projektio? (25.1.2019)

https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/ (luettu 28.1.2019)

Ensimmäinen kurssikerta

 

Hellou

Ensimmäisellä kurssikerralla opettelimme käyttämään QGIS-ohjelman perustoimintoja ja loimme siellä kartan. Kartta pohjautui tunnin alussa saamaamme aineistoon ja teimme siitä version, jossa esillä olivat Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöt. Ohjelman toiminnan ymmärtämiseksi oli tärkeää kuunnella tunnilla, sillä hetkeksikin ajatuksiin vaipuminen saattoi vaikuttaa lopputulokseen (heh..). Aluksi ohjelma vaikutti monimutkaiselta, jopa hieman pelottavalta, mutta selkeiden ohjeiden avulla kartta alkoi muotoutua. Viime periodissa käyttämämme CorelDraw loi hyvän vertailupinnan QGIS:ille ja myös auttoi ymmärtämään ohjelmaa heti alkuun eri tavalla. QGIS:issä moni asia vaikutti hoituvan taianomaisen nopeasti, esimerkiksi kartan legenda ilmestyi näytölle parilla klikkauksella. Paikkatieto-ohjelmien käytöstä minulla ei ollut mitään aiempaa kokemusta ja ohjelman myötä uusi maailma avautui minulle.

Kartan lopputuloksesta tuli rehellisesti sanottuna siedettävä, värit ovat räikeät ja epäsopusuhtaiset. Onneksi voin syyttää tästä QGis:iä joka arpoi värit puolestani. ”Vaikkakin QGis arpoo väritykset itsestään, ovat omani mielestäni suhteellisen toimivat. Sävyt olisivat kuitenkin voineet olla samaa värimaailmaa” totesi Amelia blogissaan. Minulla värit ovat myös ymmärrettävät, mutta eivät missään tapauksessa kauniit. Karttaa sekoittaa entisestään se, että Viro sekoittuu helposti valtioihin, jotka eivät ole vertailussa mukana. Kartan tarjoamissa tiedoissa ei tullut mullistavaa uutta tietoa; Puola on jo pitkään paininut ympäristöongelmien kanssa, ja tämä kartta konkretisoi valumavesien vaikutukset Itämereen. Yllättäjänä tässä kartassa tuli ehdottomasti Viron matalat päästöt, vaikka niitä voidaankin selittää vähäisellä teollisuudella ja pienellä väkiluvulla. Tietoja olisi voinut havainnollistaa vielä paremmin esimerkiksi ympyrädiagrammeilla, kuten Vilma Pylkkö teki blogissaan. Kartan tekeminen oli mielenkiintoista sekä sisällöltään että ohjelman oppimisen kannalta. Kartasta olisi voinut jättää pois syvyystiedot sekä järvet, näyttää hieman hassulta kun puolet Suomesta on mustien pisteiden peitossa.

 

Kuva 1, Itämerta ympäröivien valtioiden typpitasot

 

Lähteet:

Pylkkö Vilma, Ensiaskeleet QGSillä (14.1.2019)

https://blogs.helsinki.fi/vipy/ (luettu 28.1.2019)

Cardwell Amelia, Viikko 1: QGis uutena tuttavuutena (22.1.2019)

https://blogs.helsinki.fi/amca/ (luettu 28.1.2019)