Toinen kurssikerta, jeejee

Toisen kurssikerran aloitimme erilaisilla harjoituksilla, joiden avulla opettelimme tietokantojen perushallintaa sekä tarkastelimme projektioiden vaikutusta karttoihin.  Avasimme Suomen kunnat kartta-aineiston, jossa teimme projektioiden vertailuja mm. mittatyökalujen avulla. Nämä mittaukset antoivat minulle suuren ahaa-elämyksen, kun huomasin valtavat erot eri projektioiden välillä. Seuraavaksi siirryimme varsinaiseen harjoitustehtävään.

Harjoitustehtävässä vertasimme Lambertin oikeapintaista projektiota Mercatorin projektioon, katsoen kuinka monta prosenttia suurempi Mercator on verrattuna Lambertiin. Mercatorin projektio tunnetusti suurenee kohti napa-alueita, ja tämä tehtävä osoitti, juuri kuinka radikaali muutos on. Eron ollessa suurimmillaan Mercator oli jopa 700% suurempi kuin alkuperäinen oikeapintainen kartta. Karttaprojektioiden väliset erot ovat olleet tiedossani jo pitkään, mutta niiden hahmottaminen ja visuaalinen vertailu ovat olleet melko mystisiä. Katsoessani karttaa en todellakaan tiedä onko se esimerkiksi oikeapintainen vai oikeakulmainen, mutta tämä tehtävä antoi minulle pienen valonpilkahduksen tunnelin päähän. Jatkossa kuvittelen kykeneväni hieman parempaan arviointiin karttojen ominaisuuksien suhteen.

Kuva 1, Mercatorin projektio on jopa 700-kertainen verrattuna oikeapintaiseen projektioon!

Tämän jälkeen vertasin Mercatorin projektiota Van Der Grintenin projektioon, vaikka ilmeisesti tarkoitus oli verrata jotain projektiota Lambertin oikeapintaiseen projektioon. Opin tästä, että tehtävänanto kannattaa lukea huolella, ennen kuin alkaa säheltää mitä sattuu. Kuitenkin lopputulos vaikutti järkevän näköiseltä, joten totesin että eiköhän tämäkin käy. Van Der Grintenin projektio on melko mielivaltainen projektio, jossa napa-alueet esiintyvät todella laajoina. Tämä projektio on tullut monille tutuksi esimerkiksi National Geographicin käyttämänä. Koska myös Mercatorin projektiossa pinta-ala vääristyy laajemmaksi lähellä napa-alueita, huolestuin että saanko eroja aikaan. Kuitenkin eroja löytyi sen verran, että ne olivat lähes 50% luokkaa, Mercatorin ollessa suurempi. Sekä harjoituskartassa, että omavalintaisessa kartassa erot kasvavat kohti pohjoista, ja tilanne olisi sama tarpeeksi etelään mentäessä.

Tämä kurssikerta opetti erityisesti käyttämään attribuuttitietotaulukkoa paremmin, sekä antoi taas hyvän muistutuksen prosenttilaskujen ihmeellisestä maailmasta.

 

Kuva 2, Mercatorin ja Van Der Grintenin projektiot molemmat laajenevat kohti napa-alueita. Kuitenkin Mercatorin projektiossa muutos on niin radikaali, että se on parhaimmillaan lähes 50% suurempi, kuin Van Der Grintenin projektio. 

Loppuun voisin vielä lainata Saagaa tiivistääkseni tämän blogin fiilikset:

”Mielestäni tällä viikolla onnistuin karttojen teossa erinomaisesti. Kartat miellyttävät omaa silmääni, ainakin enemmän kuin viime viikon ensimmäinen kartta… hyi!”

Lähteet:

Saaga Laapotti – Mikä projektio? (25.1.2019)

https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/ (luettu 28.1.2019)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *