Moro
Kolmas kurssikerta alkoi vauhdilla, hyppäsimme heti QGisin syövereihin tutkimaan tietoja Afrikan valtoista. Ensimmäisenä tehtävänä meillä oli yhdistää kaikki saman valtion tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä onnistui joko syöttämällä yksittäisen valtion tunnisteen tietokantaan, tai jaottelemalla kaikki olemassaolevat tiedot tietyn ominaisuuden mukaan. Tästä oli hyvä jatkaa tehtävää, jonka avulla perehdyimme Afrikan luonnonvaroihin sekä konflikteihin. Tehtävä sisälsi kaikenlaista aineiston jaottelua sekä tietojen järjestämistä, jonka avulla niiden tulkitseminen helpottui huomattavasti. Saimme esimerkiksi tietoja Afrikan konfliktien määrästä, sekä niiden kestosta vuosina. Tämä opetti järjestelemään ja lajittelemaan tietoa, mutta opin myös uutta tietyistä valtioista ja niiden historiasta ja kehitykseen vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimme myös internetin ja väestön välistä suhdetta, ja vertasimme tätä konfliktiaineistoon. Kaiken kaikkiaan kävimme lukuisia eri muuttujia läpi ja suoritimme monenlaista vertailua, mutta opimme ohjelman käytön ohella Afrikan tilanteista ja luonnonvaroista uutta.
Kun nämä harjoitukset olivat ohi, oli aika siirtyä itsenäiseen osioon. Tehtävänämme oli luoda koropleettikartta Suomen tulvaindeksitilastoista ja liittää siihen myös diagrammi kuvaamaan järvisyysprosenttia. Pikkuhiljaa tehtävät alkoivat aina luonnistua, ja kartta selkeytyä. Tehtävässä hyödynsimme harjoituksissa oppimiamme taitoja, kuten tasojen yhdistelyä sekä laskutoimituksia joilla saamme tietoa uusiin sarakkeisiin. Tässä tapauksessa laskut keskittyivät järvisyyden sekä tulvaindeksin laskemiseen. Kun olimme saaneet tarvittavat tiedot kasaan, luulin että olisi aika rentoutua. Kuitenkin tietojen saaminen järkevään muotoon kartalle osoittautui vähintään yhtä hankalaksi, kuin kaikki sitä edeltävä. Monien mutkien kautta kartta alkoi näyttää siltä miltä halusinkin sen näyttävän, ja helpoin osuus eli viimeistely sai alkaa. Kartan lopputulokseen olen tyytyväinen. Kartassa ei ole näkyvillä Suomen alueen järviä eikä jokia, sillä koin että ne eivät lisänneet paljoa kartan informaatioarvoa, ja sekoittivat kartan selkeyttä. Koska esim. jokia näytti kulkevan ympäri Suomea yhtä paljon, eivät ne lisänneet tietoa tulva-alueisiin liittyen. Koen myös, että joet sekä järvet sekoittavat kartan toista elementtiä eli järvisyysprosenttia niin paljon, että sen lukeminen muuttuu todella haastavaksi. Kartasta jäi puuttumaan järvisyysprosentteja kuvaavat arvot, sillä en keksinyt miten ne olisi saatu legendaan siten että niistä olisi oikeasti ollut hyötyä kartanlukijalle.
Kartan tarjoamien tietojen perusteella voidaan havaita Pohjanmaan sekä Etelä-Suomen olevan Suomen tulvaherkimpiä alueita. Näillä alueilla myös järvisyysprosentti on pienin, ja alueilla joissa järvisyysprosentti on suuri, tulviminen on vähäistä. 
Kuva 1, Kartta kuvaa tulvaindeksiä valuma-alueittain, sekä järvisyysprosenttia. Kartasta näkee selvästi Pohjanmaan sekä Etelä-Suomen olevan Suomen tulvaherkimpiä alueita.