Toisen kurssikerran aikana kävimme läpi, miten tehdä MapInfolla erilaisia teemakarttoja ja asettaa niitä päällekkäin. Ennen itsenäistä työskentelyä harjoittelimme pylväs- ja ympyrädiagrammien tekoa ja muokkaamista Pohjois-Suomen kartalla. Tutustuimme myös moniin muihin teemakarttoihin, muun muassa pistekarttoihin, graduated-teemakarttoihin ja 3D-mallinnuksiin. MapInfolla on mahdollista tehdä niin monenlaisia teemakarttoja, että vienee aikansa ennen kuin opin muistamaan, millaisia ominaisuuksia niillä kaikilla on tai mikä on paras valinta mihinkin tilanteeseen. Opettelimme kurssikerran aikana myös, miten tietoja siirretään MapInfoon muista ohjelmista, esimerkiksi Excelistä.

Kurssikerran harjoituksena oli tehdä teemakartta, jossa on kaksi teemaa päällekkäin. Vailla selkeää kuvaa siitä, mitä halusin, aloin pallotella monen eri aiheen ja karttatyypin välillä. Tehtyäni neljä erilaista karttaa eri aiheista totesin, että johonkin oli tyydyttävä ja valitsin kartan, joka muodostuu koropleettiteemasta ja ympyrädiagrammeista. Kartta kuvaa väentiheyttä ja väestön rakennetta Pohjois-Suomen kunnissa (kuva 1). Jälkeenpäin huomasin, että kartantekovaiheessa minun olisi pitänyt kasvattaa ympyröiden kokoa, jotta karttaa olisi ollut helpompi tulkita. Otin siitä opikseni ja sama kömmähdys tuskin toistuu tulevaisuudessa.

Kartan mukaan Pohjois-Suomi on hyvin harvaan asuttua aluetta erityisesti aivan maan pohjoisimmissa osissa. Etelämpänä suurimmat kaupungit erottuvat kartalla selkeinä asutuskeskittyminä, näistä suurimpana Rovaniemi. Muita kuntien väentiheyttä kasvattavia kaupunkeja ovat mm. Tornio ja Kemi Perämeren läheisyydessä sekä Kuusamo itärajan tuntumassa.

Pohjois-Suomen väestön rakenne on suhteellisen samanlainen kaikkialla: suurin osa kuntien väestöstä on 15-64 –vuotiaita. Erityisesti kaupunkien läheisyydessä työ- ja opiskeluikäisten määrät ovat muita ikäluokkia suurempia. Näillä alueilla alle 15–vuotiaiden ja yli 65–vuotiaiden määrät ovat jokseenkin samansuuruisia, mutta muissa Lapin kunnissa eläkeikäisten määrä kasvaa huomattavasti. Lapsien ja nuorien määrät sen sijaan laskevat. Kuten Ruut Uusitalo blogissaan totesi, tällainen ikärakenne tulee aiheuttamaan paineita kuntien terveydenhuollolle.

Lähteet

Uusitalo, R. (2015). Ruutin Geoinformatiikka-blogi. Pohjois-Suomen kuntien ikärakenteella on vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa. <https://blogs.helsinki.fi/ruutuusi/> Luettu 27.1.2015