Tällä kurssikerralla keskityttiin MapInfon tietokantojen ominaisuuksiin ja opeteltiin mm. siirtämään tietoja muista ohjelmista sekä tuottamaan uutta tietoa vanhan pohjalta. Harjoittelu tapahtui Afrikan kartalla, johon toimme tietoja Afrikan konflikteista, öljylähteistä ja timanttikaivoksista. Kurssikerran tehtävät vaativat jatkuvaa tarkkuutta ja uusia asioita tuli vastaan runsaasti. En siis oleta, että muistaisin niistä puoliakaan seuraavalla kerralla, mutta toivottavasti edes tärkeimmät jäivät mieleen.

Arttu Paarlahden Afrikan karttaa (kuva1) katsomalla näyttäisi siltä, että konfliktit ovat sijoittuneet timanttikaivosten ja öljylähteiden läheisyyteen. Nämä vaurautta tuottavat luonnonvarat ovat varmasti olleet osallisena moniin konflikteihin, mutta täydellistä syy-seuraussuhdetta niiden takana tuskin on. Kuten Joonas Alanko blogissaan totesi, monet Afrikan konfliktit pohjautuvat myös etnisiin taustoihin ja ristiriitoihin.

Afrikan kartan tietokantoihin kuuluu paljon muutakin tietoa konfliktien, timanttien ja öljylähteiden sijaintien lisäksi. Näistä tietokannoista selviää esimerkiksi konfliktien ajankohdat sekä tarkempia tietoja öljylähteiden ja timanttikaivoksien tuottavuudesta. Runsaammilla tiedoilla on mahdollista tehdä huomattavasti tarkempia ja oikeampia päätelmiä alueiden tapahtumista. Esimerkiksi tietoja öljynporauksen ja timanttikaivosten tuotannon alkamisvuosista voitaisiin verrata konfliktien alkamisvuosiin ja etsiä sitä kautta mahdollisia yhteyksiä. Samalla voitaisiin verrata internet-käyttäjien lukumääriä eri vuosina ja seurata siten alueiden elintason ja vaurauden kasvua tai laskua. Näin voisi selvittää, millaisia vaikutuksia alueiden konflikteilla tai uusilla kaivoksilla ja lähteillä on alueen kehitykseen.

Samalla kurssikerralla tehtiin myös toinen teemakartta, tällä kertaa Suomen valuma-alueiden järvisyysprosenteista ja tulvaindekseistä (kuva 2). Kuten Sara Todorovic blogissaan toteaa, tulvaindeksin yhteydessä käytetyt keskiylivirtaaman ja –alivirtaaman kaltaiset käsitteet ovat tässä vaiheessa vielä vähän hämäriä, mutta eiköhän ne siitä ajan kanssa selkene. Jotain perustietoja kartalta voi kuitenkin tulkita, esimerkiksi, kuten olettaa saattaa, Keski-Suomen järvet erottuvat kartalta selkeinä piikkeinä. Erityisesti rannikon tuntumassa valuma-alueiden järvisyysprosentti laskee tuntuvasti, mikä aiheuttikin kartantekovaiheessa hieman haasteita: oli kokeiltava pariin kertaan ennen kuin löysin sopivan mittakaavan pylväiden pituuseroja kuvaamaan.

Kartasta nähdään, että alueilla, joilla tulvaindeksi on korkea, järvisyysprosentti on matala ja toisinpäin. Rannikot erottuvat kartalta korkeiden tulvaindeksien takia, syynä on todennäköisesti meriin laskevat joet ja alava maa, minkä seurauksena keväällä sulavat lumet ja sateet aiheuttavat jokien tulvimista. Myös ihmisen toiminnalla voi olla vaikutusta rannikoiden tulvaindekseihin: pellot ja rakennetut alueet lisäävät pintavaluntaa ja näin tulvariskiä.

Lähteet

Alanko, J. (2015) Alanko’s blog. Pak kerta 3. <https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/> Luettu 6.2.2015

Paarlahti, A. (2015) Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia 2015. Afrikkaa ja konflikteja. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/> Luettu 6.2.2015

Todorovic, S. (2015) Saran blogi. Kurssikerta 3 – Timantteja ja tulvia. <https://blogs.helsinki.fi/stodorov/> Luettu 6.2.2015