Neljännen kurssikerran aiheina oli ruutukarttojen tekeminen ja MapInfolla piirtäminen. Tunnilla teimme pääkaupunkiseudulle keskittyvän ruutukartan vapaavalintaisesta aiheesta. Valitsin karttani aiheeksi muunkielisten määrät (kuva1).

Tein ruutukartasta ensin kaksi eri versiota eri ruutukoolla. Alun perin ajattelin, että pienemmällä ruutukoolla kartalta voisi lukea tarkempia tietoja, mutta lopputuloksen tulkinta vaikeutuikin melkoisesti. Päädyin siksi yleistetympään versioon eli yhden ruudun sivu on 500 metriä. Luokittelutavan valinta oli yhtä haastavaa kuin aina ennenkin, samoin luokkien sopivan määrän löytäminen tuotti päänvaivaa. Lopputulos on mielestäni ihan tyydyttävä, mutta muunkielisten määrien kuvaamiseen on varmasti parempiakin vaihtoehtoja ja esimerkiksi luokkien määrää olisi voinut vähentää parilla luokalla. Puhumattakaan sitten siitä, että ruuduilta olisi ollut tarkoitus poistaa rajat, mutta epähuomiossa ne jäivät lopulliseen versioon.

Tekemässäni kartassa muunkielisten määrät näyttävät noudattavan yleistä väentiheyttä: tiiviimmin asutuilla alueilla myös muunkielisten määrät kasvavat. Kartasta näkee, että muunkielisiä on paljon mm. kantakaupungissa sekä liikenneväylien, kuten moottoriteiden ja junaratojen, läheisillä esikaupunkialueilla. Muunkielisten määrät ovat erityisen suuria Helsingin alueella ja laskevat ympäröivillä seuduilla, esimerkiksi Espoossa määrät ovat huomattavasti pienempiä. Myös Helsingissä on jonkin verran sisäistä vaihtelua: muunkielisiä on ydinkeskustan lisäksi paljon kaupungin itäisissä ja koillisissa osissa.

Kartan antamia tietoja olisi varmasti helpompi tulkita, jos tuntisi pääkaupunkiseutua paremmin. Kuten Suvi Heittola blogissaan mainitseekin, erilaisten kaupunginosien sijaintien ja nimien tietäminen helpottaisi kartan analysoimista. Nimistön lisääminen kartalle saattaisi olla hyvä idea ja kokeilemalla selviäisi, tekisikö se kartasta liian sekavan. Ainakin tärkeimpien liikenneväylien merkitseminen olisi kartan tulkinnan kannalta hyväksi.

Kuten Pauliina Hongisto blogissaan toteaa, hyvällä ruutukartalla voi kuvata tietoja esimerkiksi koropleettikarttaa tarkemmin: tiedot eivät ole sidoksissa valmiiksi rajattuihin alueisiin, kuten kunnanrajoihin. Ruutujen kokoa muuttamalla voi itse säädellä, miten tarkasti haluaa esittää tiedot eli sekä hyvin yksityiskohtaiset sekä yleistetyt kartat ovat mahdollisia. Ruututeemakartoilla voi myös esittää sekä absoluuttista että suhteellista tietoa, ja on varmaan tapauskohtaista, kumpi esitystapa toimii paremmin.

Lähteet

Heittola, S. (2015). PAK 2015. Kurssikerta 4 (3.2.2015). <https://blogs.helsinki.fi/heittola/> Luettu 15.2.2015

Hongisto, P. (2015). PAK à la Pauliina. Kurssikerta 4 – Ruotsinkieliset ruutuina. <https://blogs.helsinki.fi/pauliinh/> Luettu 15.2.2015