Kurssikerta 7

Viimeisellä kurssikerralla olikin sitten aika testata taas omaa osaamista. Tarkoituksena oli tällä kertaa kerätä omat aineistot ja tehdä niistä tekotavasta riippuen yksi tai useampi kartta. Kurssikerran aineistot tuli hakea netistä ennen varsinaista kurssikertaa ja tunnilla niistä luotiin vähintään kahden muuttujan karttoja.

Karttakohteen valinnan ainoana kriteerinä oli se, että valittu alue jakautuu 20-30 pienempään alueeseen, kuten valtioihin tai maakuntiin. Valitsin kartakseni tutun ja turvallisen Euroopan, jonka aineistot keräsin Euroopan Unionin ylläpitämältä Eurostat-sivustolta. Kurssi olisi ollut mukava päättää onnistuneeseen karttaan, mutta ikävä kyllä niin ei tällä kertaa käynyt. Ongelmat alkoivat jo kartan aiheesta: se käsittelee Euroopan valtioiden asukaslukuja ja väestön rakennetta. Kun ottaa huomioon, että netistä löytyy huimasti tietoa lähes mistä tahansa aiheesta, valitsemani aihe on tylsä. Luovuus katosi kuitenkin aineistonhankintavaiheessa ja päätinkin korvata sen puutteen tekemällä kartan aivan alkutekijöistä lähtien eli kuvan pohjalta.

Kartan käsittely alkoi pohjakartan kiinnittämisellä koordinaatistoon vastinpisteitä käyttämällä. Käytin tähän valmista World-tietokantaa aiemmilta kurssikerroilta. Sitten alkoikin työläs osio, nimittäin bittimuotoisen kartan piirtäminen tietokannaksi. Euroopassa riittää valtioita, joten tähän kuluikin hyvä tovi, mutta pääsin seuraavaan vaiheeseen eli aineistojen yhdistelyyn ongelmitta. Aineistojen käsittelyssä sen sijaan törmäsin lukuisiin pulmiin ja esteisiin, joiden ratkomiseen vierähti jälleen kerran aikaa.

Kun tietokannat oli sitten vihdoin siivottu ja saatu toimimaan, lopullinen teemakartta syntyi nopeasti. Siinä Euroopan valtioiden asukaslukuja on kuvattu koropleettikartalla, jonka päälle on lisätty väestön rakennetta havainnollistavia pylväitä (kuva 1). Aineistojen ollessa lähinnä EU:n jäsenvaltioista, joidenkin kartan maiden tiedot jäivät puuttumaan, mikä jäi näkymään kartalle ärsyttävinä viivoina. Eurostatista löytyvät väestön määrän ja rakenteen tietokannat olivat kuitenkin laajat verrattuna moniin muihin aiheisiin, joita aineistonkeruuvaiheessa harkitsin, joten olin vain tyytyväinen, että selvisin näinkin vähillä aukoilla tiedoissa.

Kuva 1. Euroopan väestön määrä ja rakenne vuonna 2013.
Kuva 1. Euroopan väestön määrä ja rakenne vuonna 2013.

Kartalta näkee, että Euroopassa tihein asutus sijaitsee Etelä- ja Länsi-Euroopassa. Pohjoismaissa, Baltiassa ja monissa Balkanin maissa väestöä on sen sijaan vähemmän. Ikärakenne on kaikkialla suhteellisen samanlainen: 15-64 –vuotiaiden ryhmä on suurin. Nuorempien ja vanhempien ikäryhmien määrät taas ovat monissa maissa yhtä suuret eli nämä pylväät ovat suunnilleen yhtä korkeita. Joissakin maissa, kuten Saksassa ja Italiassa, vanhempaa väestöä on jonkin verran enemmän.

Vaikkei kurssikerran tuotos ollutkaan mielestäni aivan onnistunut, olen kuitenkin tyytyväinen siihen, miten paljon opin taas uutta. Sain myös kerrattua monia asioita, kuten esimerkiksi valtioiden ja saarien yhdistämistä saman nimen alle. Suvi Heittola toteaa osuvasti blogissaan, että vaikka kurssin mittaan välistä tuntuikin, ettei mikään uusi informaatio jää mieleen, voi näin loppujen lopuksi kuitenkin sanoa, että kyllä MapInfoa nyt osaa aiempaa huomattavasti paremmin käyttää. Sujuvaan ohjelman käyttöön on vielä pitkä matka, mutta ainakin ensimmäiset askeleet sitä kohti on nyt otettu.

Lähteet

Euroopan kartta. <http://www.enchantedlearning.com/geography/europe/outlinemap/> Luettu 23.2.2015

Eurostat – Data Explorer. <http://ec.europa.eu/eurostat/data/database> Luettu 23.2.2015

Heittola, S. (2015) PAK 2015. Viimeinen kurssikerta (24.2.2015). <https://blogs.helsinki.fi/heittola/> Luettu 14.3.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *