Ken kuuseen kurkottaa se projektioon pamahtaa

Kun viime päivien aikana luonnonolot ovat tuoneet tuvan täydeltä lunta, on se onnistunut hidastamaan minua kirjoittamasta uutta lukua eeppiseen saagaani GIS-opinnoista (viivästymiseen on voinut myös vaikuttaa maailmaan putkahtamiseni vuosipäivä, jota juhlistaessa tosin keksin luvun otsikon, huraa!!). Mutta silti minun tulee ottaa mallia koko kansan tuntemasta mummosta, kun lumi hänet saartoi, ja jatkaa eteenpäin opinnoissani. Toisella kurssikerralla kun päästiin jo syventymään QGIS:n ominaisuuksien kinoksiin, kun tarkastelun alla olivat projektiot sekä niiden vaikutukset karttakuviin.

Alla olevat kuvat kuvastavan kaunista Suomi-neitoamme hänen tunnetuimmassaan ja mahdollisestikin tarkimmassa olomuodossaan. Kuvissa Suomi on kuvattu ETRS-TM35FIN projektiossa. Nykyisin tämä projektio on eniten käytössä Suomessa, kun tehdään karttoja Suomen alueelta. Kuvissa Suomi on jaettu kunnittain ja kuvat sisältävät tietoa siitä, miten eri karttaprojektiot vaikuttavat Suomen kuntien kokoon kartalla. Vertailukohteena tehtävää suorittaessa on käytetty LAEA-projektion tietoja, missä pinta-alat ovat oikean kokoiset.

Kuvassa 1 suurennuslasin alle on päätynyt pahamaineinen, löytöretkien aikaisten merimiesten rakastama Mercatorin projektio. Selitettä ensimmäistä kertaa katsoessa, tulee melkein mieli hieraista silmiään. Voiko se olla totta? Täytyyhän luvuissa olla pilkkuvirhe! Ehei ystäväiseni, Mercatorin projektiossa Suomen eteläisimmätkin kunnat ovat saaneet yli 200 prosenttisen kasvupyrähdyksen ja Norjan rajatuntumassa luvut ovat paikoittain jo 700% yläpuolella. Mercatorin projektiossa maapallon napoja lähestyttäessä alueiden koot suurenevat, mikä johtaa kuvan 1 kaltaisiin tuloksiin.

 

Kuva 1. Mercatorin projektiossa esiintyvät vääristymät LAEA-projektioon verrattuna.

Toisena osallistujana tutkimukseemme oli osallistunut Robinsonin projektio. Kuvassa 2 selite tuskin aiheuttaa sydänkohtauksen vaaraa kenellekkään, kun eroavaisuudet LAEA-projektion kuvaamaan Suomeen ovat suhteellisen pienet. Tämä johtuu siitä, kuten Kirsi blogissaan ilmaisee, että Robinssonin projektio on kompromissiprojektio, missä vääristymät halutaan pitää mahdollisimman pieninä. Siitä huolimatta, jälleen pohjoisissa osissa Suomea eroavaisuudet LAEA-projektioon ovat suuret.

Kuva 2. Robinsonin projektion eroavaisuudet LAEA-projektioon. Vääristymä on huomattavasti pienempi Mercatorin projektioon verrattaessa.

Tekemieni karttojen sisältö ajaa mielestäni asiansa, mutta jälkikäteen mietittynä karttojen värimaailmaa olisi voinut muuttaa vähemmän pahaan enteileväksi. Toisaalta punertava väri voi sopia hyvin varoittamaan projektioiden mahdollisesta vääristämisestä, ja kuten Elina hyvin kirjottaa, oikean projektion valinta on karttaa ladittaessa tärkeää. Karttojen sisältöjen eroavaisuuksien huomaaminen on myöskin hieman haastavaa, koska jälleen kerran, sopivan luokkamäärän löytäminen oli vaikeaa. Tuloksena monet kunnat ovat samassa luokassa molemmissa kuvissa.

Vaikka kurssikerta sujuikin ensimmäistä kertaa helpommin ja sujuvammin, kun QGIS:n tietyt ominaisuudet olivat jo jokseenkin tiedossa, ei tälläkään kertaa säilytty ilman verenpaineen nousua. Tehtävää tehtäessä ja toista projektiota etsiessä ei attribuuttitaulukon kanssa taistelmisesta olla tulla mitään. Lukuisien yritysten jälkeen pinta-alalaskut tuottivat mahdottomia lukemia, eikä ohjeista tuntunut olevan apua. QGIS huusi minulle, kuin Gandalf konsanaan Morian kaivoksissa Khazad-dûmin sillalla Balrogille, tästä et tule pääsemään ohi.  Lopulta kuitenkin ratkaisu löytyi, ja tehtävä saatiin suoritettua loppuun laskujen tuottaessa järkevät tulokset ja karttojen valmistuttaessa.

Ja jälleen kerran yksi taisto QGIS:n kanssa saatiin päätökseen. Ensi kerralla vastustajallani on varmasti uudet temput hihassaan, mutta minä olen kokemuksia rikkaampi ja olen valmis uuteen haasteeseen.

 

Lähteet:

Ylinen, Kirsi. You can do it (25.1.19) https://blogs.helsinki.fi/yxkirsi/2019/01/25/you-can-do-it/ (luettu 29.1.19)

Huhtinen, Elina. Viikko 2 – projektion vaikutus karttaan (23.1.19) https://blogs.helsinki.fi/huhelina/2019/01/23/viikko-2-projektion-vaikutus-karttaan/ (luettu 29.1.19)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *