Over and Out

Ja se oli hänes.

Blogin kirjoittaminen oli varsin miellyttävä kokemis ja nautin kurssista hyvin paljon. Tämä blogin on nyt valmis.

 

Kiitos jq Qlemiin.

Viimeinen vastaisku

Viimeinen kurssikerta koitti ja tehtävä kirkkaana mielessä maalia kohti edettiin. Kaikki eväät ja varusteet matkan varrelta oli pakattu mukaan ja loppuhuipentuman aika oli saapunut. Odotin tätä jännittyneenä, mutta itsevarmana.

Tehtävänä oli tuottaa vapaavalintainen kartta, mutta kaikki aineisto tuli hankkia itse. Tehtävänanto oli varsin yksinkertainen, mutta jälleen kerran yksinkertainen asettelu kätki alle yllättäviä haasteita, jotka tosin positiiviseksi yllätyksekseni kohdistuivatkin internetin syövereiden syvyteen, eikä niinkään QGIS:n oikkuiluun tai kikkailuun. Kuten Vilma sanoi, internetistä ei valinnna varaa puuttunut.

Päätin valita tehtäväni alueeksi Yhdysvallat. Aluksi tuntui järkevältä rajata kartan alue yhden valtion sisälle koko luomakunnan sijaan. Spoiler alert, pian huomasin haukanneeni varsin suuren suupalan. Mietittyäni hetken ajan, millaisia muuttujia haluaisin Yhdysvalloista kuvata, päätin kuvata suurien kaupunkien väestömääriä, mikä sattui tulemaan ensimmäisenä mieleeni ja olin siihen varsin tyytyväinen. Löysinkin internetistä suhteellisen helposti pistetiedoston maailman suurista kaupungeista sekä Yhdysvaltojen suurien kaupunkien väestömääriä kuvaavat tietokannat, jotka onnistuin suhteellisen näppärästi yhdistämään toisiinsa. Näin sain kuvattua Yhdysvaltojen suuret kaupungit sekä niiden väestömäärät, done. En kuitenkaan ollut tyytyväinen, halusin kartan elävämmäksi. Halusin lisää sisältöä.

Samoillessani verkon viidakossa satuin löytämään verkkosivun, jonka kautta sain ladattua Yhdysvaltojen osavaltiota kuvaavia tietokantoja. Vesistöjä, rautateitä, tiestöä, rakennettuja alueita vaikka mitä. Ongelmaksi muodostui kaikkien tietokantojen hidas sekä työläs lataaminen. Jokainen osavaltio piti käydä yksi kerrallaan läpi, ja jokainen tietokantatyyppi, tiestöt, vesistöt, rautatiet, piti valita myöskin yksi kerrallaan. Työ alkoi osoittautua varsin hitaaksi ja työlääksi sekä minulle, että QGIS:lle. Oli pakko supistaa tarkasteltavaa aluetta.

Historian haapapuiden hentoisen havinan harrastelijahavainnoitsijana päätin valita  Yhdysvaltojen itärannikolta yhden alkuperäisistä osavaltioista, New Yorkin osavaltion. Latasin tietokantoja ja siirtelin tiedostoja tietokoneeni kansioista toiseen, kuin nälkäinen työhenkilö lappaa lounaskeittoa suuhunsa kuin toiseen astiaan. Kun olin viimein valinnut kaikki haluamani tietokannat, joiden avulla sain kuvattua alueen tarpeeksi eläväisenä, tajusin seuraavan ongelman: mitä aion kuvata yhden osavaltion alueelta? Aiemmat yksittäiset ympyrät kaupunkeja kuvaamassa jättivät alueen kovin tyhjäksi ja mitäänsanomattomaksi, vaikka kuinka täyttäisin alueen muulla sisällöllä.

Tauko. Oli pakko pitää tauko ja miettiä, kuinka lähden etenemään tehtävässäni. Käveleskeltyäni ympyrää hetken päätäni koputtana nyrkillä hokien “Mieti, mieti, mieti” kuin Nalle-Puh konsanaan, päätin sukeltaa jälleen internetin syvään päähän ja lähteä etsimään uusia dataa tarjoavia lähteitä. Ja voi kuinka kauan sainkaan sukellella. Tässä vaiheessa huomasin, kuinka haasteellista onkaan löytää juuri sopivaa asiaa kuvaavaa, sopivassa muodossa olevaa ja vielä vapaasti käytettävissä olevaa dataa on löytää. Tämä osoittautui suurimmaksi haasteeksi tehtävän suorittamisessa. Mutta usean tunnin jälkeen löysin täydellisen verkkosivun. Sivusto tarjosi Yhdysvaltojen valtion keräämää dataa alueista osavaltioittain, mutta oli tehnyt sen harvinaisen helpoksi ladattaviksi. Tarvitsi valita vain osavaltio, millaiselta alueelta, (osavaltio, kunta, väestönlaskenta-alue tms.) sekä minkä muuttujan alueelta halusi kuvattavan. Ja kaiken kukkuraksi, sain vielä itse valita, millaisessa tiedostomuodossa lataan datan, hallelujaa!

Vaikka tiedostojen ja kuvattavien muuttujien ja asioiden metsästäminen oli lähestulkoon ohi, oli mielestäni koko osavaltion kokoisen alueen kuvaaminen väestöllisestä näkökulmasta jokseenkin liian iso. Suurena katurunouden ystävänä päätin valitata vielä tarkempaan tarkasteluun New York Cityn sekä vielä tarkempaan tarkasteluun muutamankin supersankarin kotiseudun, Manhattanin saaren. Nyt olin viimein tyytyväinen suurennuslasini alla olevaan kohteeseen. Koko Yhdysvaltojen kuvaamisesta olin päätynyt yhden kaupungin yhden saaren kuvaamiseen.

Ja niin. Eiköhän ole aika esitellä ensimmäinen varsinainen aikaansaannokseni.

Kuva 1. Manhattanin saaren metrolinjat sekä -asemat.

Kuvasta 1 näkee kaikessa yksinkertaisuudessaan Manhattanin saarella kulkevat metrolinjat sekä saaren metroasemat. Tosin itse metroverkostoa en väittäisi kovinkaan yksinkertaiseksi, ja Suomen pääkaupunkiseudun metroon jo suhteellisen hyvin tottuneena pohjoisenpoikana isomman kirkon metroverkostoa katsellessa kämmenet alkavat hieman hikoamaan.

Kuva 2 tuo hieman lisää sisältöä tarkasteltavaksi. Siinä kuvataan Manhattanin saaren väestö väestölaskennallisiin alueisiin jaettuna. Väestölaskennalliset alueet ovat muutamien kortteleiden kokoisia, tosin alueiden koot vaihtelevat saaren sisällä hieman. Päätin pitää yksinkertaisuudesta kiinni kuvauksessani, mitä tummemmalla alue on kuvattu, sitä suurempi väkimäärä alueella on.

Kuva 2. Manhattanin saaren väkimäärä.

Kuvat 3, 4 ja 5 kuvaavat Manhattanilla eläviä ihmisiä ja heidän lukumääriään väestölaskennallisilla alueilla heidän etnisten taustojensa mukaan. Kuva 3 kuvaa valkoisten ihmisten, kuva 4 afro-amerikkalaisten ja kuva 5 aasialaisten ihmisten lukumääriä alueilla.

Kuva 3. Manhattanin valkoinen väestö.

Kuva 4. Manhattanin afro-amerikkalainen väestö.


Kuva 5. Manhattanin aasialainen väestö.

Kuvista 3, 4 ja 5 tulee hyvin selkeästi ilmi eri etnisten taustojen omaavien ihmisten sijoittuminen Manhattanin saarella. Pohjoisemmissa osissa, kuten Harlemin kaupungiosassa, asuu huomattavasti enemmän afro-amerikkalaisia, kuin esimerkiksi aasialaisia, kun taas saaren aivan eteläisimmät asutusalueet ovat aasialaisten suosiossa. Valkoinen väestö on sijoittunut suhteellisen tasaisesti ympäri saarta, vaikkakin on alueita, joissa valkoisia asuu runsaimmin, esimerkiksi Upper West Siden kaupunginosa. Eri väestöryhmien selkeään eriytymiseen on varmasti selkeät syyt, joiksi yhdeksi voisin veikata ainakin taloudellista asemaa, sen paremmin asiaa tuntematta.

Halusin säilyttää metroverkoston sekä metroasemat väestökartoissa, jotta voisin vertailla, miten eri etniset ryhmät sijoittumat metroverkostoon nähden. Korrelaatiota väestöryhmien ja esimerkiksi metroasemien lukumäärällä tuskin on, mutta esimerkiksi Manhattanin eri kaupunginosien saavutettavuutta tutkiessa pohjoisosat ovat huomattavasti aliedustetumpi metroasemien lukumäärien suhteen verrattuna eteläisempiin osiin. Myös poikittaista liikennettä itä-länsi akselilla tapahtuu saaren pohjoisessa osassa paljon vähemmän eteläiseen osaan verrattuna. Nämä seikat johtavat huonompaan saavutettavuuteen metroliikenteen kannalta. Tällä taas voi olla jonkinlaista vaikutusta eri ihmisryhmiin sekä heidän mahdollisuuksiin elämissään.

Tätä blogipostausta kirjoittaessani harmikseni huomasin, että olin jättänyt kartoissa kertomatta, mitä Manhattanin saaren ulkopuolella on. Kartoista löytyy saaren ulkopuolista raideliikennettä maan kamaralla. Päätin lisätä raideliikenneverkostoa tieliikenneverkoston sijaan, sillä koin sen sopivan karttojen teemaan tieliikenneverkostoa paremmin.

Legendan vajaavaisuutta lukuunottamatta olen varsin tyytyväinen karttoihini. Koen ne hyvin esteettisiksi, selkeiksi sekä informatiivisiksi, ja koen kehittyneeni paljonkin ensimmäisistä kurssikerroista.

Taputan jälleen omaa olkapäätäni onnistumisen johdosta.

 

Lähteet:

Kaukavuori, Vilma. Turun paluu (10.3.19) https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/2019/03/10/turun-paluu/ (luettu 19.3.19)