3. Kurssikerta, 3.2.2023

Tietojen yhdistämistä ja diagrammeja

Timantteja, öljyä ja konflikteja

Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme QGISissä esimerkiksi tietojen yhdistelyä tietokannassa sekä tietokantojen yhdistämistä. Erilaiset yhdistelytoiminnot ovat kyllä tavallaan aika ymmärrettäviä, vaikka minulle tulikin joitakin ongelmia Afrikan valtioiden alueiden pinta-aloja laskettaessa.

Olen kuitenkin iloinen siitä, että sain tuotua QGISiin .csv-muotoisen tiedoston, jossa on tiedot Afrikan valtioiden väkiluvusta sekä internetin ja Facebookin käyttäjistä. Näiden tietojen avulla tein kartan, joka esittää internetin käyttäjien osuutta valtion väestöstä (Kuva 1). Kartalla näkyvät myös timanttikaivokset ja öljykentät sekä vuosina 1947-2008 tapahtuneet konfliktit. Kartan legenda on kyllä puutteellinen, mutta ehkä kuvateksti auttaa jonkin verran. Tein myös kartan, jolla pistemäinen ja alueellinen aineisto (?) on yksivärisellä pohjalla, jos haluaa tarkastella vain niitä (Kuva 2).

Kuva 1. Internetin läpäisevyys valtioittain vuonna 2020, öljykentät ja timanttikaivokset sekä vuosina 1947-2008 tapahtuneet konfliktit Afrikassa.

Kuva 2. Öljykentät ja timanttikaivokset sekä vuosina 1947-2008 tapahtuneet konfliktit Afrikassa.

Karttojen (Kuvat 1 ja 2) perusteella voisi sanoa, että timanttikaivokset sijoittuvat pääasiassa etelään, öljykentät pohjoiseen ja konfliktit päiväntasaajan molemmin puolin. Esimerkiksi Algeriassa on öljykenttiä ja useita konflikteja, ja nähdäkseni Länsi-Afrikan lounaisrannikolla taas samalla alueelle sijoittuu paljon timanttikaivoksia ja konflikteja. Mitään syy-seuraussuhteita ei konfliktien ja luonnonvarojen välille karttojen perusteella varmastikaan voi vetää, koska esimerkiksi Itä-Afrikassa on paljon konflikteja, muttei timantteja tai öljyä. Tähän palaan vielä myöhemmin, samoin kuin siihen, mitä internetin läpäisevyys voi kertoa.

 

Tulvaindeksi ja järvisyys

Toisena tehtävänä oli tuottaa Suomen vesistöalueiden valuma-alueiden tulvaindeksiä ja järvisyyttä kuvaava teemakartta (Kuvat 3 ja 4). Tein myös kartan, joka esittää vain tulvaindeksejä, jotta kaikki alueet näkyisivät (Kuva 5). Varmuuden vuoksi selvennän karttojen (Kuvat 3 ja 4) legendoja vielä sen verran, että järvisyysdiagrammien koko skaalautuu siis järvisyysprosentin mukaan, joka aineiston alueilla vaihtelee välillä 5-19,8 %. Nämä kartat ovat keskenään samanlaisia, toisessa diagrammit vain ovat läpinäkyviä, jotta pienimmätkin valuma-alueet jotenkin näkyisivät niiden alta.

Aluksi olin karttoihin tyytyväinen, mutta nyt kun katson niitä uusin silmin, olisi tulvaindeksille ja diagrammeille kannattanut valita selkeämmin erottuvat värit. Olen myös kirjoittanut legendoihin “Suomen vesistöalueiden valuma-alueiden”, vaikka vesistöalue ja valuma-alue taitavatkin olla ainakin melkein sama asia. Wikipedian (Wikipedia – Suomen vesistöalueet) mukaan Suomen vesistöalueet ovat nimittäin ne valuma-alueet, jotka ovat Suomen alueella joko kokonaan tai osittain. Niinpä legendaakin voisi selkeyttää, mutta tyytynen toistaiseksi näihin tuotoksiin.

Kuva 3. Suomen vesistöalueiden valuma-alueiden tulvaherkkyys sekä järvisyys. Tulvaindeksi on keskiarvoylivirtaaman (MHQ) ja keskiarvoalivirtaaman (MNQ) suhde. Virtaama ilmoitetaan l/s tai m³/s.

Kuva 4. Kuva 3. Suomen vesistöalueiden valuma-alueiden tulvaherkkyys sekä järvisyys.

Karttoja tarkastelemalla voi kuitenkin huomata, että kaikki valuma-alueet, joilla tulvaindeksi on suurempi kuin aineiston pienimmässä luokassa, sijoittuvat rannikolle. Näillä alueilla järvisyysprosenttikin on pieni. Järvisyysprosentti, eli järvien pinta-alan osuus valuma-alueen pinta-alasta, on suurin Vuoksen valuma-alueella ja toiseksi suurin Kymijoen valuma-alueella, selviää projektin attribuuttitaulukosta.

Näiden havaintojen perusteella vaikuttaisi siltä, että mitä enemmän alueella on järviä, sitä pienempi tulvaherkkyys on. Myös alueen sijainnilla (rannikko vai sisämaa, ehkä myös etelä vai pohjoinen?) on varmaan merkitystä. Rannikolla taitaa ainakin sataa enemmän, ja tulvia voi varmaan myös sattua merenpinnan ollessa tavallista ylempänä. Pohjois-Suomessa sekä järvisyys että tulvaindeksi ovat monin paikoin alhaisia. Myös Vilma Valto on pohtinut blogissaan (3. Mikä kartta toi on olevinaan?) tulvaindeksin ja järvisyyden yhteyttä. Hän on tullut siihen tulokseen, että kun järviä on paljon, vedellä on paikka, jonne mennä, joten tulvia ei synny ja tulvaindeksi on pieni, ja toisinpäin, mikä tosiaan kuulostaa loogiselta.

Kuva 5. Suomen vesistöalueiden valuma-alueiden tulvaherkkyys.

 

Lähteet

Valto, V. (1.2.2023). 3. Mikä kartta toi on olevinaan? [blogikirjoitus]. Valto vs. Geoinformatiikan menetelmät 1. https://blogs.helsinki.fi/vvalto/2023/02/01/3-mika-kartta-toi-on-olevinaan/

Wikipedia (30.12.2022). Suomen vesistöalueet. Haettu 20.2.2023 osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_vesist%C3%B6alueet

One thought on “3. Kurssikerta, 3.2.2023

  1. Pingback: 3. viikko: Afrikan konfliktit ja Suomen tulvat – Geoinformatiikan maailma

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *