Työikäiset ja elinkeinorakenne

Itse valittua karttaa tehdessä valitsin tehtävänannosta vaihtoehdon 1 ja lähdin miettimään, mitä kaikkia eri vaihtoehtoja minulla voisi olla esittää samalla kartalla vähintään kaksi muuttujaa. Ajattelin, että tekisin koropleettikartan, jolle lisäisin muuttujia myös esimerkiksi piste- tai aluemuodossa. Järvisyysdiagrammit neljänneltä kurssikerralta olivat kuitenkin jääneet vaivaamaan minua, joten päätin valita muuttujia, joista saisin tehtyä jonkinlaiset diagrammit, tällä kertaa toivottavasti paremmat. Näin ei kuitenkaan tainnut käydä.

Tein kuitenkin siis kartan, jolla esitän työikäisten (eli muistaakseni 15-64-vuotiaiden, jonkin lähteen mukaan ikähaarukka olisi kuitenkin suurempi) osuutta kunnittain koropleettikartalla, ja lisäksi elinkeinorakennetta diagrammein, joissa on alkutuotannon, jalostuksen sekä palvelujen työpaikkojen osuudet (Kuva 1). Koska diagrammit vievät taas aika paljon tilaa, tein kartan myös ilman niitä (Kuva 2). Päädyin skaalaamaan diagrammien koon kuntien koon mukaan, jotta edes osa diagrammeista erottuisi hyvin. Nyt kuitenkin esimerkiksi Ahvenanmaalla diagrammit ovat erittäin pieniä, mutta kuvaa suurentamalla niistäkin voi saada jonkinlaisen käsityksen. Ainakin diagrammit erottuvat väriensä puolesta melko hyvin taustastaan, ja myös legendaan olen tällä kertaa ihan tyytyväinen.

Kuva 1. 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä sekä elinkeinorakenne kunnittain. Tilastokeskus.

En oikeastaan tiedä, mikä tarkoitus kartallani voisi olla. Elinkeinorakenne on ehkä ihan sopiva valinta diagrammiin, mutta koropleettikartalla olisi voinut ehkä ennemminkin esittää vaikka nuorten (esim. 15-34-vuotiaiden) osuuden väestöstä. Tällöin kartta kertoisi heidän elinkeinoistaan, kun nyt valitsin kaikki tai ainakin suurimman osan työikäisistä. Olisi myös pitänyt valita kaikki muuttujat samalta vuodelta. Alueita olisi myös voinut olla selvästi vähemmän, niin tästä “ilmiöstä” saisi selkeämmän kokonaiskuvan.

Pääsääntöisesti näyttäisi kuitenkin siltä, että kunnissa, joissa työikäisten osuus on alhaisempi, etenkin alkutuotannon ja myös jalostuksen työpaikkojen osuus on suurempi. Suurempien kaupunkien alueilla työikäisten ja palveluiden osuudet taas ovat suuremmat. Tässä tulikin mieleeni sellainen havainto, että vaikeuksista huolimatta QGISin käyttäminen ja karttojen tekeminen on kurssilla sujunut paremmin kuin niiden esittämien ilmiöiden tai muuttujien tulkitseminen ja pohtiminen, jossa on paljon parannettavaa.

Kuva 2. 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä kunnittain. Tilastokeskus.

Saini Lankisen blogikirjoituksessa (Harjoitus 7 ja itsenäistä työskentelyä) on hyvää pohdintaa hänen kehittymisestään, johon pystyn itsekin samaistumaan. Lankinen esimerkiksi kirjoittaa, että hän on huomannut oppineensa soveltamaan erilaisia työkaluja, vaikka kohtasikin haasteita ainakin työskentelyn alussa. Itsekin selvitin tämän työn kohdalla esimerkiksi ääkkösistä johtuvat ongelmat, ja olen huomannut, että ilahduttavan monet QGISin toiminnot ovat luultavasti jääneet muistiin pidemmäksi aikaa. Myös minulle muiden kurssilaisten blogien lukeminen on ollut oikein positiivinen kokemus. Blogeissa on ollut hienoja oivalluksia sekä karttoja, ja niistä on saanut vertaistukea, mitkä ovat olleet hyvä lisä kurssikertoihin ja materiaaleihin, jotka ovat myös olleet erittäin opettavaisia.

Lähteet

Lankinen, S. (3.3.2023). Harjoitus 7 ja itsenäistä työskentelyä. Sainilan’s blog. https://blogs.helsinki.fi/sainilan/2023/03/03/harjoitus-7/

Tilastokeskus. Kuntien avainluvut 2021 aluejaolla [15-64-vuotiaiden osuus väestöstä 2021, alkutuotannon, jalostuksen ja palvelujen työpaikkojen osuudet 2020]. StatFin. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/Kuntien_avainluvut__2021/kuntien_avainluvut_2021_viimeisin.px/table/tableViewLayout1/