Ruutuaineistoja
Ruutukartan tekeminen oli todella mielenkiintoista ja ohjeiden kanssa se sujui melko hyvinkin. Valitsin kartalla (Kuvat 1 ja 2) esitettäväksi muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden asukkaista pääkaupunkiseudulla, mutta aineistosta olisi varmasti löytynyt mielenkiintoisempiakin. Kuten kurssikerralla tuli ilmi, ruutukartalla voi esittää tietoa myös absoluuttisilla luvuilla, koska alueet eli ruudut ovat saman kokoisia keskenään. Niinpä tein kartan sekä ruotsinkielisten osuuksista (Kuva 1) sekä absoluuttisista määristä (Kuva 2). Alueet ovat siis pinta-alaltaan samankokoisia, mutta niiden väkiluvut vaihtelevat, minkä vuoksi suhteelliset osuudet ovat ehkä tässäkin tapauksessa se vaihtoehto, joka antaa ilmiöstä selkeämmän ja todenmukaisemman kuvan.
Kartoista näkyy, että suurin osuus ruotsinkielisiä on esimerkiksi Espoossa, kun taas eniten heitä on tiheästi asutussa Helsingin kantakaupungissa.
Kuva 1. Ruotsinkielisten asukkaiden osuus asukkaista yhteensä pääkaupunkiseudulla neliökilometrin kokoisissa ruuduissa vuonna 2016.
Kuva 2. Ruotsinkieliset asukkaat pääkaupunkiseudulla neliökilometrin kokoisissa ruuduissa vuonna 2016.
Mielestäni kartat ovat melko selkeät, koska tein taustasta värillisen, jotta yksittäiset tyhjät ruudut erottuvat kartalta. Kuntarajat auttavat myös näkemään, mitkä ruudut kuuluvat millekin kaupungille. Olen kuitenkin Tatu Jentzen (Viikko 4 – Ruudun takaa) kanssa samaa mieltä siitä, että esimerkiksi kaupunginosien nimet auttaisivat kartan lukemisessa, koska nyt alueita ei voi tunnistaa niiden muodoista. Ruutukartta voi tavallaan kuitenkin olla tarkempi kuin tavallinen koropleettikartta, koska ruuduista saa halutessaan todella pieniä. Yksittäiset kohteet esittävä pistekartta on kuitenkin tarkin, joskaan ei välttämättä selkein tai helppolukuisin.
Kuva 3. Kuvassa valittuna ne kolme ruutua, joissa ruotsinkielisten osuus asukkaista on 100 %.
Lähteet
Jentze, T. (9.2.2023). Viikko 4 – Ruudun takaa [blogikirjoitus]. MAA-202 Tatu. https://blogs.helsinki.fi/jentze/2023/02/09/viikko-4-ruudun-takaa/