Bufferointia
Itsenäistehtävä 1: Lentokentät ja asemat
Tällä kurssikerralla QGISin työkalujen soveltaminen oli minulle selvästi aiempaa haastavampaa. Tehtävissä yritin selvittää buffereiden ja esimerkiksi sijaintiin perustuvien kohteiden valintatyökalujen avulla, montako ihmistä asuu mitenkin kaukana jostakin tai altistuu eri meluille. En aina osannut valita oikeaa toimintoa, minkä vuoksi tein jotkin asiat varmaan turhan monimutkaisesti, mutta toivottavasti ainakin osa tuloksista on melko oikein. Myös Tatu Jenze kirjoittaa blogissaan (Itsenäistehtäviä olevinaan) siitä, että liittämiseen ja laskemiseen liittyvien toimituksien soveltaminen ei ole yhtä helppoa kuin valitsemistyökalujen käyttö, vaikka ohjeiden kanssa sekin onnistuu.
Taulukko 1. Lukuja Malmin lentokentästä.
Taulukko 2. Lukuja Helsinki-Vantaan lentokentästä.
Taulukko 3. Lukuja pääkaupunkiseudun juna- ja metroasemista.
Itsenäistehtävä 2: Taajamat
Tätä en osannut tehdä.
Itsenäistehtävä 3: Uima-altaat
HUOM! Menin vähän sekaisin rakennuksissa ja uima-altaissa, joten karttojen legendoissa taitaa olla sellainen virhe, että luvut tarkoittaisivat uima-altaiden määrää, vaikka oikeasti ne tarkoittavat niiden rakennusten määrää, joissa on uima-allas.
Uima-altaat ja saunat vaikuttivat mielenkiintoisilta muuttujilta, joten päätin tehdä kartan niistä (Kuvat 1 ja 2). Se ei ollut kuitenkaan kovin helppoa, koska jouduin miettimään liian kauan sitäkin, miten saan selville, montako uima-allasta milläkin alueella on. Lopulta muistin käyttää jotakin summatoimintoa. Myös diagrammien ja numeroarvojen asettelu ja muotoilu tuotti vaikeuksia, eivätkä ne kovin selvästi kartalta erotukaan. Hiljalleen aikaisemmat opit alkoivat kuitenkin muistua mieleen, ja sain tehtyä kartan loppuun.
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun rakennusten uima-altaat alueittain.
Tein ensin kartan yksivärisellä taustalla (Kuva 2), mutta sain sitten Nikolai Tuurin blogista (5. Kurssikerta) idean esittää alueet uima-altaallisten rakennusten määrän mukaan, ja tein toisen kartan (Kuva 1). Hänelläkin oli näköjään sama ongelma kuin minulla siinä, että alueista kahdella oli virheellinen geometria tai vastaavaa, minkä vuoksi ne eivät näy kartalla. Kartalta (Kuva 1) näkyy, että uima-allasrikkain alue on Lauttasaari, jossa niitä on 53:ssa rakennuksessa. Toisena on Länsi-Pakila 52 rakennuksella, mikä oli mielenkiintoinen yllätys, koska se on lähellä omaa kotialuettani.
Kuva 2. Rakennusten uima-altaat alueittain pääkaupunkiseudulla.
Taulukko 4. Lukuja pääkaupunkiseudun uima-altaisiin liittyen.
Kuva 3. QGISissä valittuna ne omakotitalot, joissa on uima-allas.
Lähteet
Jentze, T. (22.2.2023). Itsenäistehtäviä olevinaan [blogikirjoitus]. MAA-202 Tatu. https://blogs.helsinki.fi/jentze/2023/02/22/itsenaistehtavia-olevinaan/#comment-11
Tuuri, N. (23.2.2023). 5. Kurssikerta [blogikirjoitus]. Nikolain blogi. https://blogs.helsinki.fi/nikolait/2023/02/23/5-kurssikerta/