Toislajisen ensimmäiset vuorot

Mika Simosen tutkimuksessa selvitetään koirien haukkujen ja haukottelujen sekventiaalista sijaintia ihmisen ja koiran välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen kantavana ajatuksena on kohdella haukkua ja haukotusta perustavanlaatuisina, mutta erilaisina sosiaalisina toimintoina: haukkuihin ihminen reagoi, koiran haukotuksiin ei niinkään. Esimerkiksi haukottelun tarttuminen ihmisestä koiraan voi viestiä yhteisen vireys- tai tunnetilan jakamisesta. Yhtä lailla kyseessä voi olla sosiaalisen suhteen lujittaminen ikään kuin empatian avulla.

Menetelmänä on keskustelunanalyysi, jonka piirissä on spekuloitu ihmisten ja eläinten kyvystä olla läsnä. Aineistona on Koneen Säätiön rahoittaman ihmisen ja koiran vuorovaikutusta selvittävän tutkimushankkeen videoaineistoja. Tutkimus avaa näkymää lajienvälisen kanssakäymisen piirteisiin.

Mika Simonen tarkasteli sosiologian alan väitöskirjassaan keskustelunanalyyttisen menetelmän avulla dyadien vuorovaikutuksen rakentumista paikantaen empiiriset havaintonsa haastatteluvuorovaikutukseen. Sittemmin hän on tutkinut ihmisen ja koiran välistä vuorovaikutusta Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimuksessa. Tutkimuksen valmisteilla olevista käsikirjoituksista on julkaistu koiran mielen luentaa käsittelevä artikkeli (2017). Tutkimusaineistoja on kerätty kokeellisesta, institutionaalisesta ja arkisesta vuorovaikutuksesta. Esitykset ovat käsitelleet verinäytteiden ottoa, tervehdyksiä, haukkuja, direktiiveihin vastaamista omistajan ja koiran muodostamana dyadina sekä haukottelua. Simonen on perehtynyt lingvistiseen keskustelunanalyysiin ollessaan vuorovaikutustutkimuksen huippuyksikössä Helsingin yliopistossa vuosina 2012–2017.