Kohtaaminen ja liike luontohavaintonarratiiveissa

Rea Peltolan tutkimus keskittyy lajienväliseen tilalliseen suhteeseen luontohavaintonarratiiveissa. Aineistona on Luontoilta-radio-ohjelmasta 2010-luvulla poimittuja kertomuksia, joissa kuvataan havaintoa eläinyksilöstä tai -joukosta. Tutkimuksessa analysoidaan sijaintia ja suuntaa ilmaisevia sijapäätteellisiä nomini-, adpositio- ja adverbilausekkeita sekä liikeverbejä ja selvitetään, millaisten spatiaalisten, erityyppisiin koordinaatistoihin perustuvien viittauskehysten puitteissa lajienvälistä kohtaamista käsitellään sekä millaista ja kenen liikettä kuvataan.

Tavoitteena on hahmotella kertomusten välittämää kuvaa ihmisen ja toislajisen eläimen suhteesta ja jaetusta tilasta sekä pohtia kielenkäyttötilanteen vaikutusta narratiivin rakentumiseen. Kertomuksissa korostuu kohtaamisen yhtäkkisyys ja kontrollin jakautuminen molemmille osapuolille. Ilmi käy myös osallistujien välisen etäisyyden säätely ja lähentymistä pidättelevä vastus sekä inhimilliselle vuorovaikutukselle epäodotuksenmukainen vertikaalinen suunta. Taustalla vaikuttaa yhtäältä narratiivin kerrottavuus, ts. henkilökohtaisen havainnon julkisen käsittelyn oikeuttaminen. Toisaalta kertomukset ilmentävät kokemusta erilajisten eläinyksilöiden merkityksellisten maailmojen moninaisuudesta ja sen myötä vastavuoroisesta suhteesta ihmisen ja toislajisen välillä.

Rea Peltola toimii Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonlehtorina Caenin yliopistossa Ranskassa. Hän on tutkimuksissaan keskittynyt erityisesti modaalisuuden ilmauksiin, mikä on tuonut hänet agentiivisuuden ja elollisuuden kielentämiseen liittyvien kysymysten äärelle. Hän on pohtinut, minkälaisiin olentoihin esimerkiksi permissiivisyyden ja kyvyn ilmauksilla viitataan ja mitä ajatella kielentutkimuksessa käytetyistä elollisuuden asteikoista, joista jotkut perustuvat ennalta määrättyihin tarkkarajaisiin biologisiin erotteluihin, kun taas toisissa ero tehdään yksinkertaisesti inhimillisen ja ei-elollisen välille. Hän on julkaissut artikkeleita mm. luvanannon ilmauksista, aistittavuudesta sekä kieliopin rakenteiden ilmi tuomasta samaistumisesta toislajisiin.