7. Tunnetyöskentelyä aiheen parissa

Osion tavoitteina on paneutua tiedollisen pläjäyksen jälkeen tunnetyöskentelyyn erinäisten ympäristöteemojen parissa. Tämä toteutetaan hyödyntämällä Aalto yliopiston opiskelijoiden antroposeenia käsitteleviä taideteoksia. Osion parissa opiskelijoille mahdollistetaan tila itsenäiselle reflektiolle erinäisten ympäristöteemojen parissa, ja heille esitellään myös taide ympäristöpoliittisena keinona. Teoksiksi on valittu ne joissa korostuvat toiveikkuus, elämäntapojen moninaisuus ja vapaus valita.

Toteutus:

Oppilaille jaetaan tunnesanalistat* ja kuusi eri väristä värikynää. Katsotaan kuusi lyhytfilmiä. Kunkin filmin jälkeen opiskelijoiden tehtävänä on alleviivata sen herättämät tunteet. Filmin jälkeen voidaan myös pitää lyhyt keskustelutauko, esim. kysymällä, miten video liittyi ympäristöteemoihin. On hyvä korostaa että taide yleisestikin on tulkinnanvaraista ja subjektiivista, ja kaikilla on omat mielleyhtymät ja oikeus ilmaista niitä ilman pelkoa väärin vastaamisesta.

Elokuvat löytyvät materiaaleista, ja ne pitävät sisällään mm. teemoja elinkeinon muutoksista, päästöttömästä energiasta ja kaupunkielämästä.

Osion lopuksi voidaan kannustaa opiskelijoita miettimään taiteen ja tunteiden merkitystä ekokriisin ja elämäntapojen muutosten kannalta.

Lähteet ja materiaalit:

Tunnesanalistat (sivustolla paljon hyviä ympäristötunne-harjoituksia)

https://toivoajatoimintaa.fi/wp-content/uploads/sites/11/2021/03/Tunnesanalista-nuorille-A4.pdf

https://toivoajatoimintaa.fi/wp-content/uploads/sites/11/2020/05/Tunnesanalista-nuorille.pdf

Ongelmia ja ratkaisuja-aiheinen kollaasi voisi soveltua varsin hyvin myös tunnepohjaisempaan työskentelyyn ekokriisi ja ympäristöpolitiikka-teemojen parissa.

 

 

 

6. Metsäpolitiikka nyt

Tämän osion teemoihin lähdetään yhteisen käsitekatsauksen kautta, ja mietitään yhdessä läpi miten käsitteet liittyvät metsäpolitiikkaan. Samalla määritellään metsäpolitiikka, esimerkiksi kestävän kehityksen mukaiseksi metsien käytöksi.

Metsäpolitiikan teemojen käsittelyn tavoitteena on konkretisoida opiskelijoille erilaisia ristiriitoja ympäristönsuojelun ja politiikan saralla. Aiheena metsäpolitiikka on varsin ajankohtainen ja keskeinen, ja perinteisesti se on kuulunut kansallisen päätöksenteon piiriin, mutta nyt tiukentuvan ympäristöpolitiikan nimissä EUn päätöksenteko ulottuu enenevissä myös metsäpolitiikan piiriin.

Käsitteiden jälkeen dioilla edetään maailmanlaajuisesta biokapasiteetin jakautumisen tarkastelusta kohti metsäpeitteen ajallisen muutoksen pohdintaa.

Miksi ihmiset kaatavat metsää?

Millaisia vaikutuksia sillä on vesistölle, ilmastolle, maaperälle, eliöstölle, ihmisysteisöille?

Pohdintojen jälkeen katsellaan selkeä ja hyvä visualisointisarja maankäytön muutoksista viimeisen 10 000 vuoden ajalta.

 

Kuvasarjan jälkeen otetaan pieni opejohtoinen väliyhteenveto pohjaten tämän hetken kansalliseen metsästrategiaan sekä metsäalan eri toimijoihin ja ulottuvuuksiin.

Seuraavaksi mennään toiminnallisempaan osioon joka aloitetaan pohdinnalla ajankohtaisista metsätapahtumista, mietitään yhdessä millä tavoin metsä on osa oppilaiden elämää, mitä metsästä tiedetään?

Sitten jaetaan oppilaat kuuteen ryhmään. Ryhmissä toteutetaan ilmaisuvoimainen uutiskatsaus, ja jokainen tiimi saa omat uutisensa/artikkelinsa. Ryhmän tavoitteena on toteuttaa tiivistelmä uutisen/artikkelin keskeisistä teemoista, ja esittää se ilmaisutaiteellisin keinoin jonkun seuraavan genren kautta:

 

 

5. EU:n ympäristöpolitiikka

Tässä osiossa tarkastellaan Euroopan Unionin mahdollisuuksia ja tapoja vaikuttaa ympäristöpolitiikkaan. Teema tutustuttaa myös ajankohtaisiin monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteisiin.

Teemaa lähdetään käsittelemään EU:n v.22 budjetin kautta, jonka tarkastelusta avautuu ymmärrys ympäristöpolitiikan kokonaisvaltaisuuteen siten, ettei se ole mikään erillinen sektori, vaan kestävän kehityksen ja esim. YKn ratifiointien myötä edellytetty, läpileikkaava teema kaikilla toimialoilla.

Ympäristöteemojen sisällytystä unionin eri alojen politiikkaan ja käytäntöihin läpikäydään tarkemmin unionin suurimman kulusektorin, eli maatalouden kautta. Pohdintatehtävässä opiskelijoita kehotetaan keskustelemaan maatalouden teemojen merkityksestä ympäristölle syiden ja seurauksien mietinnön kautta. Tällöin myös ymmärrys paikallisten ratkaisujen ja maailmanlaajuisten ilmiöiden vuorovaikutuksesta syvenee. Tehtävä puretaan opettajan kyselevällä koonnilla, ja se voidaan samanaikaisesti piirtää taululle siten, että keskelle merkataan teemat, vasemmalle niiden yhteys maatalouteen, ja oikealle niiden seurauksia ympäristöön se eri ulottuvuuksissa (vesistö, ilmasto, maaperä ja eliöstö). Viimeiseksi opiskelijoita kannustetaan eläytymään päättäjän/tutkijan/ympäristösuojelijan asemaan, ja miettimään, millaisia keinoja voisi käyttää negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Syy-seuraus-pohdinnon teemat:

Teemat menevät osin päällekkäin ja kietoutuvat toisiin, mikä lienee hyvä mainita ohjeistusta antaessa.

Seuraavassa osiossa tutustutaan uusimman maataloustrategian, eli CAPin, sisältöön ja vastaanottoon suomalaisella järjestökentällä. Teema alleviivaa neljännen osion aktivismin merkitystä osana ympäristön edunvalvontaa.
Opiskelijat lukevat kirjeen ja vastaavat siihen liittyviin kysymyksiin. Kirjeessä eritellään Suomelle ajankohtaisia keinoja nykyistä kunnianhimoisemman maatalouden ympäristöpolitiikan toteuttamiseksi.

Tämän jälkeen katsotaan EUn ilmasto-ja monimuotoisuustavoitteita esittelevät videot, ja keskustellaan yhteisesti tavoitteista, niiden perusteista sekä keinoista. Tavoitteiden toteutumista voidaan myös spekuloida ja miettiä haasteita ja puutteita, sekä EUn liittovaltioistumista, unionitasoisen politiikan hyötyjä ja haittoja maailmanlaajuisella tai kansallisella tasolla (esim. Suomi nettomaksajana).

Materiaalit:

CAP avoin kirje maa-ja metsätalousministeriölle:

https://www.sll.fi/2021/04/26/capn-suunnitteluprosessin-lapinakyvyys-ja-maatalouspolitiikan-ymparistotavoitteiden-tiukentaminen/

Greendeal-video:

https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en

EUn biodiversiteettistrategia:

https://environment.ec.europa.eu/strategy/biodiversity-strategy-2030_enhttps://environment.ec.europa.eu/strategy/biodiversity-strategy-2030_en

 

4. Ajankohtaiset toimijat ja ilmiöt

Osion tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita ajankohtaisiin suomalaisiin ympäristötoimijoihin. Tutustuminen voi innostaa opiskelijoita perustamaan oman aktion, tai menemään mukaan olemassaolevaan toimintaan. Aiheen käsittelyn työtavat ovat tiedonhaku, sekä yhteisöllinen koko luokan purkukeskustelu piirissä.

Mukana olevat toimijat:

Maan Ystävät
Greenpeace
Ikikaiku elämänperintösäätiöö
Taitein ja omakohta
Skey-Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt
Enxtinction rebellion

 

Toimijoihin tutustumisen lisäksi teema perehdyttää aktivismin käsittelyyn ilmiönä ja osana ympäristöpolitiikkaa.

Miksi ihmiset järjestäytyvät?
Miltä aktivismi näyttää esim. käsiteltyjen toimijoiden kautta?
Millaisia kokemuksia, tuntoja ja mielipiteitä opiskelijoilla on aktivismista?
Mistä ne kumpuavat?
Miten aktivismia käsitellään mediassa
Miten aktivismin puolesta voi esittää perusteluita, entä vastaan?
Mistä näkökulmista käsin nämä argumentit kumpuavat?
Onko aktivismi ympäristöpolitiikkaa?

Purkukeskustelussa opettajan on hyvä tarvittaessa ottaa aktiivisempaa fasilitaattorin roolia, ja heittellä näitä kysymyksiä, sekä käytännöllisiä esimerkkejä erilaisesta aktivismista ja esim. sen seurauksista, tavoitteista ja vaikuttavauudesta, esim:

Katso koko video:
https://www.theguardian.com/environment/2022/oct/14/just-stop-oil-activists-throw-soup-at-van-goghs-sunflowers

3. Talous ja ympäristö

Kolmannen osion tarkoituksena on keskittyä ympäristön ja talouden vuorovaikutuksen teemaan. Tavoitteena on, että opiskelijat hahmottaisivat talouden moninaisia ulottuvuuksia, erityisesti sen vaikutuksia nykyiselle ekokriisille. Ns. negatiivisten ulkoisvaikutusten lisäksi mietitään ympäristöpolitiikan keinoja siirtymässä kohti hyvinvointitaloutta.

Teeman keskeisiä käsitteitä ovat

Elintaso
Teollistuminen
Talousjärjestelmä
Talouskasvu
Tuotanto
Elinkaari
Päästöt
Negatiivinen ulkoisvaikutus
Päästöjen ulkoistaminen
Irtikytkentä
Vihreä talous
Hyvinvointitalous
Kohtuutalous
Lineaarinen talous vs. kiertotalous
Ekologinen tehokkuus
Resurssiviisaus
Ympäristötaloustiede

Käsittely toteutetaan pitkälti parityöskentelynä alkaen ajatuskokeesta, jossa opiskelijat miettivät taloudellisen voitontavoittelun, sekä ympäristön hyvinvoinnin ristiriitaa käytännöllisen esimerkin kautta. (5 min)

Tätä seuraa pieni yhteenveto aihepiirin kannalta keskeisisistä ristiriidoista. Tästä edetään parityöskentelyn pariin. Toteutuksessa on parien valittavissa viisi erilaista aineistoa, ja toki opettaja voi myös määrittää aineistot, jos halutaan että kaikki aiheet tulevat yhteisesti katetuiksi. (Aineistotyöstämiseen kannattaa varata n. 10-20 minuuttia, ja purkuun 5 min/per aineisto.)

Tehtäväoptiot pareille:

Purku pohjustetaan samaa tehtävää tehneiden opiskelijoiden kanssa ja he miettivät tehtävän esittelyä varten valmiiksi seuraavat kysymykset:

Yhteisen selonteon tarkoituksena on mahdollistaa aiheen kattavat ja tehokas käsittely, sillä aineistot ovat todella erilaisia ja esittelevät todella keskeisiä teemoja talouden ja ympäristön suhteesta.

Muita aihepiirin kannalta mielenkiintoisia lähteitä ja materiaaleja:

https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/talouspolitiikan-kasikirja-taviksille-keynesilinen-taloustiede-kaytannossa

https://www.cfr.org/podcasts/pricing-our-climate

Osmo Soininvaaran kirjallisuus

https://www.unep.org/resources/report/transition-green-economy-benefits-challenges-and-risks-sustainable-development

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164250

 

 

2. Ekokriisi ja kansainvälinen huoli

Tässä alateemassa käsitellään ekokriisin syitä ja seurauksia sekä kansainvälistä ympäristöpolitiikkaa. Ensimmäiseen teemaan verrattuna, aihepiirin käsittely laajenee yksilönvalinnoista kohti laajemman yhteisötason käytännönläheisempää ympäristöpolitiikkaa, sen haasteita sekä potentiaalia.

Keskeisiä käsitteitä

 

Materiaaleissa on 3 osiota, joiden keskeiset teemat ovat:

  1. Ekokriisin syiden ja seurausten käsittely (ryhmämuotoinen pohdintatehtävä 10 min)figure 1
    -Tehtävää varten tiimeille jaetaan A3 kokoiset tyhjät tai esitäytetyt paperit ajatuskarttaa varten
  2. Tutustuminen YK:seen ympäristöpoliittisena toimijana (2 tiedonhakutehtävää / 15 min per tehtävä)
    -Osion tehtävässä oppilaat tarvitsevat toimivat tunnukset tekoälyn avuin toteutettavaan tiedonhakutehtävään.
    -Ryhmäkohtaiset tietokoneet molempiin tehtäviin auttavat ryhmätyöskentelyn toteuttamista (vrt. yksittäiset älypuhelimet kaikilla)
    -Kolmas, dioilta uupuva, vaihtoehto on tehdä ryhmämuotoinen tiedonhaku ympäristöministeriön kokoamasta taulukosta*, joka löytyy tämän postauksen lopusta
  3. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan haasteet ja mahdollisuudet (luento-osuus kolmessa diassa 10 min)

Kaikkien osioiden toteuttamiseen arvioitu aika on n. 30-45 minuuttia, mutta sitä voi tarvittaessa supistaa ja laajentaa käsittelyn ja tehtävien kattavuutta muuntelemalla.

Teeman osioiden tavoitteena on kirkastaa ekokriisin syiden ja seurausten maailmanlaajuista pohdintaa, sekä niiden merkitystä opiskelijoiden oman elämän kannalta. Teeman kautta opiskelijat tutustuvat YK:n rooliin ympäristöpolitiikan ohjaajana ja vaikuttajana, ja teeman yhteydessä käsitellään myös kansainvälisen tason ympäristöpolitiikan haasteita.
Teemassa esitellään myös merkittäviä saavutuksia ympäristöpolitiikan rintamalta, mikä on valanut ainakin allekirjoittaneeseen toiveikkuutta aihepiirin saralla. Läpileikkaavana teemana kannattanee myös painottaa tutkimuksen merkitystä sopimusten pohjana, ja tähän Rachel Carson johdattelee oivallisesti.

Lisätietoa aihepiirin ympäritä (lisäideoinnin tueksi/oppilaille tms.)

-kansainvälisistä ympäristösopimuksista

https://ym.fi/kansainvaliset-ymparistosopimukset

-taulukko* keskeisimmistä sopimuksista sisältöineen

https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Keskeiset-kansainvaliset-ymparistosopimukset-seka-niiden-tavoitteet-ja-toteutuminen-DDC31061_F914_4DF6_9483_E2C2F57B5E10-146070.pdf/d1cdf5ad-74ec-ef18-3a81-06cd358dd050/Keskeiset-kansainvaliset-ymparistosopimukset-seka-niiden-tavoitteet-ja-toteutuminen-DDC31061_F914_4DF6_9483_E2C2F57B5E10-146070.pdf?t=1603260523358

-Suomen ympäristökeskuksen/SYKEn hallinnoima ympäristöhallinnon ja tiedotuksen sivusto
(Tietoa arjen kestävien valintojen ja hankesuunnittelun tueksi, sekä kanavia vaikuttaa ajankohtaisiin hankkeisiin.)

https://www.ymparisto.fi/fi

-Rockström ja planetaariset rajat esim. ekokriisin määrittelyn tukena

https://www.nature.com/articles/461472a

-Wienin sopimus (YK) pohjana Montrealin pöytäkirjalle (EU) jolla otsonikadon (perfluoratut hiilivedyt ja niiden vaikutus) eteen tehtävä työ sinetöitiin

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=LEGISSUM:4413654

-Montrealin pöytäkirjan nykytilasta

https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/montrealin-poytakirjan-osapuolikokouksessa-paatettiin-kehittaa-otsonikerrosta-heikentavien-aineiden-ja-fluorattujen-kasvihuonekaasujen-maailmanlaajuista-seurantaa

-Happamoituminen (pH ja liukoisuus, lajisto yms.)

https://www.pasvikmonitoring.org/suomi/happamoituminen.html

-Nykyisestä biodiversiteettisopimuksesta

https://www.cbd.int/

-Suomen ilmastopaneelin sivusto

https://www.ilmastopaneeli.fi/blogi/

Rachel Carson

-https://fi.wikipedia.org/wiki/Rachel_Carson

 

 

 

 

 

 

1. Mitä on ympäristöpolitiikka?

Tavoitteet

Teeman tavoitteena on perehdyttää opiskelijoita miettimään ympäristöpolitiikan erilaisia ulottuvuuksia sekä merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin kannalta. Teeman parissa pohjustetaan erilaisia ympäristöpoliittisia toimia yksilön ja yhteisön mittakaavan voimasta ja vallasta riippuen. 

Toiminta

Teeman käsittely koostuu ryhmissä toteutettavasta tiedonhakuosuudesta sekä purkukeskustelusta. Opiskelijat etsivät ryhmissä vastauksia seuraaviin kysymyksiin joko pienryhmissä kaikkiin kysymyksiin vastaten tai keskustellen syvällisemmin yhdestä kysymyksestä ajasta riippuen.

1.Mitä ympäristöpolitiikka on? 

2. Miksi sitä harjoitetaan? Mitä erilaisia tavoitteita ympäristöpolitiikalla on?

3..Kuka/ketkä harjoittavat ympäristöpolitiikkaa?

4.Missä ympäristöpolitiikkaa harjoitetaan?

5.Mitä asioita Suomessa tapahtuu ympäristöpolitiikan saralla nyt?

Vastauksista piirtyy kuva ympäristöpolitiikan määritelmän ja ilmiön monialaisuudesta, ja sen kestävän kehityksen tavoitteista ja tarpeellisuudesta, sekä sen erilaisesta toteutuksesta ja suhteellisuudesta paikasta ja yhteisön&yksilön mittakaavasta ja tavoitteista riippuen.

Purkukeskustelun jälkeen tai sijasta voi ottaa mukaan väitteitä liittyen ajankohtaisiin esimerkkeihin ja erilaisiin tekoihin ja tapoihin toteuttaa ympäristöpolitiikkaa.
Esimerkkiväitteitä kysymykseen “Ympäristöpolitiikkaa on?”:
-Luomutuotteiden ostaminen
-Äänestäminen
-Kierrättäminen
-Paikallisten tuotteiden kuluttaminen
-Uutisten lukeminen
-Autoilun kieltäminen kaupungissa
-Digitalisaatio
-Suomen hallituksen toiminta
-Kaupunginvaltuuston toiminta
-Euroopan unionin toiminta
-Kaikki toiminta joka tähtää kestävämpään kehitykseen

Janan avuin opiskelijat oppivat ajankohtaisista teemoista ja ympäristöpolitiikan eri kohteista(liikenne, asuminen, ruuantuotanto ja kulutus), saavat ilmaista omia mielipiteitään ja toki myös perustella niitä opettajan pyytäessä perusteita janalle asettumisesta. Varsinaisia oikeita tai vääriä vastauksia janalle asettumisessa ei ole ja tämä on hyvä mainita opiskelijoille.

Loppukaneettina voidaan näyttää visualisointi politiikan neljästä erilaisesta määritelmästä, joka alleviivaa edellisen harjoituksen ja politiikan suhteellisuutta.

Politiikka voidaan käsittää neljällä erilaisella tavalla:[5]

1.Politiikaksi voidaan ensinnäkin määritellä hallitsemisen taito ja valtion toiminta. Tämä politiikan määritelmä vastaa termin alkuperäistä merkitystä antiikin Kreikassa, missä sitä käytettiin kaupunkivaltioiden asioiden hoitamisesta. Tämän määritelmän mukaan politiikan ulkopuolella ovat yksilöt, useimmat instituutiot sekä useimmat sosiaaliset toiminnot.[5]

2.Toisen määritelmän mukaan politiikka on nimenomaisesti yhteistä toimintaa, joka liittyy yhteisön asioiden hoitoon eikä yksilöitä koskeviin asioihin. Tämä näkemys juontaa Aristoteleen ajatukseen, jonka mukaan ihmiset voivat elää ”hyvää elämää” vain poliittisessa yhteisössä.[5]

3.Kolmannella tavalla käsitettynä politiikka on konfliktien ratkaisua, johon kuuluvat kompromissit, sovittelut ja neuvottelut, eikä voima ja valta. Tähän viitataan silloin, kun puhutaan ”poliittisesta” ratkaisusta sotilaallisen ratkaisun vastakohtana.[5]

4.Neljäs tapa määritellä politiikka on yhteisön resurssien tuotantoon, jakeluun ja käyttöön liittyvänä asiana. Tässä mielessä politiikassa on kyse vallasta eli kyvystä saavuttaa haluttu lopputulos tarvittavin keinoin. Tällaista politiikan merkitystä edustavat esimerkiksi feministit ja marxilaiset.[5]

-Wikipedia / Politiikka

Nykyisen tiedon valossa kaiken toiminnan tulisi teoriassa olla ympäristöpolitiikkaa kestävän kehityksen mukaisesti.

Kotitehtäväksi voidaan antaa tehtäväksi miettiä mikseivät esimerkiksi YK:n ilmasto ja luonnon monimuotoisuussopimukset niiden turvaamiseksi riitä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa.

Oppimiskokonaisuuden teemat ja LINKKI MATERIAALEIHIN

1. Mitä on ympäristöpolitiikka?

2.Ekokriisi ja sopimukset ajassa

3.Talous ja ympäristö

4.Ajankohtaisia toimijoita ja ilmiötä

5.Tavoitteet nyt: Suomi ja Eu

6.Case: Metsäpolitiikka nyt?

7.Tunnetyöskentely teemojen parissa

LINKKI MATERIAALEIHIN, SAA LADATA VAPAASTI JA MUOKKAILLA OMAAN KÄYTTÖÖN 🙂

 

YMPÄRISTÖPOLITIIKAN ABC

Tässä blogissa käsitellään ympäristöpolitiikkaa ja sen opetusta lukiolaisille. Sisältö on toteutettu aineenopettajaopintojen osana ja se on pedagoginen tuote “Ympäristöpolitiikan ABC”. Oppimiskokonaisuuden sisältö koostuu presentaatioista, lisäaineistoa, sekä tehtäväehdotuksista, joita opettajat voivat vapaasti käyttää opetuksensa tukena niin lukioissa ja kenties yläkouluissakin.

Taustalla on allekirjoittaneen halu tarjota opettajille
tukea ja ideoita ajankohtaisten ja laaja-alaisten ympäristöasioiden monipuoliseen käsittelyyn kouluissa ja lukioissa.

 Tuotteen tavoitteena on haastaa oppijat muodostamaan käsityksiä ympäristöpolitiikasta ja siten voimauttaa opiskelijoiden toimijuutta ja ymmärrystä tärkeän aiheen parissa.
= TIETOA JA TOIMINTAA

Sisältö on suunniteltu monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi, ja se soveltuu monin tavoin erilaiseen opetuskäyttöön. Sisällön tavoitteet pohjaavat lukion opetussuunnitelman (19/21) laaja-alaisten taitojen kehitykseen.

Kurssi on suunniteltu erityisesti täydentämään yhteiskuntaopin ja biologian lukion kolmansia kursseja: Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma sekä ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin.

Oppimiskokonaisuuden materiaalit voidaan yhdistää monin tavoin kursseille ja lisäksi niitä voidaan käyttää esimerkiksi monialaisen teemapäivän pohjana, jolloin myös muita oppiaineita voidaan integroida teeman ympärille.

Blogipostauksissa tullaan avaamaan teeman pedagogista käyttöä ja jakamaan materiaaleja kiinnostuneille. Seuraavassa postauksessa paljastetaan oppimikokonaisuuden koostavat teemat ja linkki materiaaleihin!

Ulottuvuuksia

Karttaprojektiot ja koordinaatistojärjestelmät ovat maantieteen ytimessä. Niiden avulla muovaamme kolmiulotteista todellisuutta kaksiulotteiseksi, jotta sitä voidaan esittää visuaalisesti tasolla, sekä paikantaa kohteita. Karttaprojektioihin sisältyy aina virheitä, ja eri projektiossa on aina jonkinlainen vahvuus ja heikkous. Projektiot voivat tuottaa laadukasta dataa joko oikeista etäisyyksistä, pinta-aloista, tai muodosta. Jonkun ominaisuuden priorisoiminen tuottaa virheitä muissa tekijöissä. Mercator on yleinen lieriöprojektio, jota käytetään merenkulussa, sillä se ilmaisee ilmansuuntien väliset kulmat oikein. Muita mahdollisia projektioita ovat kartio,-ja tasoprojektiot. Sijainnin määrittämiseksi tarvitaan projektion lisäksi myös koordinaatit, jotka ovat riippuvaisia käytetystä koordinaattijärjestelmästä. Koordinaattijärjestelmiä on hyvin monia riippuen siitä, mille alueelle niiden käyttö on suunniteltu. UTM on esimerkki maailmanlaajuisesta koordinaattijärjestelmästä, jossa maapallo on ensin projektoitu tasolle, ja luotu koordinaatistojärjestelmä joka kattaa koko maapallon. Se on tehty jakamalla maapallo 60 vyöhykkeeseen, joilla kaikilla on omat tarkkaan tunnetut koordinaattipisteet, joista voidaan laskea muiden paikkojen koordinaatit. GIS:sissä voi valita vaihtelevia projektioita ja koordinaattijärjestelmiä. Ne vaikuttavat etäisyyksien ja pinta-alojen laskuihin. Tällä kurssikerralla teimme vertailua eri koordinaattijärjestelmien kesken. Lisäksi GIS:sissä voi valita cartesialaisen tai ellipsoidisen tarkastelutason(2D vs. 3D) jotka myöskin tuottavat erilaisia tuloksia mitattaessa esim. kohteen pituutta. Jotkin koordinaattijärjestelmät kattavat tietyn pienen mittakaavan alueen, ja jotkut koko maapallon.

Kuva 1. Vertailussa TM-35 ja Robinson, sekä Google Mercator. Lähde: Tilastokeskus

Kuvassa 1 on pohjakarttana vuoden 2020 kuntarajat. Se on kytketty Suomessa yleisesti käytettyyn ETRS89-TM35FIN koordinaatistoon. Sitä käyttäen laskettiin jokaisen kunnan pinta-alat. Tämän jälkeen muutimme koordinaattijärjestelmää ja tarkastelimme kuntien pinta-alojen muutoksia. Kuvan 1 koropleettikartta ilmentää siis eri koordinaattijärjestelmien eroja laskettavalle kunnan pinta-alalle. Kuvasta huomataan, että Robinson vääristää alueiden pinta-aloja huomattavasti vähemmän kuin Google Mercator. TM-35 käyttää projektiona poikittaista lieriöprojektiota(Gauss-Kruugerin projektio), ja Google Mercator taas horisontaalista lieriöprojektiota. Suomi sijoittuu lähelle napa-alueita, ja tästä johtuen Google Mercator tuottaa suuret virheet(jopa 7-kertaiset virheet) erityisesti Pohjois-Suomessa sijaitsevien kuntien pinta-aloille. Robinsonin projektio on kompromissi oikeapintaisesta,- ja kulmaisesta projektiosta, joten sen virheet ovat pienempiä(n. 1,5-kertaiset virheet), vaikkakin ne noudattavat samankaltaista vääristymää kohti napa-alueita mentäessä. Koropleettikartan avulla virheitä on helppo tarkastella, vaikkakin radikaalit värierot tuottavat ehkä hieman suurennellun kuvan erityisesti vertailtaessa TM-35 ja Robinsonia.

Pinta-alojen vääristyminen on tyypillinen virhe projektiossa ja koordinaattijärjestelmissä, ja se saattaa pahimmillaan heijastua laajemmaksi virheeksi, jos kartalla esitettävä tieto/muuttuja on suhteutettu pinta-alaan. Tyypillinen esimerkki tällaisesta tiedosta on esim. väentiheys.

Geometristen työkalujen sekä koordinaattijärjestelmiin liittyvien erojen lisäksi harjoittelimme toisella viikolla tietokantaliitosten tekoa tuomalla gissiin ulkopuolista tietoa.
TIETOKANTALIITOS?!?!?