Blogi

Viimeinen istukka!

Itu-tutkimuksessa juhlittiin nyt erityistä etappia: viimeinenkin tutkimukseen rekrytoitu äiti on synnyttänyt, ja viisi vuotta jatkunut “istukkaralli” on ohi. Vuodesta 2012 lähtien vuoden jokaisena päivänä, jouluna ja juhannuksena, joku projektin lääkäreistä, psykologeista, hoitajista tai avustajista on ollut päivystäjä istukkatutkija, joka on käynyt HUS-alueen synnytyssairaalassa ottamassa istukkanäytteet 24 tunnin sisällä lapsen syntymästä, sekä tarvittaessa vastannut kätilöiden ja Itu-perheiden kysymyksiin. Nyt on reilusta 500 istukasta näytteet otettu, ja projektin aineistonkeruu jatkuu seurantavaiheen merkeissä.

Iloisia itulaisia juhlistamassa viimeistä synnytystä: Eija, Katri, Elina, Kristiina, Sara ja Sanna.

Samalla juhlittiin tutkimusavustajamme Kristiinan läksiäisiä: Kristiina lähtee opiskelijavaihtoon, ja puikkoihin astuu uusi avustajamme Jasmiina. Tervetuloa!

/Sara Sammallahti

Uusi tutkimusavustaja Ituun

Itussa aloittaa ensi vuoden alussa uusi tutkimusavustaja, Jasmiina Polvi. Jasmiina on psykologian maisterivaiheen opiskelija Helsingin yliopistossa, ja työskennellyt paljon lasten kanssa. Jasmiina tulee mukaan pyörittämään 3-vuotisseurantavaihetta jo pitempään projektissamme työskennelleen Lauran kanssa: molemmat tekevät lasten neuropsykologisia tutkimuksia ja hoitavat muita käytännön juoksevia tehtäviä aineistonkeruussa. Samalla tutkimushoitajamme Eija siirtyy vastaamaan 1-vuotisseurannasta.

Jasmiina

Kiitos opinnoissaan eteenpäin siirtyville opiskelija-avustajillemme Siljalle ja Kristiinalle, ja tervetuloa mukaan, Jasmiina!

Raskaana olevien rekrytointi päättyy

Itu-blogissa on ollut hiljaista, mutta yliopistolla kuhisee. Tutkimukseen osallistuvien perheiden joukko alkaa nyt olla kasassa, ja rekrytointi Kätilöopistolla ja Naistenklinikalla on loppumassa. Jo rekrytoitujen äitien synnytyksiä toki on vielä vuodenvaihteen kieppeillä, ja 1-vuotis- ja 3-vuotisseurannat jatkuvat täyttä höyryä.

Tällä hetkellä tutkimushoitajiemme Eijan ja Marketan työpanos siirtyy tutkimusavustajien tuella pikkuhiljaa aktiivirekrytoinnista raskausaikana kerätyn aineiston prosessointiin: näytteet analysoidaan, ja loputkin tiedot syötetään koneelle ja yhdistellään. Samalla meidän tutkijoiden työn keskipiste siirtyy käytännön ruljanssin koordinoimisesta datan käsittelyyn käyttökuntoon.

Haluamme taas tässä vaiheessa kovasti kiittää kaikkia tutkimusperheitä ja kaikkia niitä ihania kätilöitä ja HUS:n työntekijöitä, jotka ovat tehneet rekrytointiurakan sairaaloissa mahdolliseksi. Jännittävien aineistojen äärellä ollaan!

/Sara Sammallahti

Mitä ITU-tutkimuksen 3-vuotistapaamisessa tapahtuu?

ITU-tutkimuksen 3-vuotisseurantavaiheessa selvitetään, miten raskaudenaikaiset tekijät vaikuttavat lapsen kehitykseen, ja tässä apuna ovat sekä kyselylomakkeet että lapsen neuropsykologinen tutkimus. Psykologeiksi opiskelevat tutkimusavustajat Laura Vahtera ja Silja Palokangas tekevät ITU-tutkimuksen lasten neuropsykologiset tutkimukset, joissa kartoitetaan lapsen kielellistä ja motorista kehitystä ja yleistä päättelykykyä. Tutkimuksessa käytetään kansainvälisestikin laajalti käytössä olevia ja hyviksi todettuja menetelmiä, jotka kuuluvat myös suomalaisten lasten kanssa työskentelevien psykologien perusrepertuaariin.

Tehtävät ovat lasten mielestä yleensä hauskoja: niissä pääsee muun muassa leikkimään, rakentamaan palikoilla, lukemaan yhdessä kirjaa ja piirtämään.

Tutkimustilanne on leikinomainen ja rento, ja tehtävät tehdään lapsen jaksamisen ehdoilla. Välillä pidetään mehutaukoja, joskus täysväsähdyksen iskiessä jaetaan koko tutkimuskin kahdelle tapaamiselle – päivät ovat erilaisia. Kaiken kaikkiaan tutkimus kestää yleensä 2-3 tuntia taukoineen. Tehtävien vaikeustaso vaihtelee helpoista vaikeisiin, eikä ole tarkoituskaan, että lapsi osaisi niistä jokaisen. Aluksi lapsen kanssa tutustutaan yhdessä leluihin, ja samalla tutkimusavustaja ja lapsikin pääsevät tutustumaan  toisiinsa.

Tutkimusavustaja Silja tutkimusvälineistön kanssa

Vanhempi saa olla halutessaan mukana tutkimustilanteessa, mutta välttämätöntä se ei ole: monilla lapsilla tehtävät sujuvat parhaiten, kun lapsi tietää, että tuttu aikuinen on saatavilla, muttei aivan selän takana. Tutkimus voidaan tehdä joko lapsen kotona, päivähoitopaikassa tai Helsingin yliopiston tiloissa Kruununhaassa sen mukaan, mitä perhe haluaa. Seurantavaihe on vanhemmillekin mielenkiintoinen, sillä he saavat halutessaan yksityiskohtaisen palautteen lapsen kehitystasosta.

Lämmin kiitos kaikille mukana oleville ITU-perheille!

Terveisin, Laura Vahtera ja Silja Palokangas

Tutkimuksen arkea – ja viikonloppua

Kun näytteitä otetaan synnytyksen yhteydessä, tutkimusta on pyöritetettävä myös viikonloppuisin. Itu-tutkimuksessa onnemme ovat HUS-alueen kätilöt, jotka ottavat heti synnytyksen yhteydessä ne näytteet, jotka on saatava välittömästi. Itu-tutkija taas saapuu soiton saatuaan vuorokauden sisällä ottamaan loput näytteet istukasta sekä viemään saadut näytteet talteen pakastimeen -80 asteeseen.

Yleensä tutkijan viikonloppuvuorot ovat rauhallisia: synnytys tai pari, ja ehkä yksittäinen puhelu, jossa kätilö kysyy neuvoa tutkimusnäytteisiin liittyen. Joskus taas tulee sellaisia viikonloppuja kuin viimeksi: neljä synnytystä, tutkimusjääkaappi hajosi – ja lisäksi pientä Itu-tutkijaa hämmensi Naistenklinikalle avatut hienot uudet tilat, jossa välineistö oli tietysti uusilla paikoillaan.

Onneksi HUS:n upeiden kätilöiden, tutkimushoitajien ja muun henkilökunnan avulla näytteet saatiin ajoissa turvaan vaikka perjantai-iltana, kaikki tavarat löytyivät kun apua pyysi, ja näytteenottokin sujui moitteetta. Taitaa olla aikamoinen onni tutkia juuri synnytyksiin liittyviä asioita: paitsi että tutkimukseen osallistuvat perheet ryhtyvät ihanasti yhteistyöhön ja ilmiöt ovat (näin täysin objektiivisesti arvioituna ;)) maailman kiinnostavimpia, lisäksi vielä kätilöillä ja muilla obstetriikan alan ihmisillä tuntuu olevan sellainen asenne, että kaikki aina järjestyy, ja ihan ilman turhia hötkyilyjä. Kyllä kelpaa!

/ Sara Sammallahti

Iloista vuotta 2017 Itu-tutkimuksen puolesta!

Itussa odotetaan uteliaisuudella kevään etenemistä, sillä raskausajan istukkänäytteiden käsittely yhteistyölaboratoriossamme on juuri aloitettu, ja alustavat tulokset näyttävät hyvin mielenkiintoisilta.

Istukka on ainoa ihmiselin, joka on kahden ihmisen – äidin ja lapsen – yhteinen. Sen kautta kulkevat happi, ravinto ja kuona-aineet, ja se myös tuottaa hormoneja. Itussa meillä on käytössämme niin synnytyksen yhteydessä saatuja istukkanäytteitä kuin raskausaikanakin otettuja istukkanäytteitä (raskausajan näytteet saadaan, kun kudosta jää laboratoriotutkimuksesta yli – pelkästään Itua varten näytettä ei oteta). Tämä tekee tutkimuksesta todella ainutlaatuisen.

gray30
1800-luvulla eläneen Henry Carterin piirros
kahdeksanviikkoisesta sikiöstä ja istukasta (placenta)

Monen sadan pakastetun näytteen prosessointi, kuten DNA:n eristys ja tarkastelu, on aikaavievää puuhaa: ensimmäinen data saataneen käyttöön kevään aikana. Kun ns. raakadata on valmiina, se täytyy vielä yhdistää muihin tietoihin: olemme kiinnostuneita esimerkiksi äidin kokemasta stressistä ja raskaushäiriöistä, ja siitä heijasteleeko istukkakudos näitä ympäristötekijöitä. Eri tietolähteistä saatavan tiedon kerääminen ja yhdistäminen ID-koodeja käyttäen sekä varsinainen tiedon analysointi vie aikansa, mutta ehkä jo ensi kesänä saamme alulle ensimmäiset tieteelliset Itu-julkaisut. Vaikka ensimmäiset näytteet nyt prosessoidaan, aineistonkeruu jatkuu niin raskaus- kuin seurantavaiheenkin osalta.

Kaikkien Itu-tutkijoiden puolesta kiitos kaikille Ituun osallistuville ja osallistuneille perheille, ja iloista alkavaa vuotta!

/Sara Sammallahti

Epigenetiikkaa Münchenissä

Voisi sanoa, että Itu-tutkimuksen “isosisko” on hieman vanhempi Predo-tutkimus, jossa olemme myös keränneet syntyneen istukan sekä napanuoran verinäytteitä.

labrassa
Näytteiden valmistelua Max Planck -instituutin labrassa

Minä ja tutkimusavustaja Tuomas, jotka molemmat työskentelemme sekä Itussa että Predossa, pääsimme viime viikolla pariksi päiväksi Müchenin Max Planck -instituuttiin opettelemaan näiden näytteiden ja niistä saatavan tiedon analysoinnin saloja. Käy lukemassa aiheesta Predon blogissa!

/ Sara Sammallahti

Itu-tutkimuksen vaiheet pääpiirteissään

Itu-tutkimuksessa pyydämme perheitä osallistumaan moniin vaiheisiin: jotkut perheet haluavat osallistua näihin kaikkiin, kun taas joillekin sopii parhaiten jättää jokin osuus väliin. Kaikki vaiheet ovat täysin vapaaehtoisia, ja kaikki kerätty tieto on meille hyvin arvokasta. Tässä lyhyt kuvaus tutkimuksen vaiheista pääpiirteissään!

vaihe1Rekrytoimme äidit ja heidän suostumuksellaan myös puolisot Itu-tutkimukseen raskausajan seurannan yhteydessä HUS-alueella. Pyydämme vanhemmilta raskausaikana veri- ja sylkinäytteitä, ja äideiltä myös virtsanäytteen.

vaihe2

Pyydämme vanhempia täyttämään raskausaikana lomakkeita, jotka koskevat heidän taustatietojaan, elämäntapojaan ja hyvinvointiaan.

vaihe3

Keräämme terveyteen liittyviä tietoja osallistujien luvalla terveydenhuollon kansallisista rekistereistä.

 

vaihe4Lapsen synnyttyä kätilö ottaa Itu-tutkimusta varten talteen poispantavia kudoksia: istukan, napanuoraa ja sen verta, sekä sikiökalvoja. Lisäksi hän ottaa sylkinäytteen lapselta ja vanhemmilta. Näistä ei aiheudu kipua!

vaihe5

Pyydämme äidiltä lupaa käyttää tutkimustarkoitukseen sellaista verta, jota jää tavallisesti yli neuvolassa otettavista infektiotautien seulontaverinäytteistä. Jos äidiltä otetaan raskausaikana istukka- tai lapsivesinäyte, pyydämme lupaa tutkia myös näistä näytteistä ylijäävää kudosta, joka muuten hävitettäisiin.

vaihe6

Lapsen kasvaessa kysymme perheiltä, haluaisivatko he osallistua seurantavaiheisiin. Kun Itu-lapsi on noin puolentoista vuoden ikäinen, pyydämme vanhempia täyttämään heidän ja heidän lapsensa hyvinvointia koskevia lomakkeita. Kun lapsi on noin kolmivuotias, olemme jälleen näissä merkeissä yhteydessä Itu-perheeseen. Tällöin kysymme myös, voisiko tutkija tavata lapsen neuropsykologisen seurantatutkimuksen merkeissä. Tutkimus on lapsista yleensä mukava, melko leikinomainen tilanne, jonka avulla saamme tietoa lapsen kehityksestä, muistista, tarkkaavuudesta ja toimintakyvystä.

Lisätietoa tutkimuksen vaiheista saa aina sähköpostitse (itu-tutkimus at helsinki.fi) tai ottamalla suoraan yhteyttä tutkimushoitajaan, avustajiin tai tutkijoihin (lisätietoa meistä löydät Tutkimusryhmä-sivulta). Jos jokin mietityttää, vastaamme mielellämme! 🙂

/Sara Sammallahti

Itu-tutkimuksen itu

pregnantwoman4Itu-tutkimuksen aineistonkeruu on kesken, eli vielä tutkimuksesta ei ole julkaistu tieteellisiä artikkeleita. Kun rekrytointi päättyy, näytteet on tutkittu ja ensimmäiset tiedot lasten hyvinvoinnista saatu, alamme yhdistää kerättyjä tietoja: alkaa varsinainen tiedon analysointivaihe. Aiomme tutkia esimerkiksi sitä, miten äidin kokema ja kortisolipitoisuuksien perusteella mitattu stressi ennustaa synnytykseen ja lapsen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Itu on monella tapaa ainutlaatuinen aineisto, joten tutkimuskysymyksiä on monia. Akatemiaprofessuurinsa alussa viime vuonna Katri kuvaili Itun ja tutkimusryhmän muiden projektien ideaa täällä – käy ihmeessä lukemassa!

/Sara Sammallahti

Itu sai sivut!

itusara
Näytepusseja merkitsemässä.

Itu-tutkimus on pyörinyt jo vuosia, mutta saa nettisivut vasta nyt: tarkoituksena on kertoa niin tutkimukseen osallistuville itulaisille kuin ulkopuolisillekin, mistä Itussa on kyse ja mitä Itulle kuuluu.

Tällä hetkellä Itussa eletään kiireistä aikaa. Rekrytoimme edelleen odottavia äitejä ja heidän puolisoitaan mukaan tutkimukseen Helsingin synnytyssairaaloissa, Naistenklinikalla ja Kätilöopistolla. Vanhimmat Itu-lapset ovat jo päiväkoti-ikäisiä, ja heidän hyvinvointiaan ja kehitystään kartoitamme niin kyselyjen kuin henkilökohtaisten tapaamistenkin avulla. Suuren tutkimushankkeen arkeen kuuluu monenlaista työtä muun muassa näytteidenotosta, prosessoinnista ja analysoinnista aina kirjeiden postitukseen, puheluihin, lasten tutkimisiin sekä suuren projektin koordinointiin.

Tärkein osa Itu-tutkimusta ovat tietenkin Itu-perheet

Tärkein osa Itu-tutkimusta ovat tietenkin Itu-perheet: tutkimuksen osallistujat, jotka avaavat meille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää raskausajan ja lasten hyvinvointia ja kehitystä. Emme voi olla kuin syvän kiitollisia näille osallistujille!

/Sara Sammallahti