Blogi

ITU-tutkimus on saanut kaksi uutta tutkimusavustajaa, Roosa Hartikan ja Erika Vartiaisen, jotka ovat alkaneet nyt vuoden vaihteessa perehtyä työhönsä ITU-tutkimuksen 3-vuotisseurannan parissa.

Roosa on psykologian maisterivaiheen opiskelija Helsingin yliopistolla. Roosa siirtyy ITU-tutkimukseen Helsingin yliopiston Helmi-tutkimuksesta, jossa kehityspsykologian ryhmä on myös ollut osallisena toteuttamassa lasten kehityksen seurantaa – siksipä Roosalle lasten neuropsykologiset tutkimukset ovatkin jo hyvin tuttuja. Tutkimusavustajan työssä mukavalta on tuntunut erityisesti pienten lasten kanssa työskentely, josta Roosalla on myös paljon aiempaa kokemusta.

Erika on myös Helsingin yliopiston maisterivaiheen  psykologian opiskelija. Erika on kiinnostunut erityisesti lasten mielenterveydestä ja oikeuspsykologisista teemoista. Työskentely lasten parissa on Erikalle jo entuudestaan tuttua töistä päiväkodissa. Lasten kanssa työskentely tuntuukin luontevalta ja Erika odottaa innolla tulevia kohtaamisia lasten kanssa.

Roosa ja Erika liittyvät tiimiin  tutkimusavustajakonkariemme, Lauran ja Jasmiinan lähtiessä täyspäiväisiksi psykologiharjoittelijoiksi. Kaikilta Itulaisilta iso kiitos ihanille Lauralle ja Jasmiinalle ja onnea opintojen viime metreille – ja lämpimästi tervetuloa mukaan, Erika ja Roosa!

Itu-tutkimuksessa juhlittiin nyt erityistä etappia: viimeinenkin tutkimukseen rekrytoitu äiti on synnyttänyt, ja viisi vuotta jatkunut “istukkaralli” on ohi. Vuodesta 2012 lähtien vuoden jokaisena päivänä, jouluna ja juhannuksena, joku projektin lääkäreistä, psykologeista, hoitajista tai avustajista on ollut päivystäjä istukkatutkija, joka on käynyt HUS-alueen synnytyssairaalassa ottamassa istukkanäytteet 24 tunnin sisällä lapsen syntymästä, sekä tarvittaessa vastannut kätilöiden ja Itu-perheiden kysymyksiin. Nyt on reilusta 500 istukasta näytteet otettu, ja projektin aineistonkeruu jatkuu seurantavaiheen merkeissä.

Samalla juhlittiin tutkimusavustajamme Kristiinan läksiäisiä: Kristiina lähtee opiskelijavaihtoon, ja puikkoihin astuu uusi avustajamme Jasmiina. Tervetuloa!

/Sara Sammallahti

Itussa aloittaa ensi vuoden alussa uusi tutkimusavustaja, Jasmiina Polvi. Jasmiina on psykologian maisterivaiheen opiskelija Helsingin yliopistossa, ja työskennellyt paljon lasten kanssa. Jasmiina tulee mukaan pyörittämään 3-vuotisseurantavaihetta jo pitempään projektissamme työskennelleen Lauran kanssa: molemmat tekevät lasten neuropsykologisia tutkimuksia ja hoitavat muita käytännön juoksevia tehtäviä aineistonkeruussa. Samalla tutkimushoitajamme Eija siirtyy vastaamaan 1-vuotisseurannasta.

Kiitos opinnoissaan eteenpäin siirtyville opiskelija-avustajillemme Siljalle ja Kristiinalle, ja tervetuloa mukaan, Jasmiina!

Itu-blogissa on ollut hiljaista, mutta yliopistolla kuhisee. Tutkimukseen osallistuvien perheiden joukko alkaa nyt olla kasassa, ja rekrytointi Kätilöopistolla ja Naistenklinikalla on loppumassa. Jo rekrytoitujen äitien synnytyksiä toki on vielä vuodenvaihteen kieppeillä, ja 1-vuotis- ja 3-vuotisseurannat jatkuvat täyttä höyryä.

Tällä hetkellä tutkimushoitajiemme Eijan ja Marketan työpanos siirtyy tutkimusavustajien tuella pikkuhiljaa aktiivirekrytoinnista raskausaikana kerätyn aineiston prosessointiin: näytteet analysoidaan, ja loputkin tiedot syötetään koneelle ja yhdistellään. Samalla meidän tutkijoiden työn keskipiste siirtyy käytännön ruljanssin koordinoimisesta datan käsittelyyn käyttökuntoon.

Haluamme taas tässä vaiheessa kovasti kiittää kaikkia tutkimusperheitä ja kaikkia niitä ihania kätilöitä ja HUS:n työntekijöitä, jotka ovat tehneet rekrytointiurakan sairaaloissa mahdolliseksi. Jännittävien aineistojen äärellä ollaan!

/Sara Sammallahti

ITU-tutkimuksen 3-vuotisseurantavaiheessa selvitetään, miten raskaudenaikaiset tekijät vaikuttavat lapsen kehitykseen, ja tässä apuna ovat sekä kyselylomakkeet että lapsen neuropsykologinen tutkimus. Psykologeiksi opiskelevat tutkimusavustajat Laura Vahtera ja Silja Palokangas tekevät ITU-tutkimuksen lasten neuropsykologiset tutkimukset, joissa kartoitetaan lapsen kielellistä ja motorista kehitystä ja yleistä päättelykykyä. Tutkimuksessa käytetään kansainvälisestikin laajalti käytössä olevia ja hyviksi todettuja menetelmiä, jotka kuuluvat myös suomalaisten lasten kanssa työskentelevien psykologien perusrepertuaariin.

Tehtävät ovat lasten mielestä yleensä hauskoja: niissä pääsee muun muassa leikkimään, rakentamaan palikoilla, lukemaan yhdessä kirjaa ja piirtämään.

Tutkimustilanne on leikinomainen ja rento, ja tehtävät tehdään lapsen jaksamisen ehdoilla. Välillä pidetään mehutaukoja, joskus täysväsähdyksen iskiessä jaetaan koko tutkimuskin kahdelle tapaamiselle – päivät ovat erilaisia. Kaiken kaikkiaan tutkimus kestää yleensä 2-3 tuntia taukoineen. Tehtävien vaikeustaso vaihtelee helpoista vaikeisiin, eikä ole tarkoituskaan, että lapsi osaisi niistä jokaisen. Aluksi lapsen kanssa tutustutaan yhdessä leluihin, ja samalla tutkimusavustaja ja lapsikin pääsevät tutustumaan  toisiinsa.

Vanhempi saa olla halutessaan mukana tutkimustilanteessa, mutta välttämätöntä se ei ole: monilla lapsilla tehtävät sujuvat parhaiten, kun lapsi tietää, että tuttu aikuinen on saatavilla, muttei aivan selän takana. Tutkimus voidaan tehdä joko lapsen kotona, päivähoitopaikassa tai Helsingin yliopiston tiloissa Kruununhaassa sen mukaan, mitä perhe haluaa. Seurantavaihe on vanhemmillekin mielenkiintoinen, sillä he saavat halutessaan yksityiskohtaisen palautteen lapsen kehitystasosta.

Lämmin kiitos kaikille mukana oleville ITU-perheille!

Terveisin, Laura Vahtera ja Silja Palokangas

Kun näytteitä otetaan synnytyksen yhteydessä, tutkimusta on pyöritetettävä myös viikonloppuisin. Itu-tutkimuksessa onnemme ovat HUS-alueen kätilöt, jotka ottavat heti synnytyksen yhteydessä ne näytteet, jotka on saatava välittömästi. Itu-tutkija taas saapuu soiton saatuaan vuorokauden sisällä ottamaan loput näytteet istukasta sekä viemään saadut näytteet talteen pakastimeen -80 asteeseen.

Yleensä tutkijan viikonloppuvuorot ovat rauhallisia: synnytys tai pari, ja ehkä yksittäinen puhelu, jossa kätilö kysyy neuvoa tutkimusnäytteisiin liittyen. Joskus taas tulee sellaisia viikonloppuja kuin viimeksi: neljä synnytystä, tutkimusjääkaappi hajosi – ja lisäksi pientä Itu-tutkijaa hämmensi Naistenklinikalle avatut hienot uudet tilat, jossa välineistö oli tietysti uusilla paikoillaan.

Onneksi HUS:n upeiden kätilöiden, tutkimushoitajien ja muun henkilökunnan avulla näytteet saatiin ajoissa turvaan vaikka perjantai-iltana, kaikki tavarat löytyivät kun apua pyysi, ja näytteenottokin sujui moitteetta. Taitaa olla aikamoinen onni tutkia juuri synnytyksiin liittyviä asioita: paitsi että tutkimukseen osallistuvat perheet ryhtyvät ihanasti yhteistyöhön ja ilmiöt ovat (näin täysin objektiivisesti arvioituna ;)) maailman kiinnostavimpia, lisäksi vielä kätilöillä ja muilla obstetriikan alan ihmisillä tuntuu olevan sellainen asenne, että kaikki aina järjestyy, ja ihan ilman turhia hötkyilyjä. Kyllä kelpaa!

/ Sara Sammallahti

Itussa odotetaan uteliaisuudella kevään etenemistä, sillä raskausajan istukkänäytteiden käsittely yhteistyölaboratoriossamme on juuri aloitettu, ja alustavat tulokset näyttävät hyvin mielenkiintoisilta.

Istukka on ainoa ihmiselin, joka on kahden ihmisen – äidin ja lapsen – yhteinen. Sen kautta kulkevat happi, ravinto ja kuona-aineet, ja se myös tuottaa hormoneja. Itussa meillä on käytössämme niin synnytyksen yhteydessä saatuja istukkanäytteitä kuin raskausaikanakin otettuja istukkanäytteitä (raskausajan näytteet saadaan, kun kudosta jää laboratoriotutkimuksesta yli – pelkästään Itua varten näytettä ei oteta). Tämä tekee tutkimuksesta todella ainutlaatuisen.

Monen sadan pakastetun näytteen prosessointi, kuten DNA:n eristys ja tarkastelu, on aikaavievää puuhaa: ensimmäinen data saataneen käyttöön kevään aikana. Kun ns. raakadata on valmiina, se täytyy vielä yhdistää muihin tietoihin: olemme kiinnostuneita esimerkiksi äidin kokemasta stressistä ja raskaushäiriöistä, ja siitä heijasteleeko istukkakudos näitä ympäristötekijöitä. Eri tietolähteistä saatavan tiedon kerääminen ja yhdistäminen ID-koodeja käyttäen sekä varsinainen tiedon analysointi vie aikansa, mutta ehkä jo ensi kesänä saamme alulle ensimmäiset tieteelliset Itu-julkaisut. Vaikka ensimmäiset näytteet nyt prosessoidaan, aineistonkeruu jatkuu niin raskaus- kuin seurantavaiheenkin osalta.

Kaikkien Itu-tutkijoiden puolesta kiitos kaikille Ituun osallistuville ja osallistuneille perheille, ja iloista alkavaa vuotta!

/Sara Sammallahti

Voisi sanoa, että Itu-tutkimuksen “isosisko” on hieman vanhempi Predo-tutkimus, jossa olemme myös keränneet syntyneen istukan sekä napanuoran verinäytteitä.

Minä ja tutkimusavustaja Tuomas, jotka molemmat työskentelemme sekä Itussa että Predossa, pääsimme viime viikolla pariksi päiväksi Müchenin Max Planck -instituuttiin opettelemaan näiden näytteiden ja niistä saatavan tiedon analysoinnin saloja. Käy lukemassa aiheesta Predon blogissa!

/ Sara Sammallahti

Itu-tutkimuksessa pyydämme perheitä osallistumaan moniin vaiheisiin: jotkut perheet haluavat osallistua näihin kaikkiin, kun taas joillekin sopii parhaiten jättää jokin osuus väliin. Kaikki vaiheet ovat täysin vapaaehtoisia, ja kaikki kerätty tieto on meille hyvin arvokasta. Tässä lyhyt kuvaus tutkimuksen vaiheista pääpiirteissään!

Rekrytoimme äidit ja heidän suostumuksellaan myös puolisot Itu-tutkimukseen raskausajan seurannan yhteydessä HUS-alueella. Pyydämme vanhemmilta raskausaikana veri- ja sylkinäytteitä, ja äideiltä myös virtsanäytteen.

Pyydämme vanhempia täyttämään raskausaikana lomakkeita, jotka koskevat heidän taustatietojaan, elämäntapojaan ja hyvinvointiaan.

Keräämme terveyteen liittyviä tietoja osallistujien luvalla terveydenhuollon kansallisista rekistereistä.

 

Lapsen synnyttyä kätilö ottaa Itu-tutkimusta varten talteen poispantavia kudoksia: istukan, napanuoraa ja sen verta, sekä sikiökalvoja. Lisäksi hän ottaa sylkinäytteen lapselta ja vanhemmilta. Näistä ei aiheudu kipua!

Pyydämme äidiltä lupaa käyttää tutkimustarkoitukseen sellaista verta, jota jää tavallisesti yli neuvolassa otettavista infektiotautien seulontaverinäytteistä. Jos äidiltä otetaan raskausaikana istukka- tai lapsivesinäyte, pyydämme lupaa tutkia myös näistä näytteistä ylijäävää kudosta, joka muuten hävitettäisiin.

Lapsen kasvaessa kysymme perheiltä, haluaisivatko he osallistua seurantavaiheisiin. Kun Itu-lapsi on noin puolentoista vuoden ikäinen, pyydämme vanhempia täyttämään heidän ja heidän lapsensa hyvinvointia koskevia lomakkeita. Kun lapsi on noin kolmivuotias, olemme jälleen näissä merkeissä yhteydessä Itu-perheeseen. Tällöin kysymme myös, voisiko tutkija tavata lapsen neuropsykologisen seurantatutkimuksen merkeissä. Tutkimus on lapsista yleensä mukava, melko leikinomainen tilanne, jonka avulla saamme tietoa lapsen kehityksestä, muistista, tarkkaavuudesta ja toimintakyvystä.

Lisätietoa tutkimuksen vaiheista saa aina sähköpostitse (itu-tutkimus at helsinki.fi) tai ottamalla suoraan yhteyttä tutkimushoitajaan, avustajiin tai tutkijoihin (lisätietoa meistä löydät Tutkimusryhmä-sivulta). Jos jokin mietityttää, vastaamme mielellämme! 🙂

/Sara Sammallahti

Itu-tutkimuksen aineistonkeruu on kesken, eli vielä tutkimuksesta ei ole julkaistu tieteellisiä artikkeleita. Kun rekrytointi päättyy, näytteet on tutkittu ja ensimmäiset tiedot lasten hyvinvoinnista saatu, alamme yhdistää kerättyjä tietoja: alkaa varsinainen tiedon analysointivaihe. Aiomme tutkia esimerkiksi sitä, miten äidin kokema ja kortisolipitoisuuksien perusteella mitattu stressi ennustaa synnytykseen ja lapsen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Itu on monella tapaa ainutlaatuinen aineisto, joten tutkimuskysymyksiä on monia. Akatemiaprofessuurinsa alussa viime vuonna Katri kuvaili Itun ja tutkimusryhmän muiden projektien ideaa täällä – käy ihmeessä lukemassa!

/Sara Sammallahti