Ensikosketus QGIS:iin

***

Toisella kurssilla geoinformatiikan parissa olen vieläkin aivan alkutekijöissäni asian suhteen. En koe ikinä löytäneeni yhteistä kieltä koneiden ja ohjelmistojen kanssa. Siksi lyöttäydyin yhteen istumaan opiskelutoverini kanssa, jota geoinformatiikan keltanokka voisi kutsua jopa gis-konkariksi. Mikäli koen hänestä olleen kurssin aikana odottamani verran hyötyä, lupaan omistaa viimeisessä blogipostauksessani hänelle pienen kiitospuheen.

Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin ensimmäinen kerta näytti uuden puolen käytettävissä olevista paikkatieto-ohjelmista QGIS:in parissa. Ohjelmisto oli jo ensimmäisellä silmäyksellä erilainen viime geoinformatiikkakursilla käytettyyn CorelDRAW:iin verraten. Corelin ollessa kuitenkin ainakin puoliksi hanskassa, auttoi se kohtaamaan tämän uuden ohjelman, jonka nimeä jo fuksisyksyn alusta on joskus kuullut Sohvilla huhuiltavan. QGIS-ohjelmiston ulkoasun kuitenkin ollessa ennestään tuntematon, aikaa kului huomattavasti pyrkiessä etsimään oikeat ja tarvitut toiminnot työkalupaneelista. Ohjelmisto oli siis aivan uusi ja ihmeellinen, kuten Oula Inkeröinen blogissaan totesi.

Harjoituksessa valmiiseen Pohjois-Euroopan karttapohjaan luotiin aineistojen perusteella lopputulos, joka kertoo Itämeren valtioiden typpipäästöistä vuonna 2016. Oman karttani väritys ei ollut mielestäni onnistunut, sillä se ei ole yhdellä silmäyksellä kovin informatiivinen värien vaihdellessa oranssista tummanviolettiin. Myös Itämeren syvyyskäyrät olivat tarpeettomia tämän mittakaavaisessa kartassa, kuten myös Emilia Kostamo blogissaan huomautti. Typpipäästöt aiheena on hyvin ajankohtainen ja tärkeä, joten kaikki tuotettava materiaali aiheesta on mielestäni hyödyllistä.

Kuva 1. Itämeren valtioiden typpipäästöt vuonna 2016

QGIS totteli käyttäjän antamia komentoja, ja siitä löytyi monta hyödyllistä toimintoa. Esimerkiksi kartan legendan teko kesti CorelDRAW:iin verrattuna vain silmänräpäyksen, jonka myös Johanna Mölsä oli blogissaan kokenut huomion arvoiseksi. Toivon, että tämän geoinformatiikkaohjemiston tullessa entistä tutummaksi, myös blogin kirjoittaminen sutviutuu. Saadessa ohjelmiston toiminnot haltuun, voi hämennys ja stressi väistyä uuden oppimisen ja rajojen ylittämisen tieltä.

 

Lähteet:

Inkeröinen, Oula. Genesis – Ensimmäinen kurssikerta (17.1.19) https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/ (luettu 19.1.19)

Mölsä, Johanna. Kurssikerta 1 (16.1.19) https://blogs.helsinki.fi/johannmo/ (luettu 19.1.19)

Kostamo, Emilia. Itämeren typpipäästöt ja ensikosketus QGIS:iin (kurssikerta 1) (18.1.19) https://blogs.helsinki.fi/emilikos/ (luettu 19.1.19)

One Reply to “Ensikosketus QGIS:iin”

  1. Pingback: Alku |

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *