Kolmas kerta ei sano mitään

***

Kolmas kurssikerta vei syvemmälle QGIS:sin maailmaan, jossa harjoittelimme tietokantojen tuomista ohjelmistoon sekä näiden aineistojen liittämistä toisiinsa. Hommahan muistutti lähes askartelukerhon leikkaa-liimaa-hommia, vain muutaman kymmenen hämmentävän välivaiheen kanssa. Näitä välivaiheita ja ohjeita satoi luokan edestä ripeällä tahdilla, ja keskittymisen täytyi fokusoitua opetukseen ainakin noin 88% verran käytettävissä olevasta kapasiteetista. Loput 12% keskittymisestäni pyöri Unicafen patonkien ympärillä. Tämä askartelutuokio osoittautui kuitenkin erittäin hyödylliseksi harrastukseksi. Etenkin oppiessamme tuomaan tilastotietoa Excelistä paikkatiedoksi QGIS:siin, kuten myös Nestori Grönholm blogissaan toteaa, tuntui hyödylliseltä treeniltä. Harjoitustehtävän pohja-aineistona toimi kartta Afrikan mantereesta valtiorajoineen. Datan tuomisen ja yhdistelyn jälkeen lopputuloksena oli koropleettikartta internetin käyttöasteesta alueellisesti. Karttaan lisättiin pistemäistä informaatiota timantti- ja öljyesiintymistä sekä sattuneista konflikteista. Aineistoja yhdistelemällä voidaan tehdä päätelmiä esimerkiksi konfliktien määrän ja internetin käyttöasteen välillä. Näillä tietokantaan tallennetuilla tiedoilla voisi luoda useita erilaisia teemakarttoja ja vertailuja. Kuten Anttoni Tumanoff blogissaan kirjoittaa, mahdollisuuksia on monia. Tämän kauniin karttatuotoksen jätin Physicumin GIS-labran koneen syövereihin, enkä valitettavasti sitä saa tähän postaukseen esitettyä. Mutta uskokaa minun kertoessani, että se oli kaunis ja informatiivinen kartta.

Viikon varsinainen haaste ja kykyjentestaaja oli tulvaindeksikartan luominen (kuva 1). Koropleettikartta esittää alueellisen tulvimisen niin, että tummempi punainen väri kertoo korkeammasta tulvaherkkyydestä. Pystysuorat pylväät kertovat alueen järvisyydestä.

Kuva 1. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys

Järvisyyden ja tulvaherkkyyden välillä voi silmiä hieraisemattakin nähdä yhteyden. Länsi- ja etelärannikolla sijaitsevat valuma-alueet ovat Suomen tulvaherkimpiä ja järvittömimpiä alueita. Ylimääräiset sade- ja hulevedet ajautuvat jokiin, jotka hyvin tasaisella maalla sijaitessaan tulvivat yli äyräidensä. Järvi-Suomi, eli lähinnä Suomen keskiset ja itäiset osat eivät ole järviensä takia yhtään niin herkkiä tulvimiselle. Järvet toimivat luonnonmukaisina tulvien ehkäisijänä, ja vastaanottavat vettä huomattavasti jokia enemmän.

Kartasta muuttaisin järvisyysprosentin  informatiivisempaan muotoon. Muuten se on hyvä juuri sellaisenaan, niin kuin sinäkin! (kuva 2) Posii päivään! <3

 

Kuva 2. Motivoiva, vahvistava ja inspiroiva mietelause.

Lähteet:

Grönholm, Nestori. Luku 3. Timantteja, tietokantaliitoksia ja tulvaindeksejä (30.1.19) https://blogs.helsinki.fi/nestorig/ (luettu 31.1.19)

Tumanoff, Anttoni. Tietokantaliitoksia ynnä muuta (29.1.19) https://blogs.helsinki.fi/gis-1-anttoni/ (luettu 31.1.19)

Suomen ympäristökeskus. Uusi valuma-aluejako (4.4.14) http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja_jarjestelmat/Valumaaluejarjestelma/Uusi_valumaaluejako (luettu 31.1.19)

Motivoiva quote: ttps://www.livin3.com/positive-quotes

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *