GIS-kuumetta

***

Edellisellä kurssikerroilla ja viikoilla vallinnut GIS-kuume kohosi 4. kerralla liiankin konkreettisesti huippuunsa. Jos omistaisin kuumemittarin, olisi se päräyttänyt mittariin normaalia ruuminlämpöä huomattavasti korkeammat lukemat. GIS-tunti päätyi osaltani perustellusti skipatuksi.

Itsenäisesti ohjeita seuraten pyrin saamaan kasaan vaaditut tehtävät. Tämä vei huomattavasti aikaa ja energiaa, jotka kumpikin ovat lähiaikoina olleet kiven alla. Useasti sain kartalle asti visuaalisiakin esityksiä, vain huomatakseni virheellisyyden määrän. Arvokkaita karttani olivat vain abstraktin taiteen kannalta. GIS kuumensi tehokkaasti tunteita ilman kuumettakin.

Työn alla oli pääkaupunkiseudun väestömäärän analysoiminen väestökarttaruudukon pohjalta. Käsittelimme pisteaineistoa joka on aineistojen tarkinta aatelia. Tarkasteltava rasteriaineisto oli myös sellaisekseen hyvin tarkkaa, kuten Seeti Haapanen blogissaan huomauttaa. Ruudukot loin 500m x 500m kokoisina. Ruudukkokoko sopii tehtävään mielestäni hyvin, sillä kartasta hahmottaa suoraan ikäänkuin kolmeen suuntaan leviävän kuvion, kuten kuvasta 1. voi huomata.

Kuva 1. Väestön jakautuminen pääkaupunkiseudulla

Suurin asutuskeskittymä on tietenkin Helsingin keskustassa ja kantakaupungissa. Keskittymiä on myös Itä-Helsingissä, Vantaan Tikkurilassa sekä Espoon Leppävaarassa, kuten Amelia Cardwell on blogissaan huomannut. Olisin voinut jättää ruudukkojen mustat ulkorajat pois, sillä ne tekevät kartasta hieman sotkuisen näköisen. Olisin halunnut tehdä väestökarttaruudukon avulla useita muitakin karttoja, mutta lisätehtävät jäivät aikapulan vuoksi välistä. Eiköhän näihinkin vielä useasti kerkeä palata!

Toisena tehtävänä vertailtiin kaukokartoituksessa saatuja rasterimuotoisia korkeuskäyriä peruskarttalehdistä löytyviin korkeuskäyriin Pornaisen alueella. Unohdin tietenkin ottaa talteen tutkimani kuvat, häkeltyessäni niiden tarkkuseroista. Kaukokartoituksella kerätty data on huomattavasti peruskarttalehden korkeuskäyriä tarkempaa. Se voi paljastaa muodostumia, joita ei välttämättä peruskartalla tai luonnossa nää, kertoo myös Ilona Tuovinen blogissaan.

Kuva 2. Kaukokartoituksella tuotetut korkeuskäyrät esitettynä peruskarttalehden päällä. Laha, Pornainen.

Yhdistettäessä päällekkäin peruskarttalehden ja kaukokartoituksella tuotetut korkeuskäyrät kuten kuvassa 2., huomataan samankaltaisuuksia sekä eroavaisuuksia. Peruskarttalehden korkeuskäyrät ovat kuvattuina vihreällä värillä, kun taas kaukokartoitusaineiston ovat ruskeita. Kaikkia vihreitä käyriä kehystää tarkemmat ja useampi ruskea korkeuskäyrä. Vihreät ovat pelkistetty esitys alueen korkeuseroista, mikä on aivan riittävä kuvaamaan peruskarttalehdelle. Ruskeita korkeuskäyriä löytyy vihreiden sisältä, mikä osoittaa alueen korkeusvaihtelua vielä tarkemmin, kuten muusta maastosta korkeammalla olevan kohouman korkeimman huipun.

Kurssikerta neljän suorittaminen oli hyvinkin työn ja tuskan takana. Pari visuaalista esitystä ja jäsenneltyä tekstiä myöhemmin alkaa tämän viikon aiheuttama kipu lievittyä. GIS-luokkaan siis vielä ehkä joskus uskaltautua saatan.

Kuvahaun tulos haulle meme

Kuva 3. Opiskelija tekemässä rankkaa työtä.

Lähteet:

Cardwell, Amelia. Viikko 4: väestötietoja sekä korkeuskäyriä (8.2.2019) https://blogs.helsinki.fi/amca/ (luettu 14.2.2019)

Haapanen, Seeti. Kurssikerta 4 – Kakkosleiri 6400m (11.2.2019) https://blogs.helsinki.fi/seeti/ (luettu 14.2.2019)

Tuovinen, Ilona. Viikko 4 – Rasteriruuturuuturasteri?! (7.2.2019) https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/ (luettu 14.2.2019)

kuva: https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiRnKbf2rvgAhWhtIsKHQv4BlYQjRx6BAgBEAU&url=https%3A%2F%2Fwww.todaysparent.com%2Ffamily%2Fparenting%2Fwhen-your-cute-kid-becomes-a-viral-meme%2F&psig=AOvVaw26J71W1wFTa-j-eZuoaREa&ust=1550250349191681

One Reply to “GIS-kuumetta”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *