Neljäs viikko: ruudukoita ja röykkiöittäin rakennuksia

Ruudukoilla rukkaamista

Neljäs kurssikerta alkoi ruudukoiden laatimisella. Periaate oli minulle tuttu jo entuudestaan, joten tekemiseen oli helppo päästä kiinni. Uusi koneeni jaksoi myös pyörittää raskaitakin työvaiheita tosi nopeasti ja vaivatta. Vaikeinta oli jälleen tunnilla tehtyjen työvaiheiden muistaminen omaa harjoituskarttaa tehdessä. Siksi paras ratkaisu oli tehdä kartta alusta asti uusiksi kaikkine työvaiheineen. Näin työvaiheet jäi paljon paremmin mieleen jatkoa ajatellen. Kartan laatiminen sujui mutkattomasti siihen asti, kunnes olin visualisoimassa valitsemiani muuttujia kartalle. Tällöin huomasin, että jotkin sarakkeet olivat luvuiltaan ihmeellisiä, mutta se taisi johtua vain numeroiden esitystavasta. Olin jättänyt liikaa desimaaleja näkyviin! Tosin jäin miettimään Join attributes by location (summary) – toiminnon laskutoimituksen valintaa. Summan käyttäminen tuotti esimerkiksi asukkaiden iän keskiarvoihin ihmeellisiä lukuja, tässä olisi varmaan ollut syytä käyttää jotain toista vaihtoehtoa.

Päädyin lopulta esittämään karttaani muunkielisten (eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten) määrää pk-seudun kuntien alueella. Kokeilin erilaisia ruudukkokokoja, mutta päädyin lopulta 500×500 kokoiseen ruudukkoon, sillä lopputulos näytti sillä parhaimmalta. Kartasta on nähtävissä, että muunkielisiä asuu eniten Helsingissä, ja myös yksittäiset paikat Espoossa ja Vantaalla korostuvat. Vähiten muunkielisiä on pohjois-osissa sekä reuna-alueilla. Tällainen rakenne johtuu ehkä osin siitä, että Helsingissä on eniten palveluja (mm. koulutusta) tarjolla vierailla kielillä. Myös alueen vuokratasolla saattaa olla vaikutusta muunkielisten sijoittumiseen, ja usein pääkaupunkiseudun itäosissa on halvempi vuokrataso verrattuna länsiosiin. Koen, että kartan visuaalinen sisältö on hyvä väritykseltään ja se on tarpeeksi selkeä. Ruutukoko on myös mielestäni onnistunut, koska siitä erottuu hyvin myös alueita, joilla on enemmän muunkielisiä asukkaita. Kartan informaatiosisältö ei ole kuitenkaan ehkä kaikkein paras lukujen osalta, sillä prosenttiosuuksien lisääminen muunkielisten määrään alueella olisi voinut kuvata ilmiötä paremmin ja tuottaa lukijaystävällisempää tietoa.

Ruututeemakartalla absoluuttisten arvojen esittäminen on mahdollista, kuten itse tein tässä harjoituksessa. Jälkikäteen ajatellen tässä tilanteessa olisi ollut kuvainnollisempaa käyttää suhteellisia prosenttiosuuksia, jolloin kartta olisi kertonut muunkielisten osuuden koko ruudun asukkaista prosentteina. Esimerkiksi Ville oli hoksannut käyttää samaa aihetta kuvaavassa kartassaan suhteellisia lukuja ja näin tuotettu informaatio on hyödyllisempää. Absoluuttisten lukujen esittämistä kannattaa siis pohtia ruututeemakartoissa tapauskohtaisesti, mutta se on kuitenkin mahdollista, koska kaikkien ruutujen pinta-alat ovat yhtä suuret ja muuttujat ovat näihin suhteutettuja. Mielestäni ruututeemakarttojen vahvuus on niiden sisältämän tiedon tarkkuus alueen sisälläkin. Koropleetti- tai pisteteemakartoissa alueiden sisällä tapahtuvaa muuttujan vaihtelua ei ehkä pysty yhtä tarkasti havainnollistamaan. Ruutukartta pitää kuitenkin osata visualisoida tarpeeksi selkeästi, ja asetella tasot oikeaan järjestykseen jne jotta kartasta saa luettavan.

Rastereita ja piirtotyökaluja

Harjoituksen toisessa osiossa keskityttiin rasterikarttoihin. Aluksi yhdisteltiin rasterinpalasia yhteen ja tuotettiin kuvaan korkeuskäyriä ja rinnevarjostuksia. Virtuualista rasteria luodessa huomasin, että resoluutiotyypin valinta vaikuttaa korkeussuhteiden näkymiseen kuvassa oleellisesti. Alla olevasra kuvasta 2 huomaakin, että keskimääräisellä resoluutiolla Pornaisten alueella joen ympärillä oleva matala seutu näyttää paljon tarkemmalta ja pienemmältä alueelta. Kun resoluution laittoi korkeammaksi tai matalammaksi, molemmissa oli tuloksena vasemman kuvan mukainen näkymä – tummia matalia alueita näyttää olevan huomattavasti enemmän joen ympäristössä.

Viimeisenä osuutena oli rakennusten ja teiden piirtäminen Pornaisten alueelta uusiksi tietokannoiksi. Vaikka rakennusten klikkailu alkoi jo sattumaan loppumetreillä käteen, tuli piirtotyökalujen hallinta kuitenkin sujuvaksi ja tietokannat valmiiksi käyttöön seuraavaa kertaa varten!

Lähdeluettelo:

Väisänen, Ville. Ruutuja ja rastereita. https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/14/ruutuja-ja-rastereita/