Kuudennen viikon harjoitus alkoi tällä kertaa vähän erikoisemmin ulkoilmaan astumalla ja oman datan keräämisellä. Olin harjoituksen aikana kaukana Helsingistä melko maaseutumaisessa ympäristössä, joten sopivien kohteiden löytäminen oli hieman haastavaa. Löysin kuitenkin mukavasti kohteita, joiden ominaisuuksia arvioin Epicollect-sovelluksella. Kohteiden vieminen QGIS:iin onnistui mutkattomasti ja interpoloinnilla syntyi hienoja tuloksia, vaikka vähän säätöä olikin muiden kuin pääkaupunkiseudun pisteiden saamisessa näkyviin oikein.
Kurssikerran toisella puolikkaalla etsimme netistä luonnonhasardeihin liittyvää tietoa ja teimme siitä taulukkomuotoista. Sitten tuttuun tapaan toimme sen csv-muotoisena ohjelmistoon ja saatiin näkyville todella mielenkiintoisia pisteaineistoja maailman tasolla erilaisista hasardeista. Itse päädyin esittämään kartoissani yli kuuden magnitudin (kuva 1) ja yli kahdeksan magnitudin järistyksiä (kuva 2). Viimeiseksi valitsin tarkasteluun tsunamit, sillä tein kandidaatin tutkielmanikin niistä. Muistaakseni silloin seikkailinkin NOAA:n ja NCEI:n sivuilla, kun etsin tilastotietoa Indonesian tsunameista. En tiennyt kuitenkaan, että sivuilta löytyy näin laajasti tietoa menneistä tsunameista, joten pistetään tämä tietokanta korvan taakse tulevan varalle!
Koen, että kartoista tuli selkeitä ja havainnollistavia kokonaisuuksia. Ensimmäistä ja toista karttaa vertailtaessa huomaa hyvin, että pienempiä maanjäristyksiä esiintyy paljon laajemmin kuin yli kahdeksan magnitudin maanjäristyksiä, jotka ovat jo hyvin voimakkaita ja harvinaisempia. Yli kuuden magnitudin järistykset keskittyvät pääasiassa litosfäärilaattojen reunakohtiin ja etenkin Tyynenmeren ympärille ns. tulirenkaan kohdille. Yli kahdeksan magnitudin järistykset keskittyvät melkeinpä vain tälle tulirenkaan alueelle, koska siellä on otollisimmat olosuhteet kovien maanjäristyksien syntymiselle. Tsunamikarttaa tutkiessa on yllättävää, että esimerkiksi Euroopassa on ollut noin paljon tsunameja. Luulen kuitenkin, että ne ovat huomattavasti pienempiä kuin tulirenkaan alueella. Luultavasti myös yli 8 magnitudin järistykset ja tsunamien sijaintipaikat korreloivat siinä mielessä keskenään, että kovat maanjäristykset näyttävät aiheuttavan enemmän tsunameja näille alueille. Kartoillani voisi opettaa vielä lisää esimerkiksi tulivuorista. Tulivuortenpurkaukset kun ovat yksi tsunamien aiheuttaja, voisi olla mielenkiintoista vielä tietää tsunamien ja tulivuorien sijoittumisen välinen yhteys. Esimerkiksi Pinja oli tarkastellut blogissaan tulivuorten ja maanjäristysten sijoittumista kartalle, ja hänen kartasta voidaan nähdä, että tulivuoret sijoittuvat pitkälti samalle alueelle kuin tsunamitkin, erityisesti Tyynenmeren tulirenkaan reuna-alueille.
Internetistä löytyy paljon muitakin sivustoja, joilta voi saada tietoa luonnonhasardeista. Esimerkiksi Smithsonian museon vulkanismiin liittyvä projekti on tehnyt hienon ajassa etenevän karttaesityksen, josta voi nähdä globaalisti maanjäristys- ja tulivuoritapahtumat ja myös sulfaattipäästöt. Lisäksi USGS:n sivuilta löytyy kartta- ja ominaisuustietoja esimerkiksi yksityiskohtaisesti jostain tietystä tulivuorenpurkauksesta ja sen vaikutuksista ympäröivään alueeseen.
Lähdeluettelo:
Pinja Pikkarainen. Kurssikerta 6. https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/
Smithsonian National Museum of Natural History – Global Volcanism Program. Eruptions, Earthquakes and Emissions.
USGS. Natural Hazards. https://www.usgs.gov/products/maps/map-topics/natural-hazards