PAK #5

Turvalliset teemakartat jäivät tällä kurssikerralla syrjään, kun pääsimme pureutumaan puskurivyöhykkeisiin ja bufferityökaluun.Buffereiden avulla voidssn tutkia ilmiöiden vaikutusta ympäristöönsä, ja ensimmäinen itsenäinen työmme oli tutkia lentomelua Malmin ja Helsinki-Vantaan asemien lähialueilla. Lentokenttien lisäksi tutkimme juna-asemia ja taajamia, ja viimeiseksi tehtväkseni valistin uima-altaat.

pak vastaukset
Kuva 1. Itsenäisten tehtävien vastaukset

Tehtävt eivät olleet liian vaikeita, mutta joidenkin metodien muistaminen takkuili, eikä itsetutoni sallinut liikaa Arttuun tukeutumista.Sain lopulta kerättyä vastaukseni vuodattamalla hikeä ja kyyneleitä, mutta jo luokassa huomasin, että sani samankaltaisia vastauksia kuin muutkin. Blogeja lueskelemalla huomasin, että muun muassa Tatu Leppämäki ja Kanerva Matveinen olivat saaneet omieni kanssa yhteneviä vastauksia.

 

Lähteet

Leppämäki, Tatu (2016). Puskuriden eteenpäin – 5. kurssikerta. PAKinoita kartoista. Tatun kurssiblogi. <https://blogs.helsinki.fi/leppatat/2016/02/22/puskuroiden-etiapain-viides-kurssikerta/>

Matveinen Kanerva (2016). Kurssikerta 5 – puskurointia. PAK-kurssiblogi 2016. 24.2.2016. <https://blogs.helsinki.fi/kanervam/2016/02/20/kurssikerta5_puskurointia/>

PAK #4

Neljännellä kurssikerralla tutustuttiin rasteri- ja pisteaineistoihin. Alussa kävimme tuttuu tapaan oppitunnin aihetta yhteisesti läpi, ja tunnin loppupuoliskon käytimme itsenäiseen työskentelyyn.

Pisteiden avulla voidaan havainnollistaa hyvin paikkojen sijainti- ja ominaisuustietoa. Pisteen paikka kartalla kertoo kohteen tarkan sijainnin luonnossa, ja sen koolla ja värillä voidaan ilmaista tietoa sen ominaisuuksista.

Rastereiden avulla voidaan tutkia ilmiöitä välittämättä hallinnollisista rajoista. Rasterin jokaiseen samankokoiseen pikseliin kertyy absoluuttinen tieto sen sisältä, ja tällä tavalla voidaan saada aikaan informatiivinen kartta. Rastereita käyttämällä voidaan voidaan myös esittää hyvin jatkuvia ilmiöitä, kuten maaston korkeuseroja (Paikkaoppi).

Käytännön harjoittelun aloitimme käyttämällä opettajamme Artun meille valmiiksi laatimaa pääkaupunkiseudun kuntia kuvaavaa MapInfo-workspacea. Loimme kartan kuvaamaan 20-vuotiaiden määrää 500×500 m-pikselikoon rasterilla. Koska kartta kuvasi vain neljän kunnan kokoista aluetta, pikselikoko oli tarkka muttei tehnyt kartasta sekasotkun näköistä. Pikselikokoa muuttamalla voidaan siis säätää raterikartan selkeyttä ja informatiivisuutta.

Itsenäiseksi tehtäväksemme saimme tehdä oman kartan käyttämällä hyväksemme muuta workspacen uumeniin kätkettyä statistiikkaa. Päätin loihtia kartan kuvaamaan miesten absoluuttista lukumäärää. Kartan tekninen toteutus sujui helposti, mutta halusin kokeilla eri pikselikokoja saadakseni kartastani mahdollisimman toimivan.

Neliökilometrin pikselikoko näytti silmään hyvältä, mutta halusin tutkia asiaa tarkemmin. Koska halusin todistaa itsenäisyyteni, päätin etten käytä valmiiksi käyttöön saamaani 500×500-kokoista rasteria, vaikka sekin olisi ollut ihan yhvä valinta. Päädyin 250×250 m-pikselikokoon, joka kuvaa ilmiötä tarkasti eikä ainakaan omaan silmääni näyttänyt sekamelskalta. Käytin tavaramerkikseni jalostunutta sini-punaistaväriskaalaa, ja pienestä pikselikoosta johtuen asetin jokaisen ruudun ympärille mustat rajat, jotteivat ne hukkuisi ympäristöönsä.Olen melko varma, että valitsin käyttämäni luokkavälit Natural Breakin avulla, ja ne ovat mielestäni toimivat.

pak helsingin miehet

Karttani aihe on mielestäni kiinnostava. Jonkinlaisia mieskeskittymiä on selvästi havaittavissa kartalta, vaikka nyt jälkikäteen spottaan kartastani virheen, josta Lauri Perkiökin kirjoittaa blogitekstissään; käytin absoluutisia arvoja kuvaamaan tutkimani väestöluokan määrää. Tämä johtaa siihen, että alueilla, joilla asukasluku on suuri, miehiä on luonnollisesti enemmän. Absoluuttisia lukuja käyttämällä olisin voinut myös laatia toisen kartan, joka kuvaa naisten määrää. Näin olisin voinut vertailla sukupuolien osuuksia paremmin.

Lähteet:

Rasteri- ja vektorimuotoinen paikkatietoaineisto, Paikkaoppi. <http://www.paikkaoppi.fi/rasteri-ja-vektorimuotoinen-paikkatietoaineisto/> Luettu 7.5.2016

Perkiö, Lauri. Kurssikerta 4- ruutuja ja rastereita (10.2.2016). Lauri Perkiön blogi. <https://blogs.helsinki.fi/lauriper/> Luettu 7.5.2016.

PAK #3

Kolmannella kerralla tutustuimme tietokantaliitoksiin. Harjoittelimme Afrikan mannerta kuvaavan kartan avulla tilastotiedon tuomista MapInfon ulkopuolisesta lähteestä, tällä kertaa Artun meille valmiiksi kokoamasta Excel-taulukosta. Alun yhteisen harjoittelun jälkeen pääsimme toteuttamaan Suomen laajuista järvisyys- ja tulvaindeksikarttaa.

Saimme aiheeseen mukavan pehmeän alun harjoittelemalla Excel-taulukkoaineiston importtaamista MapInfon puolelle. Homma sujui yllättävän kivuttomasti; nyt tärkeintä oli tulevaisuutta ajatellen muistaa miten se tehtiin. Sql-select-työkalun avulla harjoittelimme kahden aineiston yhdistämistä ja niiden muokkaamista.

tulvaindeksi & järvisyys v3
Kuva 1. Suomen kuntien tulvandeksi ja järvisyysprosentti.

Tälläkin kertaa päätavoitteemme oli luoda mahdollisimman selkeä ja toimiva teemakartta; aiheina olivat Suomen valuma-alueiden järvisyys ja tulvaindeksi. Tulvaindeksi laskettiin aiemmin opitulla tavalla yhdistämällä kahden eri aineiston tietoja. Vaikka pää tuntuikin aluksi melko tyhjältä ja tunnin alkupuoli oli jo haihtunut lähimuistista, uuden sarakkeen lisääminen aineistoon sujui loppujen lopuksi ongelmitta ja jopa melko itsenäisesti.

Tietojen lisäyksen jälkeen tulvaindeksiteemakartan tekeminen sujui rutiinilla. Luokkarajoja päättäessäni natural break kuitenkin petti ja jouduin turvautumaan histogrammityökaluun. Histogrammia tulkitessani huomasin, että ylivoimaisesti suurimmalla osalla valuma-alueista oli alhainen tulvaindeksi, ja vain muutama alue Pohjanmaalla ylitti arvon 250. Indeksiä kuvaamaan päädyin luomaan viisi luokkaa, joista neljä ensimmäistä kasvaa 50:stä 250:een. Suuren tulvariskin alueet päädyin yhdistämään yhteen laajaan luokkaan 250-1100, jonka vaihteluväli on lähes 1000. Olen kuitenkin tyytyväinen päätökseeni, ja kun myöhemmin tutkin kurssitovereideni luokkavälejä, huomasin muiden tulleen samaan päätökseen. Esimerkiksi Jasmiina Myllyksen blogia lukiessani huomasin, että ajatuksenjuoksumme olivat menneet samaa rataa ja luokkavälimme ovat identtiset.

Tulvaindeksikartan päälle lisäsin vielä järvisyysprosentteja kuvaavat punaiset pylväät. Pylväät olivat nopea lisäys, ja ainoa hienosäätö oli pylväiden kokojen muuttaminen korkeammiksi, jotta ne erottuisivat kartasta paremmin. Mielestäni kirkkaanpunaiset pylväät ja sinisestä punertavaan hiipuva teemakartta luovat karttaan hyvän värimaailman, ja Microsoft Paintissa tehty viimeistely teki kuvasta blogikelpoisen.

Kartasta näkee selvästi, että suurimman tulvaindeksin alueet keskittyvät rannikkoalueille lännessä. Näillä alueilla järvisyysprosentti on matala, kun taas maamme keskiosien runsasjärvisillä valuma-alueilla tulvariski on matala. Voisi sanoa, että järvien määrä on kääntäen verrannollinen alueen tulvaindeksiin. Ilmiötä voisi perustella se, että veden virtaamattomina varastoina toimivat järvet varastoivat vettä, eivätkä järvisten alueiden joet pääse kehittymään kovin pitkiksi, jolloin niihin ei esimerkiksi keväällä valu paljoa vesiä ympäristöstä.

Pak-tiedotusblogin kehotuksesta palaan vielä hetkeksi ttekstin alussa mainittuun Afrikan karttaan. Valitettavasti en voi liittää karttaani tähän tekstiin, sillä en tajunnut tallentaa sitä. Tutkimiamme ilmiöitä olivat kuitenkin muun muassa internetin käyttö, konfliktit sekä erilaiset luonnonvarat.

Kun pohditaan internetin läpäisevyyden, konfliktien ja luonnonvarojen suhdetta toisiinsa, mieleen tulee helposti erilaisia hypoteeseja. Voisi luulla, että Afrikassa, joissa monien luonnovaroiltaan rikkaiden maiden tulot tulevat alkutuotannosta, internetin läpäisevyys voisi olla parempi juuri näissä “rikkaissa” maissa. Luonnonvaroilla ja konflikteilla voi olla myös pieni riippuvuussuhde, mutta tarkasti monet Afrikan ongelmat johtavat siirtomaa-ajoista. Tietenkin siirtomaat ovat tuottaneet taloudellista hyötyä isäntämailleen, jolloin voidaan sanoa suurimman osan konflikteista johtuvan juuri resursseista. Lauri Perkiö tekee blogitekstissään hyvän havainnon mainitsemalla että vauraus voi nostaa elintasoa mutta samalla kohottaa konfliktien syttymisen riskiä. Tiedotusblogin tehtävässä tarkoituksena oli tutkia tilastotietoja, mutta tällä hetkellä en sijainnistani johtuen pääse niihin käsiksi, päivittelen tarvittaessa myöhemmin ;_;

 

Lähteet:

Myllys, Jasmiina. Kolmas kurssikerta: tietotulva kartoista (2016). Jasmiina  PAK-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/myllyjas/> Luettu 20.2.2016

Perkiö, Lauri. Kurssikerta 3- Valuma-alueita ja konflikteja (2016). Lauri Perkiön blogi. <https://blogs.helsinki.fi/lauriper/> Luettu 6.5.2016